Keväästä saakka odotetun konkurssi­aallon uskotaan iskevän varmuudella, kun konkurssi­suoja pian raukeaa - Talous | HS.fi

Keväästä saakka odotetun konkurssi­aallon uskotaan iskevän varmuudella, kun konkurssi­suoja pian raukeaa

Koronakriisin vuoksi asetettu väliaikainen konkurssisuoja umpeutuu tammikuun lopussa.

Koronaviruksen vaikutukset ovat näkyneet etenkin matkailualalla, joka on kärsinyt epidemian vuoksi asetetuista rajoituksista. Kuvassa on kaksi turistia Star Arctic Hotellin pihalla Saariselällä.­

9.1. 2:00 | Päivitetty 9.1. 8:40

Koronakriisi ei Suomessa välttämättä johda laajamittaiseen, koko yrityskenttää läpäisevään konkurssiaaltoon, jollaista kriisin käynnistyessä keväällä vielä pelättiin.

Monet merkit viittaavat siihen, että mikäli koronaviruspandemia ei jälleen käänny merkittävästi huonompaan suuntaan ja yhteiskuntaa voidaan ryhtyä avaamaan, pahimmat taloudelliset vauriot rajoittuvat muutamalle kriisialalle, eritoten matkailu- ja ravitsemustoimintaan, kulttuuri- ja viihdealalle sekä erikoiskauppaan.

Toistaiseksi konkurssiaallon on estänyt viime keväänä voimaan tullut lakimuutos, joka rajoitti velkojien oikeutta hakea velallista konkurssiin. Lakimuutoksen vaikutukset on helppo nähdä: marraskuuhun mennessä konkursseja oli pistetty vireille vain runsaat 2 000, noin 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

Tämän kuun lopussa konkurssisuoja kuitenkin raukeaa, ja varsinaisen konkurssiaallon odotetaan käynnistyvän sen jälkeen.

Mutta millainen aalto on edessä? Missä kunnossa suomalaiset pk-yritykset ovat koronavuoden jäljiltä?

Ensinnäkin koronakriisi on kohdellut eri toimialoja ja yksittäisiä yrityksiä hyvin eri tavoin.

Esimerkiksi ruoka- ja rautakauppojen sekä terveysalan yritysten myynti on kasvanut. Rakennus- ja it-alan yritysten liikevaihto on pysynyt varsin vakaana. Koronakriisin pitkää häntää, kriisin tarttumista teollisuusyrityksiin, on Suomessa pelätty, mutta toistaiseksi alan yritysten liikevaihdossa ei ole näkynyt romahdusta.

Toimialoista pahimmissa vaikeuksissa ovat majoitus- ja ravitsemusala sekä taiteet, viihde ja virkistys. Näillä aloilla yritykset ovat menettäneet kymmeniä prosentteja liikevaihdostaan.

Erityisesti riskivyöhykkeellä ovat ne yritykset, joiden liiketoiminta on käytännössä pysähtynyt ja joiden kassaan ei virtaa uutta rahaa.

Sähköisen taloushallinnon palveluita tuottavan Accountorin keräämien tietojen mukaan käteistilityksiä vastaanottavien yritysten osuus on vähentynyt pitkin syksyä ja on runsaat 10 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosi sitten samalla ajanjaksolla.

Käteistilitysten eli esimerkiksi korttimaksujen vastaanottaminen kertoo yrityksen aktiivisuudesta. Yrityksellä, joka ei vastaanota käteistilityksiä, ei käytännössä ole kuluttajamyyntiä. Keväällä ensimmäisessä korona-aallossa tällaisten yritysten osuus nousi pahimmillaan lähes 25 prosenttiin.

Tiedot on kerätty noin 10 000:lta satunnaisesti poimitulta Accountorin asiakasyritykseltä, joiden taloustilannetta yritys on seurannut viime keväästä saakka. Accountor saa tiedot lähes reaaliajassa. Yritysjoukko edustaa varsin hyvin koko Suomen yrityskenttää.

”Tämä kertoo karua kieltä siitä, että näillä yrityksillä ei rahaa tule mistään”, sanoo Accountorin toimitusjohtaja Niklas Sonkin.

Hänen mukaansa ongelma koskee eritoten matkailu- ja ravitsemusalaa, kulttuuria ja viihdettä sekä kaupan alalla erikoisliikkeitä.

Accountorin keräämän datan mukaan yrityskenttä kokonaisuudessaan on pystynyt paikkaamaan menetettyä myyntiään karsimalla menoja. Sonkin kuitenkin huomauttaa, että yrityksillä on aina myös kiinteitä kuluja, joista säästäminen ei onnistu. Jos myynti pysähtyy, käy yrityksen asema tukalaksi.

”Ei ole mitään syytä odottaa, ettei konkurssiaaltoa tule”, Sonkin sanoo.

”On selvää, että jonkinlaista ketsuppipulloilmiötä on odotettavissa. Isolla osalla yrityksistä velkoja suhteessa varoihin on nyt enemmän kuin vuosi sitten ja pelivaraa siten vähemmän”, sanoo myös Suomen Tilintarkastajien puheenjohtaja Ilkka Kujala.

Yhdistys teetti marras–joulukuun taitteessa jäsenyrityksillään kyselyn, jossa tilintarkastajia pyydettiin arvioimaan asiakasyritystensä liiketoiminnan kehitystä ensi vuonna. Kyselyn mukaan tilintarkastajat näkevät yritysten toiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä ennen kaikkea kahdella alalla: majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä kulttuuri- ja viihdealalla.

Matkailu- ja ravintola-alan lisäksi myös kultturi- ja viihdeala on kärsinyt pahoin koronaepidemiasta. Viime kesänä Flow-festivaali muiden tapaan peruttiin kokonaan.­

Koronavuonna yritykset ovat raapineet säästöjä kasaan kaikista mahdollisista paikoista. Mutta voiko olla, että säästöjä on haettu esimerkiksi lakisääteisiä työeläkemaksuja tai veroja laiminlyömällä? Juuri näistä laiminlyönneistä konkurssimenettelyt tyypillisesti käynnistyvät.

Mistään laajamittaisesta verojen ja eläkemaksujen laiminlyönnistä ei kuitenkaan ole merkkejä.

Ylitarkastaja Timo Helin verohallinnosta kertoo, että verottajalla on tällä hetkellä perinnässä olevaa verovelkaa 3,75 miljardia euroa, noin puoli miljardia euroa enemmän kuin koronakriisin alkaessa maaliskuussa. Kaikki verovelka ei kuitenkaan ole yrityksillä.

Puolen miljardin kasvulukuun sisältyy lisäksi 360 miljoonan euron arvosta yritysten alkuvuonna maksamia arvonlisäveroja, jotka palautettiin yrityksille osana koronatukitoimia. Palautusten osalta yritykset ovat tehneet verottajan kanssa suunnitelman verojen takaisinmaksusta. Enimmillään takaisinmaksuaikaa on kaksi vuotta.

Lupaava ennusmerkki on myös se, että verottaja lähetti syksyllä yrityksille vähemmän maksukehotuksia kuin vuonna 2019.

”Tämä ei ennakoi mitään piikkiä alkuvuoteen”, Helin sanoo.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen laskutus- ja perintäpäällikkö Janne Tammi kertoo, että yhtiön asiakasyrityksillä on rästissä työeläkemaksuja noin 10 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Pääosin maksuvaikeuksia on pienillä yrityksillä.

”Asiakkaiden tilanteet ovat nyt hieman toimialastakin riippuen hyvin erilaisia ja osalle asiakkaista maksutilanne on jo kohentunut. Selkeästi pidempiä maksurästejä on kertynyt käytännössä vain pienelle joukolle asiakkaitamme”, Tammi kertoo sähköpostitse.

Myös työeläkeyhtiö Varmasta kerrotaan, että asiakkaille lähetetyt maksumuistutukset ja tehdyt maksuohjelmat ovat lisääntyneet viime vuodesta noin 10 prosenttia. Varman vakuutuspalvelujohtaja Tiina Grönqvist kertoo, että maksuvaikeudet painottuvat selvästi muutamille kriisialoille.

”Meidän asiakaskunnassa näkyy, että tämä jakaa yrityskenttää. Finanssikriisi ja 1990-luvun lama kohdistuivat laajemmin yrityskenttään, nyt vaikutukset ovat enemmän toimialakohtaisia”, Grönqvist sanoo.

Konkurssisuoja raukeaa kuun lopussa

Keväällä voimaan tullut väliaikainen konkurssilaki rajoitti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin.

Väliaikainen lakimuutos päättyy tammikuun lopussa.

Helmikuusta alkaen konkurssiuhkaisten yritysten asemaa helpotetaan uudella lakimuutoksella, joka antaa yrityksille lisäaikaa hoitaa velkansa.

Lakimuutoksen myötä yritys katsotaan maksukyvyttömäksi vasta, jos se ei pysty 30 päivän sisällä maksamaan konkurssiuhkaista maksukehotusta. Tavallisesti maksuaikaa on viikko.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat