Euroopan keskuspankki kasvattaa koronaviruspandemian takia aloittamansa hätärahoituksen 1 850 miljardiin euroon - Talous | HS.fi

Euroopan keskuspankki kasvattaa koronaviruspandemian takia aloittamansa hätärahoituksen 1 850 miljardiin euroon

Hätärahoitus aloitettiin maaliskuussa, jolloin sen määrä oli 750 miljardia euroa. Kesäkuussa se kasvatettiin 1 350 miljardiin euroon ja torstaina 1 850 miljardiin euroon.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde.­

10.12.2020 14:49 | Päivitetty 10.12.2020 18:57

Euroopan keskuspankki (EKP) aloittaa uudet poikkeustoimet, joilla se pyrkii vahvistamaan koronaviruspandemian runtelemaa taloutta.

Pääjohtaja Christine Lagarde arvioi torstaina, että euroalueen talous supistuu kuluvalla vuosineljänneksellä 2,2 prosenttia heinä–syyskuuhun verrattuna. Se tarkoittaa, että suhdanne on huonontunut merkittävästi syksyn aikana, koska valtiot ovat turvautuneet uusiin rajoituksiin koronavirustartuntojen hillitsemiksi. Heinä–syyskuussa euroalueen talous kasvoi 12,5 prosenttia kevään historiallisen pahasta romahduksesta.

Torstaina ilmoitetuista poikkeustoimista keskeisiä ovat pandemian takia aloitetun hätärahoituksen lisääminen 500 miljardilla eurolla, uudet pankeille kohdennetut rahoitusoperaatiot ja pankkien vakuusehtojen kevennysten jatkaminen.

Hätärahoituksen lisäys 500 miljardilla eurolla tarkoittaa, että sen määrä kasvaa 1 850 miljardiin euroon ja jatkuu ainakin maaliskuun 2022 loppuun saakka. Sen lisäksi EKP jatkaa syksyllä 2019 erillisessä osto-ohjelmassa aloitettuja arvopapereiden hankintoja, joiden määrä on 20 miljardia euroa kuukaudessa. Rahan tarjonta on siis ennätyksellisen suurta.

Alun perin maaliskuussa aloitetussa hätärahoituksessa ja erillisessä osto-ohjelmassa keskuspankki ostaa markkinoilta pääasiassa eurovaltioiden joukkolainoja. Ostamalla arvopapereita markkinoilta keskuspankki lisää rahan tarjontaa. Arvopapereiden myyjiä ovat pankit ja sijoittajat, jotka saavat vastikkeeksi keskuspankkirahaa. Sen turvin ne voivat lisätä muita sijoituksiaan ja kasvattaa lainanantoaan yrityksille ja kotitalouksille.

Torstai oli siis jo toinen kerta maaliskuun jälkeen, kun EKP lisäsi hätärahoitustaan. Se kertoo taloudellisen sekasorron vakavuudesta. Kesäkuussa hätärahoitus kasvatettiin 750 miljardista eurosta 1 350 miljardiin euroon.

Hätärahoituksen yhtenä tehtävänä on myös varmistaa, että yhdenkään eurovaltion varainhankinta markkinoilta ei kasvaisi sietämättömäksi. Valtiot ottavat nykyisin lainaa poikkeuksellisen paljon torjuakseen pandemian kansanterveydellisiä ja taloudellisia vahinkoja.

Saksalaisen liikepankin Commerzbankin pääekonomisti Jörg Krämer arvioi torstai-iltana katsauksessaan, että EKP:n hätärahoituksen kasvattaminen 1 850 miljardiin euroon vastaa kutakuinkin eurovaltioiden yhteenlaskettuja alijäämiä ensi vuonna. Alijäämä tarkoittaa, että eurovaltioiden menot ovat tuloja suuremmat, ja alijäämät rahoitetaan hankkimalla lainaa.

Euroopan keskuspankki ei kuitenkaan saa rahoittaa eurovaltioita suoraan, vaan se ostaa niiden joukkolainoja markkinoilta. Eurovaltioiden joukkolainojen ostaminen markkinoilta samanaikaisesti kuin valtiot hankkivat markkinoilta ennätyksellisen paljon lainaa johtaa liki samaan lopputulokseen, jos keskuspankki rahoittaisi suoraan valtioita.

Pankkien vakuusehtojen keventäminen tarkoittaa, että ne voivat saada edullisimmin ehdoin lainaa EKP:sta. Keskuspankit antavat lainaa pankeille ainoastaan vakuutta vastaan.

Jos pankki haluaa lainaa 100 miljoonaa euroa, sen pitää antaa keskuspankille vakuus, jonka arvo enemmän kuin lainan nimellisarvo. Vakuusehtoja keventämällä EKP pyrkii varmistamaan, että mahdollisimman monet pankit voivat hyötyä niille kohdennetuista rahoitusoperaatioista. Pankit voivat joulukuuhun 2021 saada keskuspankista lainaa edullisimillaan –1,0 prosentin korolla.

Pankkien rahoituksen turvaaminen on tärkeää myös siksi, että vakavassa taantumassa niiden luottotappiot kasvavat, koska monien pankkien asiakkailla on maksuvaikeuksia.

Torstaina julkistetun EKP:n uuden suhdanne-ennusteen perusteella euroalueen talous supistuu tänä vuonna 7,3 prosenttia, mutta kasvaa ensi vuonna 3,9 prosenttia, 4,2 prosenttia vuonna 2022 ja 2,1 prosenttia vuonna 2023. Edellisessä ennusteessaan EKP arvioi, että talous supistuu tänä vuonna 8,0 prosenttia, mutta kasvaa ensi vuonna 5,0 prosenttia ja 3,2 prosenttia vuonna 2022.

Keskuspankilla on myös yhä edelleen suuria vaikeuksia saavuttaa hintavakaustavoitettaan, jonka mukaan inflaatiovauhdin pitäisi olla hieman alle kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Suhdanne-ennusteen perusteella inflaatiovauhti olisi tänä vuonna 0,2 prosenttia, ensi vuonna 1,0 prosenttia, 1,1 prosenttia vuonna 2022 ja 1,4 prosenttia vuonna 2023.

Euroalueen yhteenlasketun julkisen talouden velan EKP arvioi olevan tänä vuonna 98 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja ensi vuonna 100 prosenttia. Viime vuonna velkasuhde oli 84 prosenttia.