Suomella on tänä vuonna pelissä kaksi kotimaisen yrityksen jätti-investointia. UPM valmistelee uuden uusiutuvaa dieseliä valmistavan jalostamon rakentamista. Myös Neste on päättämässä seuraavan uusiutuvan diesel-jalostamonsa sijoituspaikasta.
Molemmat investoinnit ovat valtavia. UPM on kertonut, että kyseessä on sen toiseksi suurin investointi Uruguayhin paraikaa nousevan 2,7 miljardia dollaria maksavan sellutehtaan jälkeen. Suunnitteilla olevan jalostamon hinta lähentelee miljardia euroa. Neste ei ole kertonut tarkalleen jalostamon kokoa, mutta hintalappu olisi yli miljardin luokkaa.
Nesteen mukaan laitos tulisi joko Porvooseen tai Hollannin Rotterdamiin. Molemmissa Nesteellä on ennestään biojalostamo. UPM puolestaan on kertonut kartoittavansa jalostamon rakentamista Kotkan Mussaloon, mutta muitakin Euroopan sijoituspaikkoja harkitaan.
Mussalon satama-aluetta Kotkassa perjantaina.
UPM:n teknologiajohtajan Jyrki Ovaskan mukaan biojalostamon ympäristövaikutusten arviointi eli YVA ja esisuunnittelu on jo tehty. Varsinainen laitoksen perussuunnitteluvaihe voi käynnistyä piakkoin.
Silloin mukaan otettaisiin paljon ulkoisia asiantuntijoita tekemään insinöörisuunnittelua ja muuta valmistelua. Työmäärä on iso.
”Siinä valitaan käytettävä prosessi, suunnitellaan tekniset yksityiskohdat ja tehdään liiketoiminnan kannalta muu tärkeä taustatyö”, Ovaska sanoo. Samalla selvitetään eri sijoitusvaihtoehtoja. Ainakin vuoden kestävän suunnitteluvaiheen jälkeen voidaan tehdä lopullinen investointipäätös.
”Lopullinen päätös on moniulotteinen monimuuttuja-analyysi”, Ovaska sanoo.
Nesteen renewables platform -liiketoiminnan johtaja Matti Lehmus kertoo, että Nesteen tavoitteena on linjata laitoksen sijaintivaihtoehto kesään mennessä tarkempaa suunnittelua varten. Hankkeen YVA-arvio on loppusuoralla.
Neste on rakentanut samanlaisia laitoksia aiemminkin, joten teknologia ja prosessi ovat selvillä.
Investointi tarkoittaisi käytännössä joko Porvoon tai Rotterdamin nykyisen jalostamon laajentamista. Varsinainen investointipäätös tehdään aikaisintaan tämän vuoden lopulla – jos tehdään.
Laitoksissa voidaan valmistaa uusiutuvan dieselin lisäksi uusiutuvaa lentopolttoainetta eli kerosiinia ja muita öljypohjaisia kemikaaleja korvaavia tuotteita.
Ainakin nämä tekijät vaikuttavat päätökseen, kun UPM ja Neste miettivät, sijoittavatko ne tehtaansa Suomeen vai muualle:
Raaka-ainevirrat keskeisessä roolissa
UPM on tehnyt kuuden vuoden ajan toisen sukupolven uusiutuvaa dieseliä Lappeenrannan sellutehtaan vieressä. Jalostamo käyttää raaka-aineena sellunkeiton tähteenä syntyvää mäntyöljyä.
Uuden laitoksen sijoituspaikan valinnassa raaka-aineen saatavuus ja hinta ovat Ovaskan mukaan erittäin tärkeitä tekijöitä, joihin poliittiset päätökset voivat vaikuttaa.
”Syötepuoli uudessa jalostamossa olisi paljon Lappeenrantaa monipuolisempi. Pyrimme maksimoimaan omien jätevirtojemme käytön, jotka ovat siis puubiomassaa eli hakkuutähdettä ja sahanpurua. Lisäksi kehitämme hiiltä sitovia kestävän maatalouden ratkaisuja öljykasvien talviviljelyyn Uruguayssa. Kasvit sopisivat myös jalostamon raaka-aineeksi”, Ovaska sanoo.
Puutähteen saatavuuteen vaikuttavat Ovaskan mukaan muun muassa metsänhoitokäytännöt ja hakkuiden määrä. Jos Suomessa siirryttäisiin harvennus- ja päätehakkuista metsien jatkuvaan kasvatukseen, tähdettä olisi saatavilla huomattavasti nykyistä vähemmän. Samoin käy, jos hakkuumääriä vähennetään. Jos turpeen veroa korotetaan, riskinä on, että tähteet ohjautuvat poltettavaksi voimalaitoksissa.
”Meillä on periaatteessa erittäin hyvät lähtökohdat biomassan käyttöön täällä. Osaamme sen ketjun todella hyvin. Mutta uudet rajoitteet tai kustannusten nousu ohjaisivat meidät tutkimaan muita sijoituspaikkoja”, Ovaska sanoo.
Nesteestä ei haluta tarkemmin kertoa raaka-aineiden vaikutuksesta sijoituspaikkaan. Neste käyttää biodieselinsä raaka-aineena pääasiassa elintarviketeollisuuden jätettä ja jäterasvoja, joita hankitaan maailmalta monista lähteistä.
”Kriteerit selvityksessä ovat kaupallisteknisiä eli kattavat käyttö- ja investointikustannukset, markkinat ja niiden kasvupotentiaalin, raaka-aineiden saatavuuden ja esimerkiksi paikalliset synergiat”, Lehmus kertoo kokonaisuudesta.
Myös UPM voi täydentää raaka-ainevirtaa jäterasvoilla, mutta niistä on maailmalla jo kova kysyntä. Niiden kuljettaminen esimerkiksi Rotterdamiin tai muihin Keski-Euroopan satamiin on joka tapauksessa halvempaa kuin Suomeen.
Sääntely ja asiakkaiden läheisyys vaikuttavat kustannuksiin
Toistaiseksi biodieselin markkinat ovat olleet vahvimmat Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa, kun taas esimerkiksi Saksassa on suosittu sähköautoilua.
Ovaskan mukaan on nähtävissä, että kehittyneiden biopolttoaineiden kysyntä kasvaa koko Euroopassa vahvasti. Nämäkin asiat vaikuttavat laskelmiin.
Sekin vaikuttaisi, jos Suomessa päätettäisiin kasvattaa uusiutuvan polttoaineen sekoitusvelvoitetta tai jos liikenteessä otetaan käyttöön päästökauppa.
Jos raaka-aineet tulevat maailmalta ja markkinat ovat Keski-Euroopassa, Hollantia on hyvin vaikea sijaintipaikkana päihittää. Pulaa siellä on vain maasta, mutta sitäkin hollantilaiset ovat tottuneet luomaan lisää. Rotterdamin satama-aluetta on jatkettu useita kertoja täyttömaalla. Nesteen nykyinen Rotterdamin-jalostamo sijaitsee Maasvlakten tekoniemellä.
Nesteellä on uusiutuvaa dieseliä tekevä jalostamo Hollannissa Rotterdamin satama-alueella Maasvlakten tekoniemellä.
Kustannuskilpailukyky yleensä
UPM:n Ovaskan mukaan hankkeiden kustannuskilpailukykyä määrittää pitkälle logistiikka kaiken kaikkiaan, kun mukaan lasketaan myös esimerkiksi polttoainekustannukset. Siihen vaikuttavat esimerkiksi polttoaineverot.
Tärkeä on myös energian hinta. Siihenkin vaikuttaa verotus. Suomi laski tämän vuoden alusta teollisuuden sähköveron EU:n sallimaan minimiin.
”Mutta samaan aikaan aloitettiin keskustelu päästökauppakompensaation poistamisesta. Sen vaikutusta olemme joutuneet nyt pohtimaan. Näitä investointeja tehdään 30 vuodeksi. Siksi hanketta tukeva sääntely ja ennakoitavuus ovat tärkeitä”, Ovaska sanoo.
UPM:n laitos työllistäisi suoraan ”joitain satoja henkilöitä”, mutta epäsuorasti vielä paljon enemmän. Jalostamohankkeen suunnittelu vaatii paljon korkean osaamisen insinöörityötä. Sitä on Suomessa hyvin saatavilla, ja UPM on ehtinyt kasvattaa myös omia alan osaajia.
Ovaska ei halua ottaa kantaa työvoiman hintaan.
Nesteen uudella jalostamolla työpaikkoja olisi 60–100.
Ohjelmajohtaja Toni Mattila Business Finlandista ei sen sijaan ujostele sanoa, että insinöörityössä ja muussa korkeassa osaamisessa Suomi on kilpailijamaihin verrattuna edullinen. Hän esittelee työkseen ulkomaisille yrityksille Suomea investointikohteena.
”Keski-Eurooppaan verrattuna palkkataso on houkutteleva. Puhutaan jopa kymmenien prosenttien erosta. Sen sijaan alemman osaamistason töissä Suomen kilpailukyky on huonompi”, Mattila sanoo.
Työn hinta vaikuttaa välillisesti moniin tekijöihin, myös esimerkiksi kuljetusten hintaan.
Suomen yritysverotuksen taso on Mattilan mukaan yhä hyvin kilpailukykyinen, vaikka moni muukin maa on laskenut verotusta. Ovaskan mukaan yrityksen voitosta maksettavan veron taso ei ole investointipäätöksessä kovin tärkeä tekijä.
”Ensin pitäisi tehdä sitä voittoa eli rakentaa kannattava laitos. Kannattavuuslaskelmaan vaikuttavat lähinnä muut verot kuin yritysvero.”
Virtaviivainen byrokratia ja muut hallinnon päätökset
UPM:n Ovaska ottaa puheeksi saman asian kuin mistä yhtiön toimitusjohtaja Jussi Pesonen on puhunut aiemmin: Suomen valtiovaltaa ei kiinnosta riittävästi, onko yritysten Suomessa hyvä toimia vai ei.
”Olisi hyvä, että korkealta taholta oltaisiin vähän aktiivisempia. Tämän kokoluokan investointeja ei ole liikaa Suomeen tulossa.”
Ovaska vertaa kokemusta Saksaan, missä UPM on rakentamassa puusta kemikaaleja tekevän tehtaan.
”Siellä kahdenkin osavaltion hallitukset olivat hyvin aktiivisia. Tapasimme osavaltioiden hallitusten ministereitä, mikä luo meille yrityksenä heti luottamuksen, että tähän asiaan on sitouduttu korkealla tasolla. Suomessa ei vaan tunnu käyvän niin, että ministerit ottaisivat yhteyttä firmaan”, Ovaska sanoo.
Saksassa UPM:n investointia hoidetaan osavaltion virkakoneistossa kokonaispakettina, ja esimerkiksi lupa-asiat etenevät Ovaskan mukaan yhtä aikaa suunnitteluprosessin kanssa, mikä nopeuttaa projektia.
”Kotkan tapauksen osalta olemme tietysti itse olleet yhteydessä virkakoneistoon, mutta asiat hajautuvat monelle taholle ja kokonaisuudesta on vaikea saada kuvaa. Sen me kuitenkin juuri tarvitsisimme tämän seuraavan vuoden aikana. Valitettavasti ei ole mitään yhtä luukkua, jossa tämä meidän projekti otettaisiin julkisen vallan toimesta omaksi”, Ovaska sanoo.
Business Finlandin Mattila kertoo, että ulkomaisille yrityksille Business Finland pyrkii tarjoamaan tuon yhden luukun, jonka kautta asiat selviävät.
”On totta että kotimaisille yrityksille vastaavaa palvelua ei ole. Aluekehitysyhtiöt tulevat mukaan siinä vaiheessa kun ollaan niin pitkällä, että katsotaan tontteja ja kaavoitusta”, Mattila sanoo.
Ovaskan mukaan Metsä Groupin Äänekosken sellutehdasprojekti on toisaalta hyvä esimerkki siitä, miten sujuvasti asiat voivat Suomessakin parhaimmillaan mennä.
Valtion talouden tarkastusvirasto eli VTV moitiskeli vuoden 2017 raportissaan Suomen virkakoneistoa turhan innottomaksi yritysten palvelemisessa. Pelkällä paremmalla asenteella ja aktiivisuudella saataisiin jo paljon aikaan.
Koska Neste suunnittelee jalostamoaan Porvoon öljynjalostamon alueelle, kaavoitus ja lupa-asiat eivät muodostane ongelmaa.
Nesteen uuden uusiutuvaa dieseliä tekevän jalostamon sijaintipaikka on joko kuvassa näkyvä Porvoon jalostamoalue tai Hollannin Rotterdam.
Julkiset tuet
Yritystuet ovat EU:ssa periaatteessa kiellettyjä mutta käytännössä niitä kuitenkin on. Korona-aikana tukisäännöistä on vielä väliaikaisesti lipsuttu.
Business Finlandin Mattilan mukaan Yhdysvalloissa ja Aasiassa tukia jaetaan anteliaasti.
”Olemme menettäneet monta sijoituskeissiä Aasiaan, missä yrityksille on annettu merkittäviä verohelpotuksia ja ihan suoria tukia”, Mattila sanoo.
Euroopassakin tukia on. Esimerkiksi Saksassa teollisuuden energiankäyttöä tuetaan. Hollannissa kansainvälisten konsernien verotus tarjoaa etuja, joita Suomessa ei ole.
Valtion antamia vientitakuitakin voidaan pitää yritysten tukemisena, sillä valtio ottaa kantaakseen rahoitukseen liittyvän riskin. Niissä Suomikin on kunnostautunut erityisesti telakkateollisuudessa.
Ovaskan mielestä valtiolla voisi olla perusteita UPM:n tapauksessa osallistua hankkeen riskin jakamiseen sekä EU-säännösten puitteissa suoralla investointituella että tutkimus ja kehitystyön -tuella. Hankkeessa kehitetään myös kokonaan uutta teknologiaa, joka sopii vihreän talouskasvun tavoitteeseen.
”Tässä tapauksessa olisi minusta loogista, että kynnystä ja riskiä tällä tavoin madallettaisiin. Investointi luo kuitenkin toteutuessaan vuosikymmeniksi vaurautta ja verotuloja koko yhteiskuntaan.”
Suomi lähtee takamatkalta
Investoinnit ovat tärkeitä, koska ne luovat työpaikkoja ja verotuloja. Suomeen sijoittuvan tuotantolaitoksen tai tuotekehityskeskuksen vaikutukset ulottuvat aina myös laajemmalle yhteiskuntaan muun muassa ostojen ja kulutuksen kautta.
Suomessa kannetaan paljon huolta siitä, miten maasta tehtäisiin mahdollisimman houkutteleva kohde ulkomaisille investoinneille. Business Finlandissa on iso joukko työntekijöitä, joiden päätehtävä on houkutella ulkomaisia yrityksiä Suomeen ja tasoittaa niiden hankkeiden tietä byrokratian rattaissa.
Yritysten mukaan kotimaisten yritysten toiveet eivät tunnu kiinnostavan päättäjiä yhtä paljon.
Investointien kehitys ei ole ollut viime vuosina ihan huonoa. Tänä vuonna teollisten investointien odotetaan kasvavan reilusti.
Kansainvälinen kilpailu investoinneista on kuitenkin kovaa. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) vertaili vuoden 2017 raportissaan Suomea, Ruotsia, Tanskaa ja Hollantia yritysten sijoitusvaihtoehtoina. Lopputulos oli, että Suomella on paljon vahvuuksia, mutta samat vahvuudet löytyvät myös samankaltaisilta pohjoisen Euroopan kilpailijamailta.
Jos on kaksi olosuhteiltaan tasavahvaa paikkaa, VTV:n mukaan on todennäköistä että kansainvälinen yritys valitsee sijaintipaikaksi ennemmin Ruotsin tai Hollannin kuin Suomen, koska ne ovat suurempia, tunnetumpia ja lähempänä Euroopan markkinoita. Suomi lähtee siis usein jo valmiiksi takamatkalta.
Oikaisu 16.1 kello 13.05: Nesteen tavoitteena on linjata laitoksen sijaintivaihtoehto kesään mennessä, ei kesän aikana.
