Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde valaa uskoa euroalueen talouden elpymiseen – varoittaa myös hidastelusta ihmisten rokottamisessa - Talous | HS.fi

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde valaa uskoa euroalueen talouden elpymiseen – varoittaa myös hidastelusta ihmisten rokottamisessa

Pääjohtaja Lagarden pitää Euroopan keskuspankin ennustetta 3,9 prosentin talouskasvusta yhä uskottavana, vaikka koronavirustartunnat ovat kasvaneet tuntuvasti.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde korosti, että talouden elpymisvauhti riippuu paljon siitä, missä vaiheessa valtioiden määräämiä rajoituksia ihmisten liikkumiseen ja elinkeinotoimintaan saadaan purettua.­

13.1. 16:03

Koronavirustartuntojen voimakas lisääntyminen ja valtioiden niiden takia määräämät uudet rajoitukset ovat herättäneet uusia epäilyjä euroalueen talouden elpymisestä.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde arvioi keskiviikkona, että talouden elpyminen jatkuu kutakuinkin keskuspankin ennusteen mukaisesti.

”Mielestäni edellinen ennusteemme joulukuussa on yhä edelleen uskottava. Ennusteemme perustuu siihen, että rajoitustoimet jatkuvat ensimmäisen vuosineljänneksen [tammi–maaliskuu] loppuun saakka”, sanoi pääjohtaja Lagarde uutistoimisto Reutersin järjestämässä konferenssissa.

Keskuspankki arvioi joulukuussa, että euroalueen talous kasvaa tänä vuonna 3,9 prosenttia, 4,2 prosenttia ensi vuonna ja 2,1 prosenttia vuonna 2023. Arvio on kuitenkin tuntuvasti heikompi kuin edellisessä ennusteessa, jolloin EKP arvioi talouden kasvavan tänä vuonna 5,0 prosenttia.

Yhdysvaltalainen liikepankki Bank of America leikkasi hiljattain euroalueen ennusteestaan yhden prosenttiyksikön. Bank of America ennustaa, että talous kasvaa tänä vuonna 2,9 prosenttia.

Pääjohtaja Lagarde korosti konferenssissa myös, että talouden elpymisvauhti riippuu paljon siitä, missä vaiheessa valtioiden määräämiä rajoituksia ihmisten liikkumiseen ja elinkeinotoimintaan saadaan purettua. Myös rokotusten edistäminen on tärkeää.

”Huolena on, että maaliskuun lopun jälkeen jäsenvaltioissa on yhä oltava rajoituksia ja esimerkiksi rokotusohjelmat hidastuisivat.”

Yksi iso kysymys euroalueen taloudelle on myös yhteisvaluutta euron sinnikäs vahvistuminen dollariin nähden, mikä saattaa hidastaa elpymistä ja inflaatiovauhtia. Pääjohtaja Lagarde arvioi euron vahvistumista varovaisesti, koska keskuspankin tehtäviin ei kuulu valuutan ulkoisesta arvosta huolehtiminen.

”Olemme hyvin tarkkaavaisia ja seuraamme vastaisuudessakin erittäin tarkkaavaisesti valuuttakurssien vaikutusta hintoihin.”

Euron vahvistuminen tarkoittaa, että euroalueen yritysten kustannuskilpailukyky kansainvälisessä kaupassa heikkenee. Lisäksi euroalueelle tuotavat tuotteet halpenevat valuutan vahvistumisen seurauksena, mikä taas on omiaan hidastamaan inflaatiota eli hintojen yleistä kallistumisesta entisestään.

Keskuspankin ennusteen mukaan inflaatiovauhti on tänä vuonna 1,0 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia.

Pääjohtaja Lagarde korosti konferenssissa myös, että keskuspankki voi tarvittaessa lisätä koronaviruspandemian takia aloittamaansa hätärahoitusta. Toisaalta hän piti myös mahdollisena, että hätärahoitusta ei välttämättä tarvitse käyttää täysimääräisesti.

Joulukuussa hätärahoitusta kasvatettiin 500 miljardilla eurolla 1 850 miljardiin euroon. Hätärahoituksessa keskuspankki ostaa markkinoilta pääasiassa eurovaltioiden joukkolainoja lisätäkseen rahan tarjontaa.

Arvopapereiden myyjiä ovat pankit ja sijoittajat, jotka saavat vastikkeeksi keskuspankkirahaa. Sen turvin ne voivat lisätä muita sijoituksiaan ja kasvattaa lainanantoaan yrityksille ja kotitalouksille.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat