Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde varoittaa uusista riskeistä – rahapoliittinen elvytys pysyy kuitenkin ennallaan - Talous | HS.fi

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde varoittaa uusista riskeistä – rahapoliittinen elvytys pysyy kuitenkin ennallaan

Keskuspankki painotti taas kerran, että se on valmis käyttämään kaikkia keinojaan talouden vahvistamiseksi ja inflaatiovauhdin kiihdyttämiseksi.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde lehdistötilaisuudessa maaliskuussa.­

21.1. 14:49 | Päivitetty 21.1. 17:14

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde varoitti torstaina, että koronaviruspandemian paheneminen on riski myös euroalueen taloudelle.

”Tuotanto on todennäköisesti supistunut vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä, ja pandemian voimistuminen aiheuttaa joitain alasuuntaisia riskejä lyhyen aikavälin talousnäkymille.”

EKP:n rahapolitiikasta päättävä neuvosto päätti torstaina ennakko-odotusten mukaisesti pitää rahapoliittisen elvytyksen ennallaan. Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,00 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 0,25 prosenttia ja pankkien talletuskorko –0,50 prosenttia.

Neuvosto arvioi ohjauskorkojen pysyvän ennallaan tai matalammalla tasolla, kunnes inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle hieman alle kahta prosenttia ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa. Pohjainflaatiosta on poistettu energian ja ruoan vaikutus hintatason muutokseen.

Pääjohtaja painotti myös, että teollisuustuotanto euroalueella elpyy edelleen, mutta valtioiden määräämät rajoitukset pandemian hillitsemiseksi rasittavat edelleen pahoin palvelualoja.

Hän otti kantaa myös kysymykseen, missä määrin keskuspankki pyrkii pitämään eurovaltioiden joukkolainojen tuottoprosentit mahdollisimman pienenä, kun valtiot hankkivat nykyisin rahoitusmarkkinoilta ennätyksellisen paljon lainaa.

Lagarde korosti, että keskuspankin pyrkimyksenä on nykyisessä kriisissä pitää rahoitusolot talouskasvulle suosiollisina, ja talouskasvulle suosiolliset rahoitusolot puolestaan vaikuttavat yritysten, kotitalouksien ja valtioiden varainhankinnan kustannuksiin.

Keskuspankki toisti torstaina taas kerran, että se on edelleen valmis tarpeen mukaan käyttämään kaikkia välineitään talouskasvun vahvistamiseksi ja inflaatiovauhdin kiihdyttämiseksi. Hintavakaustavoitteen mukaan inflaatiovauhdin pitäisi olla hieman alle kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Elokuusta lähtien inflaatiovauhti on ollut negatiivinen.

Joulukuussa keskuspankki lisäsi pandemian takia aloittamaansa hätärahoitusta 500 miljardilla eurolla 1 850 miljardiin euroon. Samassa yhteydessä se ilmoitti, että hätärahoitus kestää ainakin ensi vuoden maaliskuun loppuun saakka. Se tarkoittaa, että talouden palautuminen kutakuinkin normaaliin tilaan kestää vielä ainakin runsaan vuoden.

Keskuspankki aikoo joka tapauksessa jatkaa ostoja, kunnes se katsoo koronaviruspandemian kriisivaiheen päättyneen.

Joulukuussa keskuspankki ilmoitti myös jatkavan syksyllä 2019 erillisessä osto-ohjelmassa aloitettuja arvopapereiden hankintoja, joiden määrä on 20 miljardia euroa kuukaudessa.

Alun perin maaliskuussa aloitetussa hätärahoituksessa ja erillisessä osto-ohjelmassa eurovaltioiden keskuspankit ostavat markkinoilta pääasiassa eurovaltioiden joukkolainoja. Arvopapereita ostamalla keskuspankki lisää rahan tarjontaa.

Arvopapereiden myyjiä ovat pankit ja sijoittajat, jotka saavat vastikkeeksi keskuspankkirahaa. Sen turvin ne voivat lisätä muita sijoituksiaan ja kasvattaa lainanantoaan yrityksille ja kotitalouksille.