Olkiluodossa tuotetaan kuudesosa Suomessa käytetystä sähköstä – torstain häiriön vakavuus on kansainvälisen asteikon mukaan nollaluokassa - Talous | HS.fi

Olkiluodossa tuotetaan kuudesosa Suomessa käytetystä sähköstä – torstain häiriön vakavuus on kansainvälisen asteikon mukaan nollaluokassa

Voimayhtiöt ja Stuk ovat omaksuneet käytännön, jonka mukaan ydinvoimaloita kunnostetaan koko ajan niin, että niillä on vielä 40 vuotta käyttöaikaa jäljellä.

Sähkö syntyy Olkiluodossa kahdessa identtisessä ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 1:ssä ja Olkiluoto 2:ssa (OL1 ja OL2).­

11.12.2020 18:13 | Päivitetty 12.12.2020 11:21

Teollisuuden Voima (TVO) tuottaa Olkiluodon saarella Eurajoella noin kuudesosan Suomessa käytetystä sähköstä.

Sähkö syntyy kahdessa ydinvoimalaitosyksikössä, Olkiluoto 1:ssä ja Olkiluoto 2:ssa (OL1 ja OL2). Ne ovat keskenään identtisiä kiehutusvesilaitoksia.

OL1-yksikkö alkoi tuottaa ensimmäisen kerran sähköä syyskuussa 1978 ja uudempi OL2-yksikkö helmikuussa 1980.

Molemmat laitokset ovat luotettavuudeltaan ja toimintavarmuudeltaan maailman huippuluokkaa.

Ne olivat tekoaikanaan edistyksellistä teknologiaa, ja asiantuntijoiden mukaan hyvin suunniteltuja ja huolellisesti rakennettuja.

Esimerkiksi pääkiertopumput ja putket oli suunniteltu niin, että kaikki turha oli karsittu pois, alan ammattilaiset kertovat.

Teollisuuden Voiman mukaan OL1:n ja OL2:n yhteinen sähköntuotanto vuonna 2019 oli 14 751 gigawattituntia (GWh).

Laitosyksiköiden yhteinen käyttökerroin oli 94,8 prosenttia.

Käyttökerroin kertoo sen ajan vuodessa, jolloin laitokset tuottavat energiaa. Loppuaika kuluu huoltoon ja kunnossapitoon.

Vertailukohtana voi pitää kansainvälisiä ydinvoimaloita, joissa käyttökerroin on usein 75–80 prosentin tuntumassa.

Suomessa sekä voimayhtiöt että Säteilyturvakeskus (Stuk) pyrkivät pitämään ydinvoimaloiden tulevan käyttöajan koko ajan 40 vuodessa.

Toisin sanoen niitä modernisoidaan jatkuvasti niin paljon, että ydinvoimalaitoksilla on aina 40 vuotta toiminta-aikaa jäljellä.

Tilannetta voisi verrata käytettyyn autoon, jota omistaja pyrkii pitämään teräkunnossa vuosi toisensa jälkeen.

Se lisää turvallisuutta.

Turvallisuuden parantamiseen käytetään Olkiluodossakin kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

Ajan myötä teknologia kehittyy niin, että tehot hupenevat ja hyötysuhde laskee. Samalla lailla vanhassa autossa lopulta polttoainekulutus häviää uusille niin, että uuden käyttö voi tulla edullisemmaksi.

Olkiluodon laitokset ovat niin sanottuja kiehutusvesireaktorilaitoksia. Niissä vettä lasketaan uraanisauvojen läpi ja kun uraani halkeaa siinä syntyy valtavasti lämpöä.

Kun vesi kiehuu, se siirtyy reaktorin yläosaan höyrynä. Tuota höyryä tulee sekunnissa tuhat kiloa eli noin henkilöauton painon verran.

Höyry menee edelleen pyörittämään turbiinia, josta pyörimisenergia siirtyy generaattoriin, josta tulee sähköä valtakunnan kantaverkkoon.

Ydinvoimasta tulee Suomen sähköntarpeesta noin kolmasosa, ja TVO:n osuus on selvästi suurempi kuin Loviisan ydinvoimalalla.

TVO jakaa sähkön Mankala-periaatteella osakkailleen, erilaisille voimayhtiöille ja teollisuudelle omakustannushintaan.

Esimerkiksi Helsingin Energia Helen on TVO:n omistaja.

Torstaina tapahtunut häiriö ei asiantuntijoiden mukaan ollut vakava. Kansainvälisen nollasta seitsemään ulottuvan INES-asteikon mukaan torstain luku oli nolla. INES-asteikko tulee englanninkielisistä sanoista International Nuclear and Radiological Event Scale. Kyseessä on kansainvälinen ydin- ja radioaktiivisten tapahtumien vaarallisuutta kuvaava asteikko.

Nollataso tarkoittaa, että tapahtuma oli poikkeuksellinen, mutta siitä ei aiheutunut ihmisille minkäänlaista vaaraa.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) kertoi perjantai-iltana pitävänsä yhä yhteyttä Stukin kanssa tapahtumien johdosta.

Häiriössä turvajärjestelmä toimi niin kuin sen piti. Nyt selvitetään, miksi reaktorin puhdistusjärjestelmän vesi lämpeni niin, että suodatinmateriaaleja pääsi liukenemaan reaktorin jäähdytyspiiriin. Tämä aiheutti hetkellisen säteilypiikin höyryputkissa, jonka johdosta säteilymittaus laukaisi reaktorin sammutuksen.

Korjaus 12.12.2020 kello 11:20: Jutun kaksi viimeistä virkettä muutettu aiemmasta ”Nyt selvitetään, miksi jäähdytysvesi lämpeni niin, että niissä olevat säteilymittarit reagoivat, ja sammuttivat reaktorin” -virkkeestä nykyiseen muotoon.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat