Tuore vertailu: Naisten asema on suomalaisissa pörssiyhtiöissä Euroopan neljänneksi paras, muun muassa Ruotsissa naisten asema on huonompi - Talous | HS.fi

Tuore vertailu: Naisten asema on suomalaisissa pörssiyhtiöissä Euroopan neljänneksi paras, muun muassa Ruotsissa naisten asema on huonompi

Kojamo on EWoB Gender Diversity Index 2020 -selvityksen mukaan Suomen tasa-arvoisin yritys. Selvitys laskee naisten ja miesten määrää pörssiyhtiöiden hallituksissa, johtoryhmissä ja yritysten päättävissä elimissä.

Kojamon vastuullisuuspäällikkö Hannamari Koivula sanoo, että tasa-arvoisuus on tärkeä osa yrityksen vastuullisuustyötä.­

21.1. 12:16 | Päivitetty 21.1. 13:15

Suomi sijoittui neljänneksi naisten ja miesten välistä tasa-arvoa Euroopan pörssiyhtiöissä selvittäneessä European Women on Boards Gender Diversity Index 2020 -vertailussa. Selvitys painottaa päättävien elinten eli hallitusten ja johtoryhmien sukupuolijakaumaa.

Vertailussa on mukana 668 eurooppalaista pörssiyhtiötä. Suomesta on mukana 17 yhtiötä, eli kaikkien Suomen pörssiyhtiöiden kokonaistilanteesta ei voi vetää johtopäätöksiä.

Vertailun taustalla olevan European Women on Boardsin puheenjohtaja Päivi Jokinen sanoo, että selvityksen tarkoituksena on tuoda esiin yritykset, jotka ovat onnistuneet parantamaan ja toteuttamaan sukupuolten tasa-arvoa.

Parhaiten naisten ja miesten tasa-arvo toteutuu Norjan pörssiyhtiöissä. Suomen edellä ovat lisäksi Ranska ja Britannia. Viidentenä listalla on Ruotsi. Huonoiten pärjäsivät Sveitsin ja Puolan pörssiyhtiöt.

Asuntosijoitusyhtiö Kojamo sijoittui vertailussa suomalaisyritysten ykköseksi ja koko listauksen sijalle 23.

Kojamon hallituksen seitsemästä jäsenestä kolme on naisia ja johtoryhmässä sukupuolijakauma on 3–3. Yhtiön naisjohtajia ovat liiketoimintajohtaja Tiina Kuusisto, markkinointi- ja viestintäjohtaja Irene Kantor sekä digijohtaja Katri Harra-Salonen. Kojamon toimitusjohtaja on Jani Nieminen.

Kojamon vastuullisuuspäällikön Hannamari Koivulan mukaan tasa-arvoisuus on tärkeä osa-alue yhtiön vastuullisuustyössä. Työntekijöiden nais-mies-asetelma ei ole juuri muuttunut viime vuosina. Kojamon esihenkilöistä naisia on 54 prosenttia ja koko henkilöstöstä 63 prosenttia.

Sen sijaan johtoryhmästä naisia oli vain neljännes vielä vuonna 2018.

”Yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvät asiat ovat meillä hyvin tärkeitä. Julkaisimme joulukuussa vastuullisuusohjelman, jonka yhdeksi painopistealueeksi on nostettu henkilöstön tasa-arvoisuus”, Koivula sanoo.

Yhtiössä ei kuitenkaan ole ollut käytössä sukupuoleen tai muihin ominaisuuksiin liittyviä kiintiöitä.

Kojamo on toiminut yli 50 vuotta. Pörssiyhtiön taustalla on Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta VVO, joka perustettiin vuonna 1969. Nykyisin Kojamo pyörittää vuokraustoimintaa Lumo-brändin alla.

Toissa vuonna Kojamon liikevaihto lisääntyi edellisvuodesta 4,6 prosenttia 375,3 miljoonaan euroon. Nettovuokratuotto kasvoi 5,7 prosenttia 247,3 miljoonaan euroon. Kojamo työllistää noin 300 henkilöä.

Uuden vastuullisuusohjelman lisäksi Kojamolla on ollut tasa-arvosuunnitelma jo vuosia. Koivulan mukaan yhtiössä on nähty, että henkilöstön yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus ovat yrityksen menestystekijöitä.

”Ne tuovat uusia näkemyksiä, innovatiivisuutta ja kilpailuetua.”

Kojamossa toteutetaan lisäksi erilaisia työaikajärjestelyjä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi.

”Henkilöstöpolitiikassamme painotetaan yhdenvertaista kohtelua riippumatta esimerkiksi syntyperästä, sukupuolesta tai uskonnosta. Emme salli minkäänlaista syrjintää tai häirintää”, Koivula sanoo.

Päivi Jokinen sanoo, että tärkein teko yrityksen tasa-arvon lisäämiseksi on asettaa selkeät sisäiset tavoitteet, joita myös seurataan järjestelmällisesti.

”Paras tulos syntyy, kun sekä hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä ajavat yhdessä tasa-arvon asiaa.”

Jokinen itse istuu lisäksi kahden pörssiyhtiön, Incapin ja Enersensen, hallituksissa sekä Board Professionals Finland ry:n hallituksessa. Järjestön tavoitteena on edistää hallitustyöskentelyn ja ylimmän johdon monimuotoisuutta.

Norjassa ja Ranskassa on käytössä sukupuolikiintiöitä, joiden avulla niiden sijoitus listauksessa on hyvä. Jokisen mukaan parhaiten menestyneet yritykset näkevät tasa-arvon myös tulosten kannalta hyvänä.

Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat parantaneet juoksuaan eurooppalaisiin verrokkeihin nähden. Edellisessä vertailussa tasa-arvoisin suomalaisyhtiö Huhtamäki oli sijalla 45. Nyt Suomen voittaja Kojamo oli sijalla 23.

”Olen ylpeä siitä, että meillä asia etenee ilman lainsäädäntöä”, Jokinen sanoo.

Pörssiyhtiöissä on edelleen paljon töitä tasa-arvon toteutumisessa. Vertailun yhtiöistä 42:lla oli nainen toimitusjohtajana. Kaikissa eri johtoasemissa olevista ihmisistä 28 prosenttia oli naisia. Hallituspaikoista 34 prosenttia oli naisilla.

Suomen yhtiöistä toiseksi sijoittui teollisuusyhtiö Wärtsilä, jonka jälkeen listalla ovat lääkevalmistaja Orion ja pakkausyhtiö Huhtamäki.

Suomesta mukana olleista yhtiöistä 15 oli mukana myös vuonna 2019. Näistä kahdeksan paransi tuloksiaan verrattuna edelliseen vuoteen.

Suurimman parannuksen teki teollisuusyhtiö Metso eli nykyinen Metso Outotec, jonka kymmenestä uudesta korkean tason nimityksestä puolet olivat viime vuonna naisia. Yhtiö oli kaikista vertailussa mukana olleista yrityksistä sijalla 158.

Huonoiten suomalaisyrityksistä pärjäsivät vertailussa mukana olleista yhtiöistä Kone, UPM, Kesko ja Nokian renkaat.