Finanssi­valvonta löysi puutteita joukkorahoitus­yhtiöiden riskien arvioinnissa – yhtiöt lupaavat parannusta - Talous | HS.fi

Finanssi­valvonta löysi puutteita joukkorahoitus­yhtiöiden riskien arvioinnissa – yhtiöt lupaavat parannusta

Joukkorahoitusyhtiöt välittävät sijoittajien rahaa listaamattomille kasvuyrityksille. Yritysten kehitys on hyvin usein ollut huomattavasti heikompaa kuin mitä rahoitusta haettaessa on arvioitu.

Finanssivalvonnan selvityksessä olivat mukana Invesdor, Springvest ja Privanet Securities, joilta jokaiselta tutkittiin kolmen yhtiön joukkorahoitusannit.­

13.1. 2:00 | Päivitetty 13.1. 9:12

”Esimerkkinä voisi nostaa vaikka sen, että jos ei ole vielä valmista tuotetta, joka olisi valmistuksessa. Ja jos tämän kehitteillä olevan tuotteen myyminen vaatii vielä erilaisia lupia, niin ne ovat olennaisia riskejä, jotka pitää selkeästi kertoa sijoittajille. Ja niiden pitää heijastua myös annettuihin taloudellisiin ennusteisiin”, markkinavalvoja Marianne Demecs Finanssivalvonnasta (Fiva) sanoo.

Fiva kävi viime syksynä läpi kolmen joukkorahoitusyhtiön välittämiä yritysten rahoituskierroksia vuodelta 2019. Selvityksen mukaan sekä yritysten riskien arvioinnissa että taloustietojen kertomisessa oli puutteita. Asioita oli käsitelty ehkä monikymmensivuisessa taustamuistiossa, mutta niitä ei ollut tiivistetty asianmukaisesti sijoituskohteen perustietoihin.

Joukkorahoitusta hakevan yrityksen pitää laatia kuusisivuinen perustietoasiakirja, josta tärkeimpien asioiden pitäisi käydä selkeästi ja ymmärrettävästi ilmi. Joukkorahoituksen välittäjien pitää huolehtia siitä, että tiedot ovat kunnossa. Juuri asiakirjojen sisällössä oli Demecsin mukaan puutteita.

”Arvioiduissa tapauksissa laajemmasta lisämateriaalista kävi hyvinkin ilmi yhtiön tilanne, mutta olennaisimpien tietojen pitäisi käydä ilmi jo perustietoasiakirjasta. Tällainen asia on esimerkiksi se, ettei rahoituksen saajalla ole vielä vakiintunutta liiketoimintaa”, Demecs sanoo.

Joukkorahoitusta koskeva laki tuli voimaan vuonna 2016 ja samalla toiminta tuli Fivan valvontaan.

Joukkorahoitusta hakevilta yrityksiltä vaaditaan kevyempää raporttien ja tietojen esittämistä kuin varsinaisilta Helsingin pörssissä osakeanteja järjestäviltä yrityksiltä. Demecsin mukaan annettujen tietojen pitäisi kuitenkin tuoda esiin toimintaan liittyvät olennaiset riskit ja ajantasaiset taloudelliset tiedot.

Joukkorahoitusta hakevat yritykset ovat usein aivan toimintansa alkuvaiheessa, ja siksi esimerkiksi taloudellista kehitystä koskevien ennusteiden tekeminen on vaikeaa.

Kauppalehti teki viime syksynä laajan selvityksen joukkorahoitusta saaneiden yhtiöiden menestyksestä ja ennusteiden paikkansapitävyydestä. Selvityksen lopputulos oli, että ennusteet olivat järjestään erittäin optimistisia verrattuna yritysten toteutuneeseen kehitykseen.

Fivan selvityksen mukaan myös taloustietojen kertomista pitäisi selkeyttää. Alkuvaiheen yritysten taloudellinen tilanne voi vaihtua hyvin nopeasti, mutta sijoittajille pitäisi ainakin kertoa, mihin oletuksiin annetut ennusteet nojaavat.

”Esimerkiksi tiedot maksuvalmiudesta ovat hyvin olennaisia tietoja. Jos käyttöpääoma on loppumassa, niin se on aivan olennaisimpia riskejä, koska lisärahoitusta tarvitaan kiireesti. Samoin perustietoasiakirjassa pitäisi olla tiedot siitä, mihin haettua rahoitusta on tarkoitus käyttää, ja jos se ei riitä esimerkiksi suunniteltuun investointiin niin miten loppuosa on tarkoitus hankkia”, Demecs sanoo.

Finanssivalvonnan selvityksessä olivat mukana Invesdor, Springvest ja Privanet Securities, joilta jokaiselta tutkittiin kolmen yhtiön joukkorahoitusannit.

Viime vuonna noin 34 miljoonaa euroa rahoitusta välittäneen Springvestin toimitusjohtajan Päivi Malisen mielestä on hyvä, että Fiva linjasi nyt selkeästi, mitkä tiedot pitää kertoa perustietoasiakirjassa.

”Teema-arvion havainnot liittyivät ennen kaikkea siihen, miten laajasti riskejä ja taloudellista tilannetta pitää kuvata. Meidän pitää nyt vain opetella tiivistämään olennaiset asiat kuuteen sivuun. Yrityksistä laaditaan aina myös monikymmensivuinen sijoitusmuistio ja markkinointiliite”, Malinen sanoo.

Malisen mukaan Springvestin kautta rahoitusta hakevien yritysten pitää tehdä jo nyt kolme arviota kasvutavoitteistaan. Arvioissa kerrotaan tavoitteiden toteutumisen edellytyksistä ja esimerkiksi riskien toteutumisen vaikutuksista taloudelliseen kehitykseen.

”Kaikkien alkuvaiheen yritysten kehityksen mittaamiseen tosin esimerkiksi liikevaihto ei edes sovi mittariksi. Joskus kehitys myös ylittää ennusteet reippaasti. Meidän kautta rahoitusta saaneen Mobidiagin liikevaihto kasvoi viime vuonna 600 prosenttia.”

Privanetin toimitusjohtaja Riku Lindström myöntää, että Fivan huomiot ovat oikeutettuja. Yhtiö on Lindströmin mukaan päättänyt jo vuosi sitten lopettaa joukkorahoitusantien järjestämisen ja keskittyä listaamattomien yritysten osakkeiden välittämiseen. Yhtiö pitää yllä listaamattomien osakkeiden kauppapaikkaa.

”Näiden kertaluonteisten rahoituskierrosten järjestäminen oli kannattavuusmielessä haastavaa. Joukkorahoitusta hakevat yritykset ovat yleensä myös vähän turhan varhaisen vaiheen yrityksiä. Siksi mahdollisimman realististen tulevaisuuden näkökulmien antaminen on hankala paikka. Historiassa yritykset pyrkivät usein antamaan hyvinkin positiivisen kuvan itsestään”, Lindström sanoo.

Invesdorin varatoimitusjohtaja Riikka Koskenohi sanoo, että Fivan havaitsemia puutteita on jo korjattu. Invesdor välitti viime vuonna noin 15 miljoonaa euroa joukkorahoitusta.

”Kaiken kaikkiaan Fivalta saamamme arvio oli aika hyvä. Kahdessa tapauksessa arvioitiin, että riskejä olisi pitänyt kuvata vähän tarkemmin. Tähän olemme jo kiinnittäneet huomiota, ja juuri näitä riskiarvioita jumppaamme yritysten kanssa eniten”, hän sanoo.

Koskenohin mukaan rahoitusta hakevien yritysten on usein hankala ymmärtää, että riskien mahdollisimman realistinen arvioiminen on niille eduksi eikä haitaksi.

”Se, että riskit tunnetaan, herättää sijoittajissa luottamusta”, hän sanoo.

Koskenohi kertoo, että yritysten antamien taloudellisten ennusteiden yltiöpositiivisuudesta on tullut Invesdorille palautetta.

”Arvioita on nyt lähdetty ihan tietoisesti suitsimaan. Ei riitä, että arvioidaan jotain ja sitten toivotaan, että Ruotsin markkina avautuu. Yrityksellä pitää olla myös joku suunnitelma siitä, miten sinne päästään ja mihin tulosennuste pohjaa”, hän sanoo.

Hänen mukaansa asiakkaaksi tulevilta yrityksiltä edellytetään nyt sekä optimistista että realistista arviota yhtiön kehityksestä.

”Toisaalta sijoittajilta toivoisi myös enemmän kärsivällisyyttä. Varhaisen vaiheen kasvuyrityksissä on iso riski, mutta jos ne onnistuvat, niin tuotot voivat olla huikeita. Tuottoja ei kuitenkaan pidä odottaa heti seuraavana vuonna vaan yritykselle pitää antaa aikaa. Tyypillisesti exit eli pörssilistaus tai yrityskauppa tapahtuu esimerkiksi viiden vuoden kuluttua”, Koskenohi sanoo.

Invesdorin onnistumisista hän mainitsee Cityvaraston, konsulttiyhtiö Solwersin ja hampurilaisyhtiö Friends & Brgrsin.

Koskenohi painottaa, että sijoittajien pitää myös ymmärtää joukkorahoitukseen liittyvä poikkeuksellisen suuri riski. Joukkorahoituksen kautta ei pidä sijoittaa rahaa, jota sijoittajalla ei ole varaa hävitä. Jos sijoituskohde menee konkurssiin, osakesijoitukset muuttuvat arvottomiksi.

”Suosittelen myös sijoittamaan vain sellaiseen, josta itse ymmärtää jotain.”

Privanetin Lindström haluaa muistuttaa, etteivät ennustamisen haasteet rajoitu vain joukkorahoitusta hakeviin yhtiöihin.

”Yhtä lailla pieleen ovat menneet monien Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden ennusteet”, hän sanoo.

Oikaisu klo 9.05: Fivan arvio koski muiden muassa Invesdoria eikä Inderestä niin kuin artikkelissa ensin luki. Joukkorahoituksesta on säädetty laissa eikä asetuksessa niin kuin artikkelissa ensin luki.

Joukkorahoitus

Joukkorahoituksesta puhutaan, kun pörssiin listaamattomat yritykset hankkivat yleisöltä joukkolaina- tai oman pääoman ehtoista rahoitusta.

Joukkorahoitus voi olla myös sellaista, että yritys myy etukäteen tuotteita, joita ollaan vasta kehittämässä tai kerää rahaa lahjoituksina. Tällainen toiminta ei ole kuitenkaan asetuksen piirissä, eikä Fivan valvonnassa

Fiva ei valvo myöskään vertaislainaamista.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat