Asiantuntija: Ulkomaalais­taustainen yrittäjä jää liian usein ilman pankkitiliä – voi lisätä harmaata taloutta - Talous | HS.fi

Asiantuntija: Ulkomaalais­taustainen yrittäjä jää liian usein ilman pankkitiliä – voi lisätä harmaata taloutta

OP:n ja Danske Bankin mukaan asiakkuuksia hylätään hyvin vähän. Liian suureksi koetut riskit liittyvät usein ulkomaan maksuliikenteeseen.

Asiakkaan verkkopankkitunnukset.­

13.1. 14:50

”Noin vuosi sitten meille alkoi tulla yhteydenottoja taloushallinnon jäsenneuvontaan. Tilitoimistot kertoivat, että asiakasyritysten pankkitilejä oli suljettu syytä ilmoittamatta tai aloittavat yrittäjät eivät saaneet pankkitiliä lainkaan”, kertoo tilitoimistoja edustavan Taloushallintoliiton asiantuntija Janne Fredman.

Liitto teki kyselyn 150 jäsenyritykselleen ja Fredmanin mukaan lähes puolet tilitoimistoista oli törmännyt ilmiöön jossain laajuudessa.

”Ensin luulimme, että ongelma koski vain venäläistaustaisia yrittäjiä, mutta sitten kävi ilmi, että samassa tilanteessa olivat monet kiinalaistaustaiset, arabinmaista tulleet ja myös itäisestä Keski-Euroopasta tulleet yrittäjät”, hän sanoo.

EU- tai ETA-maissa asuville yksityishenkilöille pankkien on lain mukaan tarjottava peruspankkipalvelut eli esimerkiksi pankkitili. Velvollisuus ei kuitenkaan koske yrityksiä.

Niinpä Suomessa asuvalta yrittäjältä voidaan evätä pankkitili, jos pankki katsoo, että yrityksen rahaliikenteeseen tai liiketoimintaan liittyy liian suuria esimerkiksi rahanpesuun liittyviä riskejä. Myös vastuuhenkilön selvittämätön maksuhäiriö voi olla peruste yritystilin epäämiseen.

Fredman ja myös yrittäjäjärjestöt epäilevät, että pankit tekevät näitä epäämispäätöksiä liian herkästi ja massoittain eli tutkimatta jokaisen yrittäjän tapausta yksilöllisesti. Pankkien ei tarvitse perustella päätöstään asiakkaalle, mikä on lisännyt monen yrittäjäksi haluavan hämmennystä hylkäävästä päätöksestä.

Yritystoimintaa on käytännössä lähes mahdotonta pyörittää ilman pankkitiliä. Vaikka yritys voisi vielä ottaa maksun palveluistaan käteisellä, ilman tiliä yrittäjä ei pysty maksamaan esimerkiksi yrityksen sähkölaskua.

Jos yrityksen asioihin käyttää henkilökohtaista tiliä, pankki voi sulkea senkin.

Yhteiskunnallekin tämä on ongelma, jos itsensä työllistämään halukkaat ihmiset jäävät työttömiksi. Liiketoiminnan pyörittäminen käteisellä voi johtaa toisaalta verojen ja laillisten velvoitteiden kiertämiseen.

Pankit myöntävät, että tilejä evätään, mutta niiden mukaan tapaukset ovat yksittäisiä ja harvinaisia. Pankeista myös vakuutetaan, että harkinta tehdään aina tapauskohtaisesti.

”Tilien tai muiden palveluiden lopettaminen on harvinaista, se on aina tarkan harkinnan seurausta ja asiakkaan kanssa neuvoteltava asia”, OP-ryhmän pk-yrityksistä vastaava johtaja Heikki Peltola sanoo.

Peltola tiedusteli ryhmän 21 suurimmilta osuuspankilta yritysasiakkuuksien epäämisestä.

”Vastauksen mukaan pankeissa oli viimeisen kuukauden aikana ollut yksi tai kaksi tapausta, osassa pankeista ei ollut yhtään tapausta. Suomen yrityksistä 40 prosenttia on OP-ryhmän asiakkaana”, Peltola sanoo.

Peltolan mukaan yritysasiakkaan riskiarviossa käydään aina läpi, ovatko vastuuhenkilöt kansainvälisten pakotteiden piirissä. Myös yrittäjän mahdolliset maksuhäiriöt tai liiketoimintakiellot tarkistetaan, samoin mahdolliset muut yrityskytkökset.

”Näiden jälkeen tullaan tulkinnanvaraisempiin asioihin, jotka liittyvät asiakkaan tuntemiseen ja liiketoimintaan. Mitä liiketoiminnan on tarkoitus olla. Keneltä ostetaan, kenelle myydään esimerkiksi”, Peltola sanoo.

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien säädösten mukaan pankin on tiedettävä tileillä olevien varojen alkuperä ja myös mihin varoja siirretään. Varojen siirrot ulkomaille, ja erityisesti EU:n listaamiin korkean riskin maihin voivat olla este asiakkuudelle.

”Etelä-Suomessa joidenkin kulttuurien piirissä yritykset toimivat joskus muun liiketoiminnan ohessa maksunvälittäjinä, joiden kautta Suomessa asuvat voivat lähettää rahaa sukulaisilleen vanhaan kotimaahan. Se on toimintaa, jota pankin pitää selvittää erityisen tarkasti”, Peltola sanoo.

Myös yrittäjän selvittämättömät maksuhäiriöt voivat olla Peltolan mukaan este tilin perustamiselle, koska tiliin liittyy yleensä maksuvälineitä kuten kortteja, joiden antaminen asiakkaan käyttöön edellyttää luottamusta.

Danske Bankin liiketoiminnan riskienhallinnasta vastaavan johtajan Esko Paanasen mukaan ne harvat tapaukset, joissa asiakkuus rahanpesuriskin takia evätään, liittyvät yleensä maksuliikenteeseen eli siihen, mistä rahaa tulee ja minne se menee.

”Ei ole mitään yksittäistä muuta tekijää tai taustaa, mikä olisi peruste, vaan jokaisesta asiakkaasta tehdään rahanpesulain edellyttämä riskiarvio. Tapauksia, joissa asiakassuhdetta ei rahanpesuriskiin liittyvistä syistä lainkaan aloitettaisi, on uskoakseni aika vähän. Yritysasiakkaiden osalta hakemuksia hylätään jonkin verran myös esimerkiksi luottokelpoisuuden takia”, Paananen sanoo.

Pankit eivät hylkää tuottavia asiakkaita huvikseen, vaan siksi, että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvät vaatimukset ovat tiukkoja ja ovat kiristyneet jatkuvasti. Jotkut pankit ovat maksaneet viime vuosina isoja sakkoja liian lepsuista käytännöistä.

Myös talouspakotteet ovat pankkien kannalta hankalia. Esimerkiksi useat venäläiset henkilöt ja yritykset ovat EU:n ja Yhdysvaltain pakotteiden piirissä. Osalla näistä henkilöistä on ainakin ollut myös merkittävää yritystoimintaa Suomessa.

Pakotteita voidaan yrittää kiertää käyttämällä bulvaaneja, ja siksi pankit aivan aiheellisesti selvittävät asiakkaiden taustoja perinpohjaisesti.

Pakotteiden rikkojaa uhkaavat erittäin kalliit seuraamukset erityisesti Yhdysvalloissa.

Puheita pankkien mahdollisista ylilyönneistä on ollut Euroopassa muuallakin kuin Suomessa. Pankkeja valvova Fivakin arvioi, että liian matala kynnys asiakkaiden torjumisessa voi nurinkurisesti johtaa siihen, että harmaa talous lisääntyy, kun riskipitoinen toiminta siirtyy kokonaan säädeltyjen toimijoiden ja valvonnan ulkopuolelle.

Fivan rahanpesun estämistoimiston päällikön Pekka Vasaran mukaan kysymys on hankala.

”Pankin pitääkin arvioida jokaisen asiakkaan kohdalla niin operatiivista, rahanpesullista ja liiketoiminnallista riskiä. Ei ole olemassa yleispätevää mittaria siitä, minkä tasoinen riski pitää hyväksyä tai mikä johtaa hylkäykseen. Jos harkinta tehdään tapauskohtaisesti, pankki toimii niin kuin pitääkin”, Vasara sanoo.

Vasaran mukaan EU:ssa on kuitenkin yleisesti huomattu, että pankkeihin kohdistuvien vaatimusten kiristyminen on johtanut myös haittoihin. Jotkut esimerkiksi terrorismiin liitetyt maat ovat käytännössä maksusaarrossa.

Jopa avustusjärjestöjen on ollut vaikeaa saada varoja siirrettyä näihin maihin, kun pankit kieltäytyvät käsittelemästä maksuja

Myös maahanmuuttajien yritystoiminnan haittaamisella on kalliita seurauksia, jos se estää työllistymisen kokonaan.

Euroopan pankkiviranomainen EBA on paraikaa selvittämässä ongelman laajuutta ja siltä on tulossa pankeille myös uutta riskiarviota koskevaa ohjeistusta.

”Kansainvälisen maksuliikenteen helpottaminen on nyt myös rahanpesun vastaista työtä tekevän valtioiden välisen yhteistyöelimen FATF:n asialistalla”, Vasara sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat