Työsuhdeauto on Suomessa hyvätuloisten etu, ja se näkyy autojen hinnoissa: ”Ei pieniä kaupunkiautoja hankita työsuhdeautoiksi” – näin autoetua käytetään alueellasi - Talous | HS.fi

Työsuhdeauto on Suomessa hyvätuloisten etu, ja se näkyy autojen hinnoissa: ”Ei pieniä kaupunkiautoja hankita työsuhdeautoiksi” – näin autoetua käytetään alueellasi

Lähes joka kymmenes verovelvollinen Östersundomissa käyttää työnantajan tarjoamaa autoetua. Kalleimmilla työsuhdeautoilla ajetaan Kuusisaaressa ja Lehtisaaressa, Tammisalossa ja Westendissä.

Juristi ja yrittäjä Elina Koivumäki hankki työsuhdeautoksi Teslan X-maasturin, koska halusi käyttöönsä ympäristöystävällisen ja turvallisen ajoneuvon.­

24.1. 2:00 | Päivitetty 24.1. 7:15

Runsaat kahdeksantuhatta euroa vuodessa.

Se on tyypillinen summa, jonka suomalainen työsuhdeautoilija maksaa verotusarvona työnantajan tarjoamasta autoedusta.

Monella alueella autoedun verotusarvo on kuitenkin huomattavasti korkeampi.

Esimerkiksi Helsingin Tammisalon postinumeroalueella 00830 autoedusta maksetun verotusarvon mediaanisumma on 10 715 euroa vuodessa.

Autoetu tarkoittaa lyhyesti sitä, että palkansaaja saa käyttää yksityisajoihinsa työnantajan hallinnoimaa autoa. Työsuhdeauton hinta voi vaihdella esimerkiksi sen mukaan, luetaanko myös polttoaine- ja huoltokustannukset osaksi autoetua vai ei.

Oli valittu malli mikä tahansa, autoedusta maksetaan aina verotusarvona, joka nostaa palkansaajan kokonaisveroastetta.

HS selvitti, miten ja missä autoetua Suomessa käytetään.

Työsuhdeautoilu keskittyy lähes poikkeuksetta alueille, joiden asukkailla on maan korkeimmat tulot. Tämä selviää Verohallinnon tietokannoista.

Esimerkiksi Espoon Westendin postinumeroalueella (02160) autoedun verotusarvon mediaanisumma vuonna 2019 oli 10140 euroa, joka oli koko maan vertailussa kolmanneksi korkein.

Samana vuonna alueen asukkaiden mediaanitulo oli 48 947 eurolla Suomen kärkisijalla.

Autoetua taas käytettiin eniten Helsingin Kuusisaaren ja Lehtisaaren postinumeroalueella (00340), jossa verotusarvon mediaani oli 10 740 euroa. Tulovertailussa alueen sijoitus oli kahdeksas.

Poikkeus työsuhdeautoilun vilkkaimmilla alueilla oli Helsingin ja Sipoon rajalla sijaitseva Östersundom. Tulovertailussa alue oli koko maassa 48. sijalla, mutta autoetuun käytetty mediaanisumma oli maan neljänneksi korkein.

Kun laskettiin autoedun saajien osuus kaikista postinumeroalueen verovelvollisista, oli suhdeluku Suomen korkein. Östersundomissa lähes joka kymmenes verovelvollinen käytti työnantajan tarjoamaa autoetua. Toiseksi yleisintä edun käyttö on Espoon Westendissä ja kolmanneksi Kirkkonummen Sundsbergissa. Kyseiset alueet ovat myös Suomen hyvätuloisimpia postinumeroalueita.

Katso HS:n laskurista, miten omalla postinumeroalueellasi käytetään autoetua:

Työsuhdeautolla eli autoedulla tarkoitetaan työnantajan omistamaa tai hallinnoimaa autoa, jonka käytöstä työntekijä maksaa veroa Verohallinnon laskeman verotusarvon mukaan.

Autoedun arvo lisätään palkansaajan verotettavaan tuloon. Esimerkiksi 8 000 euron etu nostaa vastaavalla summalla palkansaajan verotettavaa tuloa, jolloin hän maksaa enemmän tuloveroa.

Etuuden arvoon vaikuttaa se, onko kyseessä vapaa autoetu vain auton käyttöetu. Vapaa autoetu on hieman kalliimpi vaihtoehto, jossa työnantaja maksaa kaikki auton käytöstä aiheutuneet kustannukset.

Käyttöetu puolestaan tarkoittaa, että palkansaaja vastaa itse polttoaineen ja muiden käyttövoimien kustannuksista. Kaikkien työsuhdeautojen käyttäjistä lähes kolme neljäsosaa nauttii vapaata autoetua, kertoo liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Autoalan Tiedotuskeskuksesta.

Kuluttaja voi laskea Verohallinnon autoetulaskurilla, minkä hintaista työnantajan tarjoaman autoedun käyttäminen on. Hinta määräytyy pääsääntöisesti auton iän ja hankintahinnan sekä Verohallinnon määrittämien keskimääräisten käyttökustannusten ja lisävarusteiden arvon perusteella.

Autoedun verotusarvon mediaani on laskettu tilastoissa sellaisilla postinumeroalueilla, joilla on vähintään 50 autoedun käyttäjää. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla pienin edun mediaanisumma oli Kannelmäessä, Sörnäisissä ja Länsi-Pasilassa, joissa mediaani jäi alle 6 600 euroon vuodessa. Tällä verotusarvolla saisi vapaana autoetuna käyttöönsä esimerkiksi vuonna 2020 käyttöön otetun auton, jonka suositushinta on 23 000 euroa ja lisävarusteiden arvo tuhat euroa.

Runsaan 8 000 euron verotusarvolla saisi jo käyttöönsä 33 000 euroa uutena maksavan auton tuhannen euron lisävarusteilla. Kymppitonnin verotusarvolla auton hinta voisi olla jo tuhannen euron varusteilla 44 000 euroa.

Autoedun arvoon voi kuitenkin saada alennusta, mikäli valitsee ajoneuvoksi täyssähköauton. Hallitus päätti syksyn budjettiriihessä, että täyssähköautojen verotusarvoa alennetaan 170 euroa kuukaudessa vuosiksi 2021–2025.

Lisäksi vapaan autoedun täyssähköautoilla verotusarvosta vähennetään 120 euroa kuussa edullisempien käyttökustannusten takia.

Katso kartasta, miten autoetua käytettiin pääkaupunkiseudulla:

Kun tarkastellaan autoedun arvon mediaania, sijoittuvat monet Helsingin asuinalueet kärkipäähän. Autoedun saajien suhteellinen osuus taas on korkeimmillaan monella Kirkkonummen postinumeroalueella.

Esimerkiksi Sundsbergin postinumeroalueella Kirkkonummella oli vuoden 2019 vertailussa koko Suomen toiseksi korkeimmat mediaanitulot. Työsuhdeautoilijoiden osuus kaikista verovelvollisista oli samoin valtakunnan korkeimpia (8,2 prosenttia).

Myös Espoossa useilla postinumeroalueilla sijoitutaan sekä autoedun mediaaniarvolla että etuuden käytön suhteellisella osuudella valtakunnalliseen kärkeen.

Noin kymmenentuhatta espoolaista käyttää autoetua työnantajan tai oman yrityksen kautta.

Yksi heistä on Elina Koivumäki, joka toimii juristina ja yrittäjänä omistamassaan lakiasiaintoimistossa sekä startup-yhtiössä perustajaosakkaana.

Juristi ja yrittäjä Elina Koivumäki kertoo, että työsuhdeauto on ollut korona-aikana melko vähällä käytöllä. Valmistajan toimittaman akun kantama on reilut 300 kilometriä, mikä riittää Koivumäen mukaan hyvin hänen omiin tarpeisiinsa.­

Hän oli pitkään osakkaana isossa asianajotoimistossa, jolloin hän ajoi yhtiön omistukseen ostetulla työsuhdeautolla, jonka hän myöhemmin hankki omistukseensa. Nykyisin hänellä on oman yrityksen kautta hankittu Teslan täyssähköauto.

”Suurin kannustin työsuhdeauton hankkimiseen oli se, että leasing-autossa minun ei tarvitse itse huolehtia huolloista ja muista käytännön asioista. Lisäksi halusin täyssähköauton ympäristösyistä”, Koivumäki sanoo.

Hän on kuullut hallituksen tarjoamasta alennuksesta täyssähköautojen verotusarvoihin, mutta nykyistä autoa hankkiessa vuonna 2018 sellaista ei vielä ollut käytössä. Koivumäki kuitenkin arvioi, että veroetu toimii kannustimena valita polttomoottoriauton sijaan sähköauto.

Autonsa tarkkaa leasinghintaa ja verotusarvoa Koivumäki ei kerro yksityisyydensuojan vuoksi, mutta sanoo sen olevan selvästi korkeampi kuin Espoon keskiarvon, joka on hieman yli 8000 euroa vuodessa.

Hän kertoo selvittäneensä nykyisen auton hankinnan yhteydessä jonkin verran, onko omistusauton hankkiminen kokonaisuudessa edullisempaa kuin yritysleasingilla ja yksityisleasingilla tarjottava auto.

”Käsitykseni on, että ero on melko pieni eri leasingvaihtoehtojen välillä. Joitain veroetuja työsuhdeautoon toki liittyy: kotitalossani on Teslan seinälaturi, jonka aiheuttamaa kulutusta saan vähentää kodin sähkölaskusta, kun lataan työsuhdeautoa”, Koivumäki sanoo.

Kotikulmilla Suur-Tapiolan alueella Teslan sähköautot ovat kuulemma silmiinpistävän yleisiä, ja työsuhdeautoilu on Koivumäen tuttavapiirissä melko tavallista.

Suomessa oli liikennekäytössä vuoden 2019 lopussa noin 2,7 miljoonaa henkilöautoa. Työsuhdeautoja näistä oli noin 75 000.

Tuloluokkien välisessä tarkastelussa käy ilmi, että autoetua käytetään melko vähän pieni- ja keskituloisten palkansaajien parissa.

Vuonna 2019 kaikista autoedun käyttäjistä yli 80 prosenttia kuului Verohallinnon tilastojen perusteella luokkaan, jossa yhteenlasketut pääoma- ja ansiotulot olivat vähintään 50000 euroa. Yli satatuhatta tienaavia oli 15,8 prosenttia ja yli 150 000 euroa tienaavia vielä runsaat kuusi prosenttia.

Se näkyy myös työsuhdeautojen suositushinnoissa.

Espoolaisen Elina Koivumäen naapurustossa näkyy paljon sähköautoja, ja autoedun käyttö on hänen mukaansa melko yleistä.­

”Vaihteluväli on iso, mutta tyypillisesti autot edustavat vähintään keskikokoluokkaa, eikä pieniä kaupunkiautoja yleensä hankita työsuhdeautoiksi, koska työsuhdeautoja suosivat erityisesti liikkuvaa työtä tekevät”, sanoo Hanna Kalenoja Autoalan Tiedotuskeskuksesta.

Toisaalta hän painottaa, että autoedusta puhuminen voi antaa virheellisen kuvan, että kyseessä olisi autoilijalle annettava etu, jossa kalliin auton saa käyttöönsä tavallista halvemmalla.

”Verottajan näkökulma on se, että autoedun verotusarvon pitää vastata autoilun todellisia kustannuksia. Siksi verotusarvon taso määritellään joka vuosi uudelleen. Lisäksi tavallisen autoilijan kannalta auton hankkiminen voi tulla jopa hieman edullisemmaksi osamaksulla kuin työnantajan kautta leasing-sopimuksella ”, Kalenoja sanoo.

Hänen mukaansa verottaja ei ota kantaa siihen, minkälaisia etuuksia yritykset työntekijöilleen tarjoavat – kunhan etuudelle saadaan laskettua todenmukainen hinta. Lisäksi verottaja seuraa tarkasti, minkälaisia ajoneuvoja yritykset hankkivat.

”Pienyrittäjän voi olla vaikea hankkia yritykselleen henkilöautoa ilman, että kyse olisi työsuhdeautosta”, Kalenoja sanoo.

Entä miksi autoedun käyttö keskittyy lähes poikkeuksetta samoille asuinalueille, joiden asukkaat tienaavat eniten?

”Autoedun korkeita verotusarvoja etenkin pääkaupunkiseudulla saattaa selittää se, että työssäkäyntitilaston mukaan alueella asuu erityisen paljon johtaja-nimikkeellä työskenteleviä palkansaajia”, sanoo ekonomisti Aki Savolainen Verohallinnosta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat