Työsuhdeautojen sopimukset muuttavat muotoaan: ”Tässä on todella paljon muutosdraivereita” - Talous | HS.fi

Työsuhdeautojen sopimukset muuttavat muotoaan: ”Tässä on todella paljon muutosdraivereita”

Työsuhdeautolta haetaan nykyään ekologisuutta ja leasing sopimukselta joustavuutta. Sopimukset ovat lyhentyneet ja rahoitusleasing on nostanut suosiotaan.

Leasplanin rahoittamia työsuhdeautoja myydään palautuksen jälkeen Vantaalla.­

17.1. 2:00 | Päivitetty 17.1. 9:12

Dieselauto neljän vuoden huoltoleasingilla. Tällainen työsuhdeauton perinteinen perusratkaisu toteutuu yhä harvemmin, ja pandemiavuosi on entisestään kiihdyttänyt työsuhdeautoilun murrosta.

Autojen valinnassa korostuvat nyt aiempaa enemmän joustavuus ja ekologisuus.

”Autojen pitoaika on lyhentynyt aika paljon. Tässä on todella paljon muutosdraivereita yritysautomarkkinassa”, sanoo yritysautoilun palveluyhtiö Fleet Innovationin toimitusjohtaja Sakari Viitanen.

Vuosi 2020 muutti monien autoilijoiden tarpeita, kun etätöistä tuli normi.

Viitanen sanoo, että monissa yrityksissä havahduttiin siihen, miten joustamattomia leasingsopimukset voivat olla.

Sakari Viitanen­

”Pitkä­aikaiset vuokra­vastuut niin liike­huoneistoissa kuin autoissakin tulivat silmille. Autot jäivät käyttämättä, ja kulut jäivät pyörimään”, Viitanen sanoo.

Viitasen mukaan yritykset olivat hakeutuneet jo ennen viime vuotta kohti entistä lyhyempiä ja joustavampia sopimuksia.

Fleet Innovationin tekemän asiakaskyselyn mukaan muutos on pikemminkin vauhdittumassa kuin tasaantumassa. Työsuhdeautoilijat ovat perin haluttomia sitoutumaan autoihinsa pitkäksi aikaa.

Yritykset puolestaan pohtivat epävarmoina aikoina sitäkin, että leasingsopimuksista irtautuminen voi tulla kalliiksi esimerkiksi yt-neuvottelujen ja irtisanomisten yhteydessä.

Leasingyhtiö Leaseplanin toimitusjohtaja Petteri Pihlas sanoo hänkin, että ilmassa on ollut toiveita sopimusten lyhentymisestä. Asiakkaita kiinnostavat periaatteessa jopa kahden vuoden sopimukset, ja sellaisiakin voi saada.

Petteri Pihlas­

Toistaiseksi Leaseplanin sopimusten pituudet ovat kuitenkin pysyneet tilastollisesti ennallaan. Syynä ovat taloudelliset realiteetit, koska autojen arvo alenee jyrkästi alkuvaiheessa.

”Lyhyemmistä sopimuksista tulee kalliimpia”, Pihlas toteaa.

Perinteisesti Suomen yritykset ovat suosineet huoltoleasingsopimuksia, joissa vuokrataan auto yleensä kolmen tai neljän vuoden sopimuskaudeksi. Huoltoleasingin kärkiyhtiöt ovat ulkomaiset Leaseplan ja ALD.

Viime vuosina rahoitusleasing on kuitenkin kasvattanut Viitasen mukaan selvästi suosiotaan. Rahoitusleasing muistuttaa auton ostamista osamaksulla, ja siinä yrityksen kumppanina on pankki, kuten OP, Nordea tai Danske.

Fleet Innovation on yrityksille palveluntarjoaja, joka ei itse vuokraa tai myy autoja. Se suosittelee asiakkailleen usein rahoitusleasingia kustannussäästöjen ja joustavuuden takia.

Taustalla on myös vuoden 2019 alussa voimaan tullut kirjanpitosäännös, jonka myötä rahoitusleasing pääsi samalle viivalle huoltoleasingin kanssa.

Viitasen mukaan rahoitusleasing tulee kokonaiskustannuksiltaan yleensä huoltoleasingia edullisemmaksi. Syynä on se, että asiakkaan maksettaviksi tulevat toteutuneet, eivät budjetin mukaiset kulut.

Huoltoleasingsopimuksissa on määritetty kilometrirajat, joiden ylittämisestä joutuu maksamaan lisähintaa. Rajojen alittuessa autoilija on puolestaan ikään kuin maksanut turhasta.

Lisäksi rahoitusleasingissa asiakasyritys pääsee hyötymään, jos auton jälleenmyyntiarvo on budjetin mukaista suurempi. Huoltoleasingissa hyödyn saa leasingyhtiö.

Toisaalta rahoitusleasingissa yritys kantaa itse riskin, jos jäännösarvo myytäessä onkin oletettua pienempi.

”Sitten tulee tappio. Siellä on se loppupään jäännösarvoriski”, Viitanen sanoo. Tämä riski toteutuu kuitenkin hänen mukaansa hyvin harvoin.

Leaseplanin Pihlaksen mukaan käsitys huoltoleasingin joustamattomuudesta on osin virheellinen. Jos työntekijän elämäntilanne tai työmatka muuttuu merkittävästi, sopimusta voidaan muuttaa uusia ajokilometrejä vastaavaksi.

Asiakasyrityksiä voidaan myös hyvittää, jos sen leasingautojen toteutuneet kustannukset ovat jääneet suunnitellusta.

Huoltoleasing on edelleen selvästi suosituin työsuhdeautoilun muoto.

Vuoden 2020 ilmiö automarkkinoilla olivat ladattavat hybridit. Ladattavan auton päästöt ja polttomoottorin toimintasäde ovat monia kiinnostava yhdistelmä.

Yritysten autopolitiikassa valintoja on paljon. Keskeinen on kysymys käyttövoimasta: täyssähkö, ladattava hybridi, tavallinen hybridi vai polttomoottori?

Autojen kustannuslaskelmien vertailusta on tullut entistä vaativampaa. Samoin jäännösarvon kehityksen arvioinnista.

”Auton valitseminen ei ole koskaan ollut näin vaikeaa”, Pihlas sanoo ja naurahtaa.

Pihlas suosittelee, että yritykset tarkastelisivat nyt autopolitiikkaansa vähintään vuoden välein ja tukeutuisivat valinnoissaan ammattilaisten apuun.

Fleet Innovationin Viitanen sanoo, että monissa yrityksissä autopolitiikan lähtökohta ovat yhä vanhat käytännöt. Joissain yrityksissä työsuhdeautot ovat aina olleet farmaridieseleitä, eivätkä päätöksentekijät ole välttämättä koskaan kokeilleet ladattavia autoja. Silloin kynnys muutokseen on suuri.

Viitasen mukaan yritysten kannattaisi harkita autopolitiikkaansa avoimesti, koska se merkitsee sekä kustannustehokkuutta että henkilöstön tyytyväisyyttä.

Esimerkiksi ehdoton enimmäishinta voi joskus tulla kalliiksi, jos vähän kalliimmalla hinnalla voisi saada samasta autosta ladattavan version.

”Silloin jää polttoainekulu pois ja jälleenmyyntiarvo on parempi kuin vastaavalla dieselillä. Keskimääräinen kustannus voi siten olla halvempi”, Viitanen sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, että ladattavien työsuhdeautojen kohdalla yhtiön pitää varmistaa, että niitä myös ladataan.

Hybrideihin luo epävarmuutta myös tekninen kehitys, vaikka niiden jäännösarvot ovat lähtökohtaisesti hyviä.

”Ehkä hybridiäkin on turvallisempaa pitää kolme vuotta kuin neljä vuotta.”

Toinen tärkeä valinta on se, että autot valitaan tarpeen eikä työntekijöiden egon mukaan.

”Myyntitykki, joka ajaa Lapissa, tarvitsee sitä nelivetokatumaasturia enemmän kuin toimitusjohtaja, joka ajaa Kehä ykköstä pitkin”, Viitanen sanoo.

Fleet Innovationin toimitusjohtaja Sakari Viitanen­

Artikkeliin liittyviä aiheita