”Etätyöapatia” näkyy työterveysyritysten mukaan sairauspoissaoloissa – stressi ja uupumus ovat lisääntyneet - Talous | HS.fi

”Etätyöapatia” näkyy työterveysyritysten mukaan sairauspoissaoloissa – stressi ja uupumus ovat lisääntyneet

Pitkittynyt koronavirustilanne koettelee etätöitä tekevien hyvinvointia, mutta ahdistuneisuus ja masennus ovat yleisestikin lisääntyneet.

Yhä useampi työskentelee kotonaan.­

11.1. 17:09

Työterveysyhtiö Heltin mukaan psyykkisistä syistä kirjoitetut sairauspoissaolot menivät yhtiössä vuoden lopussa määrältään ohi muista syistä kirjoitetuista sairauspoissaoloista.

Heltin työterveyspsykologin Mona Moisalan mukaan myös psykologipalveluiden kysyntä Heltissä on kasvanut selvästi vuoden loppua kohti.

Suomen suurimmassa työterveysyhtiössä Terveystalossa tilanne palveluiden kysynnän suhteen näyttää samalta. Johtava psykologi Tuija Turunen sanoo, että työterveyden lyhytpsykoterapiassa lähetteiden määrä on kasvanut yli 200 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Lyhytterapiassa asiakas tapaa terapeutin 10–20 kertaa.

Tuija Turusen mukaan niin sanotut f-diagnoosit eli mielenterveysperusteiset diagnoosit ovat Terveystalossa kasvaneet merkittävästi jo vuosia, ja syinä ovat yleisimmin ahdistuneisuus ja eriasteiset masennukset. Tämä kasvutrendi näkyy samanlaisena maailmanlaajuisesti.

”Erityisesti keväällä ahdistuneisuushäiriöt kasvoivat käyntimääriin suhteutettuna 13 prosenttia, vaikka siihen aikaan ihmiset eivät kovin herkästi hakeutuneet lääkäriin”, Turunen sanoo.

Terveystalon vastuulla on noin 700 000 ihmisen työterveyshuolto.

Moisalan mukaan Heltissä syinä sairauspoissaoloihin korostuvat stressi ja uupumus, eivät niinkään ahdistus ja masennus. Moisala nimittää tilannetta ”etätyöapatiaksi”.

”Ihmiset ovat nyt syksyllä alkaneet oireilla tätä pitkittynyttä poikkeustilannetta. Kun kyselin tarkemmin psykologeiltamme, niin erityisesti esiin nousevat nyt päivien monotonisuus ja sosiaalisten kontaktien puute, kun tehdään töitä kotona”, Moisala sanoo.

”Kotitoimistolla helposti kaikki pienetkin tauot jäävät puuttumaan, kun paahdetaan vain kokouksesta toiseen.”

Heltti on seurannut kahden vuoden seurantajaksolla sairauspoissaolojen kehitystä. Koronapandemian alun jälkeen fyysisistä syistä määrätyt sairauslomat vähenivät ja psyykkisistä syistä johtuvat sairauspoissaolot pysyivät kehitykseltään melko tasaisina. Alkusyksystä lähtien psyykkiset ongelmat lähtivät diagnoosien perusteella selvään kasvuun.

”Fyysiset syyt ovat lähteneet laskuun ehkä sen takia, että työntekijöillä on nyt vähemmän flunssia tai he voivat hieman puolikuntoisinakin olla etänä töissä”, Moisala sanoo.

Heltin vastuulla on noin 12 000 ihmisen työterveyshuolto. Asiakasyrityksissä on esimerkiksi it-alan yrityksiä, joiden työntekijät siirtyivät koronapandemian alettua pääsääntöisesti etätöihin. Koronavirus ei ole vähentänyt heidän töitään, vaan monella työt ovat Moisalan mukaan päin vastoin lisääntyneet ja loputtomat Teams-palaveriputket ovat käyneet tutuiksi.

”Pääasiallinen viesti asiakasyrityksille on nyt se, että enää ei voi ajatella tämän olevan poikkeustilanne, josta pitää vain sinnitellä läpi. Nyt asiaa täytyy miettiä siitä näkökulmasta, että on luotava etätyökulttuuri ja tehtävä pitkäkestoisia ratkaisuja, joilla ihmiset jaksaisivat tehdä kotoa käsin töitä”, Moisala sanoo.

Terveystalon Tuija Turusen mukaan työntekijöiden lyhytpsykoterapia on osoittautunut hyväksi keinoksi parantaa työntekijän vointia ja samalla lyhentää sairauspoissaolon kestoa. Oikein ajoitettuna se lyhentää poissaoloa keskimäärin kolmanneksella.

Terapialähetteiden lisäksi myös työterveyden digitaalisten ennaltaehkäisevien palveluiden kysyntä on Terveystalossa kasvanut satoja prosentteja. Ne eivät ole hoitoa, vaan nopean tilannearvion perusteella asiakkaalle voidaan tarjota psykologin videovastaanoton avulla keinoja esimerkiksi stressinhallintaan ja muuhun mielen taitojen vahvistamiseen.

”Ihmiset hakeutuvat palveluihin tosi hyvin, kun ne vain ovat helposti saatavilla”, Turunen sanoo.

Digitaalisissa ennaltaehkäisevissä palveluissa yleisin tulosyy on ahdistuneisuus, joka viime aikoina on useimmiten liittynyt koronavirukseen tai parisuhteen tilanteeseen.

Kriisipsykologiasta väitellyt Turunen näkee kovan palveluntarpeen myös edessäpäin, vaikka koronapandemia alkaisi vuoden mittaan väistyä.

”Ihmismieli on sellainen, että se pyrkii sinnittelemään ja venymään. Loputtomasti ei kuitenkaan kukaan jaksa venyä, jos ei välillä saa palauduttua. Sitten kun paine helpottaa, voi tulla oireita. Todennäköistä on, että ahdistuksen lisäksi tästä seuraa uupumusta, ärtymystä, väsymystä ja masennusta. Tästä on varoittanut myös Maailman terveysjärjestö WHO, joka kehottaa tähän myös varautumaan. Varautuminen onkin parasta jälkihoitoa”, Turunen sanoo.

Jos työntekijät ovat hajaantuneet etätöihin, työnantajan pitäisi Moisalan mukaan selvittää, miten siitä huolimatta saataisiin luotua yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen tunnetta.

Moisalan mukaan olisi syytä puhua ääneen, mitkä asiat ihmisiä oikein kuormittavat ja mikä heidän jaksamistaan tukisi.

”Tähän ei ole yhtä taikalääkettä, vaan se pitää miettiä yrityskohtaisesti. Nyt olisi tärkeää ylipäätään pysähtyä asian äärelle ja tunnustaa se, että tämä ei ole ohimenevä poikkeustila, vaan saatamme olla vuosikausia hybridimallissa, jossa ihmiset tekevät ainakin osan töistään etänä.”

Moisalan mukaan olisi ”älyttömän tärkeää”, että esimiehet puhuisivat ihmisten kanssa tunteista ja siirtyisivät niin sanottuun pehmeään kommunikaatioon, jossa työntekijöiltä maltettaisiin kysyä ajan kanssa, mitä heille kuuluu ja miten he jaksavat.

”Moni esimies on hukassa sen kanssa, miten ihmisiä johdetaan etänä, kun ei esimerkiksi voi pienistä eleistä tai ilmeistä päätellä stressin määrää. Esimiesten täytyy ottaa aktiivisempi rooli, että he varaavat ajan kysellä ihmisten vointia viikoittain ja kartoittavat, miten työntekijät voivat.”

Tuija Turusen mukaan yritysten pitää muistaa huolehtia myös niiden työntekijöiden hyvinvoinnista, jotka eivät tee etätöitä.

”Poikkeustilanteessa katseet kääntyvät johtoon, joten erityisen tärkeää on tukea myös esimiehiä”, Turunen sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat