Uhkakuvat talouden yllä kasvavat: Keskeinen suhdannemittari ennustaa euroalueen vajoavan uuteen taantumaan - Talous | HS.fi

Uhkakuvat talouden yllä kasvavat: Keskeinen suhdannemittari ennustaa euroalueen vajoavan uuteen taantumaan

Ostopäälliköiden indeksi heikkeni tammikuussa yhä jyrkemmin, mikä ennakoi talouden supistumista.

Europan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde varoitti torstaina, että koronaviruspandemian paheneminen on riski myös euroalueen taloudelle.­

22.1. 11:51 | Päivitetty 22.1. 15:26

Euroalueen talouden heikkeneminen voimistui tammikuussa, ilmenee perjantaina julkaistun ostopäälliköiden indeksin ennakkotiedoista. Indeksi oli tammikuussa 47,5 pistettä. Joulukuussa se oli 49,1 pistettä.

Ostopäälliköiden indeksi on suhdanteen tärkeimpiä ilmapuntareita, joka historiallisen näytön perusteella on ennakoinut verraten luotettavasti talouden kehittymistä.

Jos indeksi on yli 50 pistettä, se ennakoi bruttokansantuotteen kasvavan. Jos taas alle 50 pistettä, se enteilee bruttokansantuotteen supistumista. Bruttokansantuote tarkoittaa loppukäyttöön tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettua arvoa.

Indeksin tuottavan Tutkimusyhtiö IHS Markitin ekonomisti Chris Williamson arvioi, että euroalueen vajoaminen uuteen taantumaan vaikuttaisi olevan yhä todennäköisempää.

”Tuotanto supistui kiihtyvällä vauhdilla, mikä johtui palvelusektorin olosuhteiden huonontumisesta ja teollisuuden kasvun heikkenemisestä”, Williamson sanoo tiedotteessa.

Indeksi perustuu 5 000:lle euroalueen yritykselle tehtävään kyselyyn. Sen perusteella suhdanteen heikkeni tammikuussa laaja-alaisesti eri eurovaltioissa.

”Etenkin Espanjassa, Portugalissa ja Ranskassa on jo selvästi taantuman vaara, koska niissä palvelualojen merkitys on suuri. On myös hyvin mahdollista, että euroalueen talous kokonaisuutena supistuu kuluvalla vuosineljänneksellä. Se tarkoittaisi uutta taantumaa, koska talous on mitä todennäköisimmin supistunut jo edellisessä vuosineljänneksellä”, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Taantuman vakiintunut määritelmä on, että bruttokansantuote supistuu kahdella peräkkäisellä vuosineljänneksellä.

Keskeinen syy suhdanteen huonontumiseen ovat valtioiden määräämät rajoitukset, jolla ne pyrkivät hillitsemään koronavirustartuntoja.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde varoitti torstaina, että koronaviruspandemian paheneminen on riski myös euroalueen taloudelle.

”Tuotanto on todennäköisesti supistunut vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä, ja pandemian voimistuminen aiheuttaa joitain alasuuntaisia riskejä lyhyen aikavälin talousnäkymille”, pääjohtaja Lagarde sanoi.

Euroalueen vajoaminen uuteen taantumaan vaikuttaisi väistämättä myös Suomen talouteen, sillä tavaraviennin arvosta 40 prosenttia menee muihin eurovaltioihin.

Euroopan keskuspankki arvioi joulukuussa suhdanne-ennusteessaan, että euroalueen talous kasvaa tänä vuonna tänä vuonna 3,9 prosenttia, 4,2 prosenttia vuonna 2022 ja 2,1 prosenttia vuonna 2023. Viime vuonna euroalueen talous romahti keskuspankin arvion mukaan 7,3 prosenttia.

Koronaviruspandemia on aiheuttanut erityisen suurta taloudellista vahinkoa nimenomaan euroalueella. Syynä on todennäköisesti se, että monissa Etelä-Euroopan isoissa kansantalouksissa turismin suhteellinen painoarvo on suuri ja pandemian takia turismi on vähentynyt erittäin voimakkaasti.