Koronakriisin talousvaikutukset painottuvat nuoriin – HS kysyi lukiolaisten Talousguru-kilpailun voittajilta, miten he uskovat tulevaisuuteensa - Talous | HS.fi

Koronakriisin talousvaikutukset painottuvat nuoriin – HS kysyi lukiolaisten Talousguru-kilpailun voittajilta, miten he uskovat tulevaisuuteensa

Koronakriisin talousvaikutukset painottuvat nuoriin, mutta mitä he itse asiasta ajattelevat? Ikäluokan työllistymiseen uskoa riittää, mutta julkisen talouden velkapommi huolestuttaa.

Heidi Häyrynen, Jooa Mustonen ja Elias Järventaus ovat nuoria taloustietäjiä, joiden huolet epidemian seurauksista talouteen ovat pitkälti yhteneviä.­

1.1. 2:00 | Päivitetty 1.1. 15:10

Talouden vuosi 2020 oli lopulta suuri helpotus. Pahimmat pelot romahduksesta eivät toteutuneet.

Koronakriisi toki koetteli monia yrityksiä, mutta finanssikriisiä ei syntynyt, eikä työttömyyskierrettä.

Tapa, jolla kriisistä selvittiin, herättää kuitenkin kysymyksiä. Onko mahdollista, että osa ongelmista siirrettiin vain ajassa eteenpäin? Heijasteleeko kriisi nykynuorten elämään tavalla tai toisella vielä vuosien päästä?

Koronakriisi nosti keväällä keskustelua uudesta ”menetetystä vuosikymmenestä” ja ”kadotetusta sukupolvesta”. Nykyisten nuorten tulokehitys on ollut vaatimatonta jo ennen koronakriisiä. Yleensä talouden notkahdukset näkyvät vahvimmin nuorten työllistymisessä.

Tilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden palkkakertymä onkin tänä vuonna sukeltanut jyrkästi, kun se muilla ikäluokilla on säilynyt selvästi lähempänä edellisvuoden tasoa.

Koronavuosi on hankala niille, jotka ovat juuri siirtymässä opinnoista työelämään tai tekemässä suuria elämän valintoja – ehkä ostamassa ensiasuntoa.

24-vuotiaalle Heidi Häyryselle koronavuosi osui todelliseen elämän taitekohtaan. Epidemian aikana hän on jo valmistunut Aalto-yliopistosta ja siirtynyt työelämään. Samalla hän on ehtinyt ostaa avopuolisonsa kanssa omakotitalon ja aloittaa sen remontoinnin.

Kaikki meni hyvin, vaikka töiden aloitus myöhästyi kuukaudella ja työprojekti Norjassa jäi toteutumatta.

”Tuttavapiirissä on mennyt töitä ja harjoittelupaikkoja alta. Heille tämä on kovempi isku.”

Häyrysen mukaan osa valmistumassa olevista joutuu nyt taktikoimaan. He pitkittävät opintojaan, jotta eivät joutuisi valmistumaan työttömiksi.

Tunnelmat nuorten parissa eivät kuitenkaan ole lannistuneita.

”Uskoa kuitenkin on, että kun tämä helpottaa, töitä löytyy. Ei uskota, että tämä vaikuttaisi urakehitykseen pitkäkestoisesti ja dramaattisesti.”

Häyrynen näkee kriisissä jotain hyvääkin. Yhteiskunta on ottanut digiloikan. Yrityksissä on kyseenalaistettu vanhat näkemykset ainaisesta läsnäolosta ja matkustamisesta, mikä on johtanut innovaatioihin.

”Tämä on puskenut kehitystä vahvasti eteenpäin.”

Siitä Häyrynen ei kuitenkaan ole varma, että hallitsevatko päätöksentekijät vastasyklisen talouspolitiikan. Vastasyklisyys tarkoittaa, että hyvinä aikoina valtion tulee kiristäisi talouspolitiikkaa, mikä antaa mahdollisuuden elvyttää taloutta taantuma-aikana.

Velkaantuminen koronavuoden aikana on ymmärrettävää, mutta pystytäänkö julkista taloutta tasapainottamaan sitten, kun talous pysyy jaloillaan ilman elvytystä?

”Lainaa on helppo ottaa, mutta vaikeaa ja hidasta maksaa takaisin. Toivon, ettei valtava velkapommi tipu meidän sukupolven syliin, kun me vanhetaan. On ymmärrettävää, että jokainen hallitus haluaa antaa kansalle aina jotain lisää, mutta vastapainona pitäisi olla kiristyksiä. Ei se muuten ole kestävällä kantilla”, Häyrynen sanoo.

24-vuotiaalle Heidi Häyryselle koronavuosi osui todelliseen elämän taitekohtaan.­

Häyrynen ja muut tähän juttuun haastatellut nuoret aikuiset ovat lukiolaisten Talousguru-kilpailun voittajia viime vuosilta. HS halusi puhua heidän kanssaan koronavuodesta, koska he seuraavat taloutta keskimääräisiä nuoria tarkemmin.

Monella tavallisella nuorella on mielessä aivan muut asiat kuin kestävyysvajeet tai työllisyysasteet – ja se heille sallittakoon. Vastuun siitä, ettei kriisi kohtele epäreilusti jotain ikäluokkaa, pitäisi olla päättäjillä.

Kolmen HS:n haastatteleman nuoren perusasenne talouden tilaan oli positiivinen. Talousguru-kisan voittajina he tietävät, että syklisyys kuuluu talouteen. Suurelta osin elämä jatkuu entiseen tapaan.

Toki pitää muistaa, etteivät haastatellut ole niitä nuoria aikuisia, jotka ovat ensimmäisinä putoamassa kelkasta, jos nuorison talousongelmat lisääntyvät. He ovat opinnoissaan menestyviä nuoria, joille uskoisi töitä löytyvän heikommassakin taloustilanteessa.

Haastateltavien yhteinen huoli liittyi siihen, mitä valtion nopea velkaantuminen tarkoittaa myöhemmin heidän ikäpolvelleen. Julkisen sektorin velkaantuminen voi ajaa tulevaisuudessa veronkorotuksiin tai hyvinvointivaltion palvelujen karsimiseen.

”Korona on pahentanut Suomen julkisen talouden haasteita entisestään”, sanoo 22-vuotias opiskelija Jooa Mustonen.

”Ne haasteet, jotka olivat ennen koronaa, tulevat pysymään. Osa niistä on entistä pahempia. Ne tulevat ehkä vaikuttamaan omaan taloudelliseen tilanteeseen jatkossa.”

Mustonen opiskelee kolmatta vuotta Aalto-yliopistossa, asuu vuokralla Töölössä ja tekee osa-aikaisesti töitä. Taloustieteen opinnot ovat sujuneet hyvin etänäkin, eikä hänen opintojen keskivaiheilla ole tarvinnut vielä huolehtia pandemian vaikutuksista työllistymiseen.

Suurin koronan vaikutus Mustosen elämään on ollut Kiinan vaihto-opintojen peruuntuminen.

Vaikka oma elämä on sujunut, Mustonen näkee koronaviruksen parin vuoden takapakkina taloudessa.

”Juuri päästiin finanssikriisistä vanhoille tasoille, ja nyt mennään taas takapakkia.”

”Korona on pahentanut Suomen julkisen talouden haasteita entisestään”, sanoo 22-vuotias opiskelija Jooa Mustonen.­

Kaikki kolme tässä jutussa haastateltua nuorta ovat saaneet paikan Aalto-yliopistossa Talousguru-kisan kautta.

Vuoden 2019 Talousguru Elias Järventaus aloitti opintonsa tänä syksynä. Ensimmäisestä lukukaudesta tuli kuitenkin jotain ihan muuta kuin hän oli odottanut.

Koko lukukausi koostui etäluennoista ja itsenäisestä opiskelusta. Sama jatkuu koko kevään.

Järventaus ja hänen lähipiirinsä eivät alkupään opiskelijoina ole vielä siirtyneet työ- tai asuntomarkkinoille, mutta kriisi on puhuttanut heitä kesätöiden ja harjoittelupaikkoja kautta. Niiden saaminen on ollut tänä vuonna tavallista hankalampaa.

”Meillä ongelmat ovat pienempiä kuin niillä, jotka ovat nyt lähdössä työmarkkinoille vastavalmistuneina”, Järventaus sanoo.

Järventauksella on kaksi huolta. Ensimmäinen on se, onko Suomi hyvä paikka tehdä töitä ja työllistää vielä vuosikymmenten päästä.

Toinen huoli on julkisen talouden kestävyysvaje ja velanottotarve. Järventaus huomauttaa, että julkisyhteisöjen velka pomppaa koronakriisin myötä dramaattisesti.

”Näihin ongelmiin toivoisin ratkaisuja. Me nuori sukupolvi ollaan täällä vielä aika pitkään ja joudutaan painimaan näiden ongelmien kanssa”, hän sanoo.

”Kädet taskussa istuminen ei ole ratkaisu. Olen luottavainen sen osalta, että ongelmat velkaantumisen taustalla ovat ratkaistavissa. Mutta nykytahti huolestuttaa. Nykytahdilla hyvinvointivaltion rahoitus ei ole kestävällä pohjalla.”

Järventaus katsoo, että olennaista nuorten kannalta on se, miten koronaa edeltävät megatrendit muovautuvat. Näitä ovat teknologinen murros ja sen vaikutus työmarkkinoihin sekä ilmastonmuutos ja sen estämiseen vaadittavat toimet.

”Kaikki kansantaloudet joutuivat tänä vuonna ottamaan jonkinlaisen digiloikan. Nähtiin, että se on mahdollista. Siinä mielessä tämä antoi toivoa siihen, miten ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa pitkällä aikavälillä.”

Vuoden 2019 Talousguru Elias Järventaus aloitti opintonsa nyt syksyllä. Elias Järventaus kuvattuna Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tiloissa.­

Yksi vakiopuheenaihe taloudessa on se, miten Suomen eläkejärjestelmä kestää maan vaisut kasvunäkymät ja haastavan ikärakenteen.

Häyrynen ei usko, että koronakriisi on siihen keskusteluun vaikuttanut.

”Jo aiemmin oli alkanut puhe siitä, että pääseekö oma sukupolveni varsinaisesti eläkkeelle. Se ei ole uutta.”

Mustosen mukaan koronakriisi on kuitenkin ravistellut huomaamaan sen, että elämässä voi tulla yllättäviä asioita vastaan. ”On hyvä varautua siihen säästämällä. Pelkästään Suomen sosiaaliturvaan tai valtioon ei kannata luottaa.”

Koronakriisi on myös vienyt uusille kierroksille rahapoliittisen elvytyksen, joka oli viritetty historialliseen asentoon jo ennen pandemiaa. Nyt odotukset korkojen noususta ovat siirtyneet entistä kauemmaksi tulevaisuuteen.

Nykynuoret saattavatkin edetä elämässään varsin pitkälle ilman kokemusta siitä, että lainarahasta pitää maksaa.

Lainanotto kiinnostaa nuoria, haastateltavat sanovat. Se ei tarkoita, että velkaan suhtauduttaisiin kevyesti.

Mustonen katsoo, että näillä näkymin oman asunnon osto vaikuttaa järkevältä siinä vaiheessa, kun siirtyy vakituiseen työsuhteeseen. Sitä ei kuitenkaan tiedä, miltä tilanne näyttää viiden tai kymmenen vuoden päästä.

Mustonen myöntää, että äärimmäisen alhaiset korot vaikuttavat ajatteluun. ”Olen vähän päälle kaksikymppinen ja minun elinaikanani korot ja inflaatio ovat olleet alhaiset. Pitää muistuttaa itseä, että tämä ei ole se perusasetelma, että korot ovat nollassa ja lainaa saa halvalla.”

Huonoin tilanne nykynuorten kannalta olisi se, että korot pysyvät alhaalla, mutta asuntojen hinnat karkaavat tavoittamattomiin siellä, missä nuoret haluavat asua. Usein se on kasvukeskuksissa ja mielellään lähellä keskustaa.

Häyrynen sanoo, että lainat ja korot kyllä puhuttavat nuoria.

”Monet ovat pohtineet, millaisia mahdollisuuksia olisi saada lainaa, mutta tämän hetken epävarma työllisyystilanne vaikeuttaa sitä monilla.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat