Suomi on Euroopan startup-kehto, ja nyt pääoma­sijoittajat pyrkivät saamaan kasvuyrityksille miljardin vuodessa – ”Ei tarvita montaa huippuyritystä kun siitä on iloa monille” - Talous | HS.fi

Suomi on Euroopan startup-kehto, ja nyt pääoma­sijoittajat pyrkivät saamaan kasvuyrityksille miljardin vuodessa – ”Ei tarvita montaa huippuyritystä kun siitä on iloa monille”

Viime vuonna suomalaiset kasvuyritykset keräsivät jo ennätykselliset puoli miljardia euroa sijoittajilta.

Slush-tapahtuman isähahmona tunnettu Maki.vc-rahaston perustajaosakas Ilkka Kivimäki ja Pääomasijoittajat-yhdistyksen toimitusjohtaja Pia Santavirta toivovat kasvuyritysten saavan pian miljardin rahoitusta vuodessa.­

22.1. 2:00 | Päivitetty 22.1. 6:22

Koronavirus kuritti viime vuonna Suomen taloutta, mutta samaan aikaan suomalaiset kasvuyritysrahastot tekivät uusia ennätyksiä.

Viime vuoden virallisia tietoja suomalaisten kasvuyritysten saamista pääomista ei ole vielä julkistettu, mutta Pääomasijoittajat-yhdistyksen toimitusjohtaja Pia Santavirta kertoo niiden yltävän reippaasti jälleen uuteen ennätykseen.

Jo vuonna 2019 määrä nousi yli 500 miljoonaan euroon, kun mukaan lasketaan suomalaisilta ja kansainvälisiltä pääomasijoittajilta sekä enkelirahoittajilta saadut uudet pääomasijoitukset, Santavirta kertoo.

Hänen mukaansa Suomessa on jo Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen paljon kasvuyrityksiä.

”Startup-yritysten määrä on neljänneksi suurin Euroopassa suhteessa väkilukuun.”

Edellä ovat enää Tanska, Irlanti ja Viro.

Vielä paremmalta Suomen kasvuyrittäjien tilanne näyttää, jos vertaillaan suomalaisten startupien saamaa riskirahastorahoituksen määrää suhteutettuna Suomen bruttokansantuotteeseen. Siinä Suomi on ykkönen.

Vuosina 2015–2019 Suomi kaksinkertaisti kasvuyhtiöihin tulevan riskirahan määrän.

Nyt Santavirta visioi jo seuraavasta mahdollisesta tavoitteesta:

”[Sanna Marinin hallituksen] hallituskauden päättyessä 2023 voisimme edelleen tuplata – miljardiin euroon vuosittain!”

Tuo summa kattaisi niin ulkomaisista rahastoista tulevat sijoitukset kuin enkelisijoitukset varhaisen vaiheen yhtiöihin.

Koronaviruksen iskiessä päälle helmi–maaliskuussa, kasvuyritysten pääomasijoitusrahastot olivat muiden lailla helisemässä.

”Silloin näkyvyys oli nolla”, Maki.vc-rahaston perustajaosakas Ilkka Kivimäki kertoo.

”Käytiin kaksi viikkoa joka firman kanssa läpi rahoitustilannetta ja sitä, mitä korona heille merkitsee ja mitä tehdään.”

Kivimäen mukaan esimerkiksi ravintoloille ja hotelleille ohjelmistoja tarjoaville yhtiöille hidastus oli välttämätöntä. Sen sijaan suoraan verkkokaupalle ja kuluttajille tarjottaville tuotteille ja palveluille tulossa ollut digiloikka toi valtavia mahdollisuuksia.

”Toisissa painettiin jarrua ja toisissa kaasua.”

Kivimäki ja Santavirta kertovat suomalaisten pääomasijoittajien yllättyneen monen muun sijoittajan tavoin siitä, kuinka nopeasti valtiot ja keskuspankit saivat sovittua talouden tukitoimista.

Kun finanssikriisin 2008–09 jälkeen liki 60 prosenttia ulkomaisista rahoittajista vetäytyi Suomen kasvurahoitusmarkkinoilta ja tilanteen korjaaminen ennalleen kesti viisi vuotta, nyt luottamus palautui muutamassa kuukaudessa, Santavirta kertoo.

Kivimäen mukaan elpymistä auttoi runsaan keskuspankkirahan lisääntymisen lisäksi se, että erityisesti ns. myöhäisen vaiheen kasvuyhtiöiden rahastot olivat pullollaan rahaa, joka etsi sijoituskohteita.

Molemmat kehuvat päättäjiä ja julkista sektoria ripeydestä.

Teollisuussijoitus Tesille annettiin nopeasti valtuudet 250 miljoonan euron rahoituspaketille. Paketissa ulkomaisen sijoittajan vetäytyessä kotimainen sijoittaja saattoi tulla tilalle niin, että Tesi otti tarvittaessa ulkomaisen sijoittajan pääomaa vastaavan potin itselleen.

Näin lupaavimmiksi katsottujen kasvuyritysten kehityspolku pystyttiin turvaamaan.

Kivimäki sanoo jakavansa Santavirran mainitseman miljardin euron vuositavoitteen vuodelle 2023. Hän kertoo puhuneensa asiasta monen keskeisen suomalaisen rahaston salkunhoitajan kanssa, ja kaikki tuntuvat olevan kasvutavoitteesta yhtä mieltä.

Slush-tapahtuman isähahmona tunnettu Kivimäki kertoo vuoden loppupuolella erityisesti yli 50 miljoonan arvoisten kypsempien kasvuyhtiöiden arvostustasojen nousseen.

Hän kehuu esimerkiksi ruokakuljetusyhtiö Woltin ja käytettyjä älypuhelimia kuluttajille myyvän Swappien kasvutarinaa. Sijoittajat tuntuivat luottavan myös Makin ”syvän teknologian” kasvuyhtiöihin: Sen kvanttitietokoneyhtiö IQM on kerännyt jo 70 miljoonaa riskirahaa.

Myyjiä ja asiakaspalvelurobotteja auttava tekoäly-yhtiö Ultimate.ai keräsi sekin joulukuussa 20 miljoonan euron rahoituksen tuotekehitykselleen.

Suomella on jo ennestään kova maine peliyhtiöiden kehittäjämaana.

Seuraaviksi tulevaisuuden mahdollisiksi menestysaloiksi Santavirta ja Kivimäki nostavat erilaiset kestävän kehityksen alat, materiaaliteknologian, ilmastokasvuyhtiöt ja ruokateknologian, unohtamatta tietenkään syvemmälle tieteeseen kurkottavia tietotekniikkayhtiöitä.

Kivimäen mukaan monissa suomalaisissa sijoitusyhtiöissä pyritään nyt kasvattamaan rahastoissa olevia menestysyrityksiä ”päätyyn asti”.

”Eli halutaan kasvattaa oikeasti isoiksi. Ei ole älytöntä kiirettä rahastaa.”

”Suomen hyvä puoli on se, että kun on vaan runsaat viisi miljoonaa ihmistä, niin ei tarvita edes kauhean montaa huippuyritystä kun siitä on iloa monille.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat