Bitcoinin arvo on noussut kuukaudessa ”mielivaltaisen” lujaa, ja HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan se on huolestuttava merkki – ”Tulee mieleen Hollannin tulppaanikupla” - Talous | HS.fi

Bitcoinin arvo on noussut kuukaudessa ”mielivaltaisen” lujaa, ja HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan se on huolestuttava merkki – ”Tulee mieleen Hollannin tulppaanikupla”

Bitcoinin arvo on heilahdellut rajusti uudenvuoden jälkeen.

Bitcoinilla on vielä matkaa vakiintuneeksi osaksi raha- ja maksujärjestelmää.­

6.1. 2:00 | Päivitetty 6.1. 12:44

Mielivaltainen, spekulatiivinen, huolestuttava ja outo. Muun muassa nämä luonnehdinnat HS kuuli pyytäessään suomalaisilta asiantuntijoilta näkemyksiä kryptovaluutta Bitcoinin viimeaikaiseen kovaan arvonnousuun.

Bitcoinin arvo nousi uuteen ennätykseensä 34 000 dollariin vuoden ensimmäisenä viikonloppuna. Vain kaksi viikkoa aiemmin bitcoinin arvo oli suurimmillaan 20 000 dollarissa. Kova arvonnousu herätti epäilykset siitä, että kryptovaluutan arvo voi romahtaa. Bitcoinin arvon heilahtelu on ollut aiempina vuosina suurta.

Heti maanantaina arvo luisui hetkellisesti 17 prosenttia alaspäin.

Bitcoinin vakiintumista on ounasteltu jo vuosien ajan. Esimerkiksi maksuliikenneyhtiö Paypal alkoi viime vuonna hyväksyä yhdysvaltalaisasiakkaidensa bitcoin-ostoja ja -myyntejä.

Talousmedia Bloomberg kertoi tiistaina, että yhä useammat nimekkäät sijoittajat ovat alkaneet ohjata varojaan bitcoiniin. Amerikkalaispankki JPMorgan Chase ennustaa bitcoinin arvon voivan nousta pitkällä aikavälillä jopa yli 146 000 dollariin samalla kun se ottaa kullalta jalansijaa sijoitusmarkkinoilla.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kommentoi tiistaina Twitterissä, ettei pidä bitcoinin arvonnousua hyvänä merkkinä. Romakkaniemen mukaan bitcoinin arvonnousun ajurit ovat huolestuttavia signaaleja markkinoiden tilasta.

”Huolestuttaa, kun tuollainen kupla on käynnissä markkinoilla. On monta ajuria, jotka ajavat bitcoinin arvoa epänormaalisti ylös”, Romakkaniemi sanoo HS:lle.

”Hinnannousu keskittyy arvonnousun loputtomaan havitteluun.”

Bitcoinin hintaa nostavat hänen mukaansa puhdas spekulaatio, kullan tapaisen turvan hakeminen ja hieman kasvanut epäluottamus ”keskuspankkien paisuttamaan rahajärjestelmään”.

Romakkaniemi sanoo, että vaikka bitcoinia sanotaan kryptovaluutaksi, ei se ole perinteisessä mielessä valuutta vaan spekulatiivinen sijoituserä.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.­

Myös arviot siitä, mitkä tekijät ajavat bitcoinin arvoa ylös ja alas ovat spekulaatiota. Bitcoinien arvo ei ole sidoksissa mihinkään tuotantoon, hyödykkeeseen tai velkaan. Se perustuu täysin siihen, mihin dollareissa määriteltyyn hintaan muut ihmiset intoutuvat bitcoineja tulevaisuudessa ostamaan.

”Bitcoinin arvonnoususta tulee mieleen Hollannin tulppaanikupla, modernin historian ensimmäinen pörssikupla.”

Tulppaanikukkien sipuleista tuli Alankomaissa hintakeinottelun kohde 1630-luvulla. Sipuleiden arvonnousu houkutteli sijoittamaan niihin suuria summia, ja kun markkina romahti, tuhannet sijoittajat menettivät rahansa.

Yleinen epävarmuus ja epäluottamus perinteisiin valuuttoihin on ollut lisääntymään päin, sanoo Romakkaniemi. Bitcoinin arvo on noussut samaan aikaan kun dollarin arvo on heikentynyt.

Romakkaniemen mukaan on osittain ymmärrettävää, että luottamus keskuspankkijärjestelmään voi näivettyä. Keskuspankkien osto-ohjelmat ovat johtaneet siihen, että taseet alkavat olla pullollaan. Keskuspankkien tehtävä on ylläpitää hintavakautta, ja jos inflaatio lähtee laukkaamaan, nykytilanteen jälkeen hintoja on vaikeampi hallita.

”Luottamus rahan arvoon on binäärinen. Sitä joko on tai ei ole.”

Romakkaniemi sanoo, että bitcoinin vakiintuminen osaksi nykyistä talousjärjestelmäämme vaatisi kuitenkin mullistuksia.

”Ei ole todennäköistä, että se vakiinnuttaa paikkansa normaalissa maksuliikenteessä.”

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen toteaa, että bitcoinin merkittävä volatiliteetti eli arvon heiluminen vaikeuttaa sen kehittymistä vakavasti otettavaksi osaksi talousjärjestelmäämme.

”Joidenkin mielestä bitcoin ei ole valuutta ja joidenkin mielestä se on perinteisten valuuttojen kilpailija. Valuutoissa vakaus on se, millä on arvoa. Bitcoinin volatiliteetti on suurta, mistä ikinä se johtuukaan”, Puttonen sanoo.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen.­

Huolena on se, että bitcoinin iso arvonnousu kuvastaa epäluottamusta nykyiseen rahajärjestelmään ja keskuspankkeihin. Koronakriisin aikana keskuspankit ovat painaneet rahaa ennätystahtia elvyttääkseen taloutta.

”Mikä on euro ja mikä on dollari? Lopulta niiden arvon takana on vain luottamus järjestelmään. Se luottamus on syvässä ja meillä on globaali intressi säilyttää luottamus nykyiseen rahajärjestelmään”, Puttonen sanoo.

Puttonen ei ole itse sijoittanut bitcoiniin, vaikka yleisesti hän pitää erilaisiin sijoitusluokkiin hajauttamista hyvänä ideana.

”Sanotaan, ettei pidä koskaan sijoittaa sellaiseen, mitä ei ymmärrä. Bitcoinin arvonnousun takana ei ole mitään taloutta. Kaikki arviot siitä, miksi sen arvo nousee tai laskee ovat täyttä spekulaatiota.”

Puttonen arvioi bitcoinin arvonnousun juuri viikonloppuna johtuvan ainakin osittain siitä, että perinteiset sijoituspalvelut ja pörssit ovat kiinni.

”Spekulantit ja havittelijat etsivät kohteita ja bitcoinilla on mahdollista käydä kauppaa, vaikka pörssit ovat kiinni.”

Bitcoin on avoimeen lähdekoodiin perustuva, ilman maata tai keskuspankin tukea toimiva kryptovaluutta.

Bitcoineissa ei ole keskuspankin kaltaista valuutan liikkeellelaskijaa, vaan valuutan luominen on hajautettu tuhansille ”louhijoille”, joiden tietokoneet voivat laskentatehonsa avulla tehdä uusia bittikolikoita laskutoimituksia suorittamalla.

Suomen pankissa digitalisaation neuvonantajana työskentelevä Aleksi Grym tyrmää bitcoinin merkityksen täysin.

”Se ei ole millään tavalla oleellinen osa talousjärjestelmää eikä edes kovin suuri ilmiö. Vaikka sen markkinahinta nousee, se ei tarkoita sitä, että sen merkitys kasvaa. Arvon nousu on enemmän tai vähemmän mielivaltaista”, Grym sanoo.

Suomen pankin digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym.­

Grym vertaa virtuaalivaluuttoja rahapeleihin. Hän toteaa, että kryptovaluuttojen asettaminen osaksi sijoitus- tai valuuttajärjestelmää on väärin.

”Bitcoin on ennemmin osa rahapelijärjestelmää. Ne ovat verrattavissa pokeriin tai lottoon, joihin käytetään huomattavan paljon suurempia summia kuin bitcoiniin.”

Grymin mukaan monet kryptovaluuttaan liittyviä palveluja tarjoavat tahot ovat myös aiemmin olleet mukana rahapelitoiminnassa.

”Vaikka outoja juttuja on olemassa, se ei aina tarkoita sitä, että niitä pitäisi ottaa vakavasti. Bitcoin on vakavasti otettava toimiala, mutta se täytyy pitää oikeassa kontekstissa, joka on mielestäni rahapelien konteksti.”

Kaikki eivät suhtaudu bitcoiniin yhtä nuivasti. Esimerkiksi miljardöörisijoittaja ja tunnettu bitcoinin puolestapuhuja Mike Novogratz sanoi marraskuussa, että sijoittajat näkevät bitcoinin yhä useammin arvon säilyttämisen välineenä eivätkä enää vain spekulatiivisena sijoitustuotteena. Myös varainhoitoyhtiö Blackrockin johtaja Rick Rieder uskoo, että bitcoin on tullut jäädäkseen.

Kryptovaluutat ovat aiempaa laajemmin hyväksyttyjä. Ne ovat silti arvaamattomia sijoituskohteita, joissa on iso riski. Bitcoineja on lisäksi hakkeroitu ja varastettu. Valtiolliset tahot eivät suhtaudu niihin lähtökohtaisesti myönteisesti.

Bitcoin ja sen arvon kehittyminen kuitenkin kiinnostavat monia. Useat myös sijoittavat bitcoiniin. Miksi?

”Siinä on tiettyä mystiikkaa, joka on kiehtovaa”, Grym sanoo.

Keskuskauppakamarin Romakkaniemen mukaan monet uskovat edelleen bitcoinin arvon nousevan ja haluavat päästä osaksi ilmiötä.

”Toinen näkökulma on se, että bitcoinista haetaan turvasatamaa rahoille samalla tavalla kuin kullasta aiemmin”, Romakkaniemi sanoo.

”Sijoitusneuvoja en anna, mutta sijoittamisessa hyvä periaate on, että pitää ymmärtää, mihin sijoittaa ja mihin rahansa laittaa. Jos ei osaa selkeästi vastata siihen, mihin tuotto liittyy, sellaiseen ei pidä sijoittaa.”

Vesa Puttonen korostaa, ettei kukaan vielä tiedä bitcoinin asemaa viiden tai kymmenen vuoden kuluttua.

”Se on aika uusi innovaatio.”

Yksi vaihtoehdoista toki on se, että bitcoin saavuttaa aiempaa tärkeämmän osan talousjärjestelmässämme.

”Bitcoinin arvo lasketaan nyt dollareissa. Kun dollarit lasketaan bitcoineina, on käänne tapahtunut.”

Mikä bitcoin?

Vuonna 2009 perustettu bitcoin on yksi tunnetuimmista virtuaalivaluutoista. Sitä voi vaihtaa lailliseen maksuvälineeseen, kuten euroon tai dollariin.

Virtuaalivaluutat eivät ole keskuspankin tai viranomaisen liikkeeseen laskemia tai takaamia eikä niitä välttämättä ole kytketty lailliseksi maksuvälineeksi vahvistettuun valuuttaan.

Virtuaalivaluuttaa voidaan siirtää, varastoida ja myydä sähköisesti.

Bitcoin on ensimmäinen kryptovaluutta eli salausalgoritmiikkaan perustuva virtuaalivaluutta. Kryptovaluutta rakentuu julkisille ja yksityisille avaimille, joilla siirretään arvoa henkilöltä toiselle ja jotka salataan ennen jokaista siirtoa. Bitcoineja voi omistaa nimettömästi.

Bitcoin perustuu avoimeen lähdekoodiin ja toimii ilman maata tai keskuspankin tukea. Sen luominen on hajautettu tuhansille louhijoille. Yksi bitcoin on jaettavissa sataan miljoonaan pienempään osaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat