Oslon ja Tukholman pörssit houkuttelevat uusia yrityksiä samalla kun Helsingin pörssi näivettyy – ”Suomi on usein saalis tässä leikissä” - Talous | HS.fi

Oslon ja Tukholman pörssit houkuttelevat uusia yrityksiä samalla kun Helsingin pörssi näivettyy – ”Suomi on usein saalis tässä leikissä”

Suomalaisyhtiöt eivät yleensä kasva yritysostoin ja pääomasijoittajien rahatulva Suomeen on pitänyt monen yhtiön poissa piensijoittajan ulottuvilta, asiantuntijat sanovat.

Vajaa vuosi sitten Helsingin pörssiin listautunut Musti ja Mirri oli viime vuoden pörssiraketteja. Ensin myymälöitä ja brändiä kehitetttiin Vaaka Partnersin kanssa, sitten digipuolta ruotsalaisen EQT:n omistuksessa, mutta pihviä riitti vielä piensijoittajillekin. Musti ja Mirri Stockmannin alakerrassa Helsingissä.­

14.1. 2:00 | Päivitetty 14.1. 7:59

Helsingin pörssi näivettyy. Kun Oslon ja Tukholman pörsseissä oli viime vuonna kummassakin 60 uuden yhtiön pörssilistausta, Helsinki jäi neljään.

Epäsuhtaa korostaa se, että Suomi ja Helsinki pärjäävät hyvin kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan sitä, kuinka hyvin kasvuyritykset saavat pääomaa. Suomessa olisi siis joukko hyviä pörssiin sopivia kasvuhakuisia teknologiayrityksiä, mutta ne eivät listaudu pörssiin.

Mistä on kyse?

Yhtenä pääsyynä Helsingin pörssilistojen heikkoon imuun on perinteisesti pidetty verotusta.

Suomessa listaamattomien yritysten osinkoverotus on omistajille kevyempää kuin pörssiyhtiönä. Tämä muodostaa esimerkiksi Fazerin kaltaisille sukuyhtiöille yhden kynnyksen listautua pörssiin.

Lue lisää: Verottajan tilastot kertovat: Listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen määrä kasvoi nopeasti viime vuonna, puhelinyhtiön osingot toivat tuhansille ”osinkopommin”

Kun rahaa kasvuun saa nykyisin Suomessa helposti myös pääomasijoittajilta, kiirettä pörssiin ei ole. Yhtiöitä voi kasvattaa pääomasijoittajien rahoituksen turvin niin suuriksi, että omistajat voivat halutessaan myydä yhtiönsä jollekin pörssiyhtiölle, teolliselle toimijalle tai suurelle pääomasijoittajalle.

Aktian salkunhoitaja Janne Lähdesmäki arvelee Helsingin pörssin näivettymisen johtuvan myös useammasta suomalaiseen yrityskulttuuriin, sijoittajakäyttäytymiseen ja viranomaisten varovaisuuteen johtuvista seikoista.

Hän vastaa kollegansa Jan Brännbackin kanssa neljästä Aktian rahastosta, jotka sijoittavat tyypillisesti pohjoismaisin pieniin teknologiayrityksiin, myös pörssiin vielä listaamattomiin.

Lähdesmäen mukaan ruotsalaiset kasvuyhtiöt osaavat suomalaisia paremmin rakentaa ”kasvutarinaansa” tekemällä koko ajan yritysostoja niin paljon kuin yhtiön oma kassavirta sallii.

Esimerkiksi moni ruotsalainen pörssilistattu ohjelmistoyhtiö ostaa arvostustasoltaan selvästi halvempia yhtiöitä ja liittää ne omaan taseensa niin, että ne saavat pörssiyhtiössä jopa nelinkertaisen arvostuksen.

”Suomi on usein saalis tässä leikissä.”

Ruotsissa yritysostot ovat olleet oleellinen osa yhtiöiden strategiaa jo pitkään, Lähdesmäki sanoo. ”Suomessa tehdään yritysostoja harvoin ja tyypillisesti ne ovat isoja.”

Lähdesmäki toteaa, että suomalaisten yhtiöiden omistus ja hallitusrakenteet ovat melko keskittyneitä. Jos toimialaa ei tunneta, saattaa hallitus suhtautua yritysostoihin liikaa riskiä välttäen.

Myös laajat listautumisvaatimukset Suomessa heikentävät pienempien yhtiöiden kykyä listautua. Norja perusti kevyemmän listautumisvaatimusten osakelista Merkur market -markkinapaikan, joka tunnetaan nykyisin nimellä Euronext growth.

Sinne on viimeisen noin vuoden ajan listautunut huomattavan paljon erilaisia palveluohjelmistoyhtiöitä.

Lähdesmäen mukaan pääomasijoittajat osaavat Ruotsissa ja Norjassa antaa todella arvokkaita innovaatioita tehneille yhtiöille myös enemmän rahaa ja arvostusta jo alkuvaiheessa. Näin yrittäjä voi keskittyä olennaiseen.

Suomessa moni pääomasijoittaja kitsastelee sen kanssa, minkä arvoiseksi yrittäjän yhtiö arvioidaan, ja rahoituskierrokset vievät paljon johdon aikaa, hän arvioi.

”Vaikka tilanne nyt lienee parempi kuin aikaisemmin.”

Pääomasijoittajat-yhdistyksen toimitusjohtaja Pia Santavirta löytää Helsingin pörssin viime vuoden näivettymiselle yhden ehkä kaikkein yksinkertaisimman selityksen: Viime vuonna pääomasijoittajien rahaa virtasi kasvuyritysten rahoittamiseen ennätysmäisesti – niin paljon, ettei työlääseen ja kalliiseen pörssilistautumismenettelyyn ollut tarvetta.

Vuodesta 2015 vuoden 2020 puoliväliin mennessä uutta riskirahaa on kertynyt riskirahastojen sijoituksiin 3,5 miljardia euroa.

”Kaikista näistä pääomista 90 prosenttia sijoitetaan suomalaisiin yrityksiin. Niitä kasvatetaan kohti pörssiluokkaa”, Santavirta sanoo.

”Onneksi rahastot pullistelevat. Siellä on kasvupääomia.”

Santavirran arvion mukaan pienten kasvuyritysten listautumista pörssiin hidastaa sekin, että keskimääräiset sijoitusmäärät rahoituskierroksilla ovat kasvaneet isoin harppauksin.

Kun vuonna 2018 rahoituskierrosten keskikoko oli 4,3 miljoonaa euroa, vuoden 2020 puolivälissä keskikoko oli noussut Pääomasijoittajien tilastojen mukaan liki nelinkertaisiksi, 12,1 miljoonaan euroon.

Tiistaina suomalainen ohjelmistoyhtiö M-Files kertoi keränneensä peräti 67 miljoonan euron pääomasijoituksen. Se voi tarkoittaa, että eri puolilla maailmaa toimiva suomalainen tietohallintoyhtiö päätyy seuraavalla kierroksella jonkun teollisen pelurin omistukseen tai että se omistuspohjaltaan jo hajautuneena listautuu pörssiin jossain muualla kuin Suomessa.

Kasvuyritykset pysyvät nykyisin pidempään yksityisten omistajien ja ulkomaistenkin rahoittajien käsissä. Se ei välttämättä tarkoita, etteivät ne isompina listautuisi pörssiin.

Hyvä esimerkki on viime keväänä pörssiin listautunut lemmikkitarvikekauppa Musti ja Mirri.

Yhtiö kehitti suomalaisen Vaaka Partnersin kanssa brändiään, myymäläkonseptia ja logistiikan hallintaa. Sitten sen osti siipiensä suojaan ruotsalainen EQT. EQT viritti yhtiön verkkokaupan ja digitaaliset toiminnot ajanmukaisiksi ja listasi sitten yhtiön.

”Ulkomaiselle pääomasijoittajalle myyty suomalainen yhtiö voi siis hyvinkin palata Helsingin pörssiin”, Santavirta sanoo.

Mustista ja Mirristä on riittänyt pääomasijoittajien käsittelyn jälkeen tuottoa pörssisijoittajillekin. Sen kurssi on alle vuodessa yli kaksinkertaistunut.

”Maan kokoon verrattuna Suomessa on poikkeuksellisen iso pörssi”, Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman sanoo.

Ruotsi taas on ollut viime aikoina Euroopan ykkönen uusien yritysten markkinapaikkana, ja siihen vertailu on siksi Husmanista hieman harhaanjohtavaa.

”Vuodesta 2000 Helsingin pörssiin on tullut runsaat 120 yritystä ja lähtenyt sata. Se on pörsseissä harvinainen positiivinen tulos.”

Nyt listautumismarkkina on Husmanin mukaan vilkastumassa.

”Näyttää siltä, että juhannukseen mennessä saamme yli neljä uutta pörssiyhtiötä”, Husman kertoo.

Suomessa suuria pörssilistautumisia ovat viime aikoina hallinneet isot pankkiryhmät, erityisesti Nordea ja Danske Bank. Niiden järjestämissä osakeanneissa järjestelykulut voivat olla jopa 3–5 miljoonan euron luokkaa.

Keskikokoisissa pohjoismaisissa pörssilistauksissa ruotsalainen SEB ja Carnegie ovat kärkipaikoilla. Pienempiä ja kotimaisia keskisuuria anteja järjestävät ensi sijassa Alexander Corporate Finance, Evli ja Oaklins Finland.

Alexander Corporate Finance toi viime vuonna pörssiin pienen it-yhtiö Bilotin, jonka liikevaihto oli vain 18 miljoonaa euroa.

Tänä vuonna Alexander Corporate Financen toimitusjohtaja Jaakko Niemelä ennustaa listautumisten määrän kasvavan. ”Lähinnä se on kiinni rohkeudesta.”

”Kiinnostus listautua ei ole nähdäksemme ainakaan alentunut, trendi on ylöspäin. Osakemarkkinoiden vahva tilanne ja sijoittajarakenteen monipuolistuminen tukevat yhtiöiden listautumisaikeita Suomessa.”

Niemelän mukaan listautumisia on Suomessa voinut hidastaa kaksi seikkaa:

”Me järjestäjät pidämme ehkä korkeampaa kynnystä yrityksille verrattuna Ruotsiin, ja sijoittajien rohkeudessakin on ollut eroja.”

Osakesäästötilien ja yleisemminkin osasäästämisen kasvun myötä institutionaalisten sijoittajien suhteellinen merkitys listautumisantien onnistumisessa vähenee, Niemelä arvioi.

”Se varmaan tulee lisäämään myös yritysten listautumishalukkuutta Suomessa.”

Niemelän mukaan myös osinkoverotuksen epäsuhta listattujen ja listaamattomien yhtiöiden välillä on jarruttanut pörssilistautumisia.

Hänen arvionsa mukaan tasavertainen verotus voisi houkutella 10–20 kiinnostavaa yhtiötä pörssiin. Moni näistä on sukuyhtiöitä.

”Verotus on yksi pullonkaula. Tietyntyyppiset omistajat eivät halua tulla verotuksen tai julkisuuden takia pörssiin.”

Näiden yhtiöiden on veikattu listautuvan

Talouselämä listasi hiljattain tällaisen joukon yhtiöitä, joita markkinoilla odotetaan pörssilistoille:

Varastohotelli Cityvarasto, käytettyjä puhelimia myyvä Swappie, terveysteknologiayhtiö Nightingale Health, ohjelmistoyhtiö Solita Group, rakennuskonsulttiyhtiöt Solwers ja Sitowise, infrarakentaja Kreate, konevuokraaja Renta, nosturiyhtiö Havator, tilitoimistot Rantalainen ja Accountor, ruokalähettiyhtiö Wolt, päästö, eriste- ja testausjärjestelmiin keskittyvä Proventia, rahastoyhtiö Alexandria ja muoviyhtiö Orthex.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat