Hallitus voi joutua päättämään kovista sopeutustoimista jo ensi vuonna, sanoo talouspolitiikan arviointineuvosto: ”Me emme selviä ilman menoleikkauksia” - Talous | HS.fi

Hallitus voi joutua päättämään kovista sopeutustoimista jo ensi vuonna, sanoo talouspolitiikan arviointineuvosto: ”Me emme selviä ilman menoleikkauksia”

Arviointineuvoston mukaan hallitus on tehnyt useita työllisyyttä lisääviä päätöksiä mutta jättänyt työllisyyttä heikentävät päätöksensä arvioimatta.

Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Jouko Vilmunen.­

26.1. 9:51 | Päivitetty 26.1. 11:20

Talouspolitiikan arviointineuvosto katsoo, että finanssipoliittisen elvytyksen jatkaminen voi vielä tänä vuonna olla asianmukaista. Julkista rahankäyttöä pitäisi kuitenkin virittää uudelleen mahdollisesti jo ensi vuonna.

”Kirjoitushetkellä näyttää, että taloustilanne kutakuinkin normalisoituu vuonna 2022. Jos niin käy, myös finanssipolitiikka pitäisi normalisoida. Erityisesti on välttämätöntä laatia suunnitelma ja aikataulu uskottavista toimenpiteistä julkisen talouden vakauttamiseksi ja kestävyyden turvaamiseksi”, arviointineuvoston raportissa sanotaan.

Neuvoston puheenjohtaja, taloustieteen professori Jouko Vilmunen sanoi raportin julkistamistilaisuudessa tiistaina, että työllisyyttä kohentavien toimien lisäksi hallituksen pitäisi päättää suorista sopeutustoimista eli veronkorotuksista ja menoleikkauksista.

Jos koronaviruspandemia näyttää hellittävän, päätösten aika voi Vilmusen mukaan olla jo ensi vuonna. Sopeutustoimien ei kuitenkaan tarvitse tulla voimaan heti.

Veronkiristysten tuomaa hyötyä supistaa se, että pandemian jäljiltä Suomen talous on aiempaa heikommassa kunnossa.

”Me emme siis selviä ilman menoleikkauksia”, Vilmunen sanoi.

Vilmusen mukaan sopeutustarvetta ei voi poistaa vain työllisyyttä lisäävillä toimilla mutta ne vähentävät sopeutustarvetta.

Arviointineuvosto katsoo, että hallitus on tehnyt useita päätöksiä, jotka lisäävät työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Niitä ovat muun muassa eläkeputken poisto, työnhakuvelvoitteen ja -palveluiden uudistaminen sekä oppivelvollisuuden pidentäminen.

Arviointineuvoston mukaan hallitus on kuitenkin jättänyt arvioimatta päätökset, jotka vähentävät työllisyyttä.

”Tietyillä aiemmilla politiikkamuutoksilla, kuten etuusmäärien korotuksilla, on todennäköisesti kielteisiä työllisyysvaikutuksia.”

Toisaalta neuvoston tilaaman tutkimuksen perusteella etuuskorotuksilla on todennäköisesti hallituksen tavoitteen mukaisesti onnistuttu vähentämään köyhyysriskiä ja eriarvoisuutta, vaikka kielteiset työllisyysvaikutukset otettaisiin huomioon.

Hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseen tarvitaan joka tapauksessa ”merkittäviä lisätoimia”, neuvosto arvioi.

Hallitus tavoittelee kaikkiaan 80 000:ta lisätyöllistä vuosikymmenen loppuun mennessä. Alkuperäisenä tavoitteena oli 60 000 uutta työllistä hallituskauden loppuun mennessä.

Arviointineuvosto huomauttaa myös, että osa hallituksen päättämistä työllisyystoimista lisää julkisia menoja, mikä vähentää niiden mahdollisuutta vahvistaa julkista taloutta.

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten.

Artikkeliin liittyviä aiheita