Nokia oli pitkään Suomen tärkein yritys, mutta sitten yhtiöstä lähti lyhyessä ajassa yli 21 000 työntekijää – uusi tutkimus selvitti, mitä heille tapahtui - Talous | HS.fi

Nokia oli pitkään Suomen tärkein yritys, mutta sitten yhtiöstä lähti lyhyessä ajassa yli 21 000 työntekijää – uusi tutkimus selvitti, mitä heille tapahtui

Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahdus kymmenen vuotta sitten horjutti Suomen kansantaloutta. Suomen talous selvisi muutoksesta loppujen lopuksi hyvin, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen uudesta tutkimuksesta.

Nokia Salon-tehtaan tuotekehityksen luottamusmies antoi haastatteluja tiedotusvälineille kesäkuussa 2012, jolloin yhtiö ilmoitti lopettavansa tehtaan.­

18.1. 10:00 | Päivitetty 18.1. 11:09

Nokian puhelinliiketoiminnan romahdus horjutti kymmenen vuotta sitten pahoin koko Suomen kansantaloutta. Yhtiön ansiosta talouskasvun tärkeimmän lähteen eli työn tuottavuuden kasvu oli vuosia kansainvälisesti tarkasteltuna huippuluokkaa.

Puhelinliiketoiminnan romahdus sysäsi Suomen talouden matkalle tuntemattomaan. Vuonna 2008 kärjistynyt rahoitusmarkkinoiden kriisi ja sitä seurannut euroalueen velkakriisi synkistivät vielä entisestään Suomen talouden näköaloja yhdessä metsäteollisuuden kuihtumisen kanssa.

Keskeinen kysymys onkin, mitä Nokiasta lähteneille on työmarkkinoilla tapahtunut?

Vastauksen kysymykseen tarjoaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen maanantaina julkaistu tutkimus, jossa tarkasteltiin yhtiöstä sen pahimpina kriisivuosina lähteneiden työllistymistä.

Vuonna 2008 Nokia työllisti Suomessa 23 300 henkeä ja ulkomailla 102 500 työntekijää.

Vuosina 2009– 2014 yhtiöstä lähti syystä tai toisesta yhteensä 21 300 ihmistä. Osa irtisanottiin, osa lähti irtisanoutumissopimuksen turvin ja osa jostain muusta syystä.

Tutkimuksen mukaan vuonna 2009–2014 lähteneistä 77 prosenttia on löytänyt uuden työpaikan. Heistä 86 prosenttia työllistynyt yrityksiin. Lähteneistä vajaat kymmenen prosenttia on työttömänä.

”Voi sanoa, että Suomi selvisi sittenkin hyvin Nokian aiheuttamasta talouden rajusta rakennemuutoksesta. Se, että Nokiasta lähteneistä vajaat kymmenen prosenttia on enää työttömänä, on aika hyvä saavutus”, sanoo tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Hän teki tutkimuksen kollegoidensa Natalia Kuosmasen ja Mika Pajarisen kanssa.

Nykyisin verkkolaitteita valmistavan Nokian palveluksessa on Suomessa 6 000 työntekijää Espoossa, Tampereella ja Oulussa.

Tutkimuksen mukaan 68 prosenttia Nokiasta lähteneistä on työllistynyt palvelualojen yrityksiin ja suurin osa heistä palkattu tietotekniikan ja tietoliikenteen yrityksiin. Lähteneistä 28 prosenttia on siirtynyt teollisuusyritysten palvelukseen.

Kolme prosenttia lähteneistä on siirtynyt opiskelemaan ja kuusi prosenttia eläkkeelle. Neljä prosenttia tekee jotain ihan muuta. Heidän joukossaan ovat esimerkiksi ulkomaille muuttaneet ja sijoittajiksi ryhtyneet.

Maantieteellisesti tarkasteltuna työllistyminen oli helpointa Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. Vaikeinta lähteneille oli löytää työpaikka Varsinais-Suomessa. Salossa sijainnut matkapuhelintehdas lakkautettiin vuonna 2012.

Ali-Yrkön ennakkokäsityksenä oli, että tuotekehityksessä tai muissa vastaavissa toimihenkilötehtävissä työskennelleet ovat erittäin todennäköisesti saaneet uuden työpaikan.

”Salossa sijainneen tehtaan työntekijöiden työllistymisen arvioin ennalta olleen hankalampaa, koska he olivat tyypillisesti vähemmän koulutettuja ja Salossa oli pienempänä paikkakunta vähemmän muita työpaikkoja tarjolla. Sattumalta tutkimuksen tulokset tukivat ennakkokäsitystäni.”

Ali-Yrkkö painottaa myös, että tietotekniikan ja tietoliikenteen toimiala on Nokian kriisin jälkeen kasvanut Suomessa yhtä suureksi kuin se oli yhtiön parhaimpina aikoina. Kasvu on tullut pääasiassa muiden yritysten vauhdittamana eikä ala ole enää yhtä keskittynyt kuin aikaisemmin.

Koulutuksen lisäksi työllistymistä edisti tutkimukseen mukaan myös asema Nokiassa. Mitä parempi koulutus ja ammattiasema, sitä paremmin he työllistyivät.

Korkeakoulutetuista yli 70 prosenttia löysi työpaikan vuoden kuluessa lähdöstä, kun muilla vastaava osuus oli noin 57 prosenttia. Tosin ajan mittaan myös muissa tehtävissä työskennelleiden työllistyminen parani.

”Jos työllistymistä tarkastellaan ikäryhmittäin, nuoret työllistyivät keskimäärin paremman kuin vanhemmat. Toinen havainto on, että naiset työllistyivät miehiä heikommin”, Ali-Yrkkö sanoo.

Tuoreimmat tiedot Nokiasta vuosina 2009-2014 lähteneistä ovat vuodelta 2017.