Maailmantalous kasvaa tänä vuonna aikaisemmin arvioitua enemmän, ilmenee Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) tiistaina julkaisemasta uudesta suhdanne-ennusteesta.
Keskeinen syy valoisampiin näkymiin on koronavirusrokotteet, joiden seurauksena valtiot todennäköisesti voivat poistaa tai lieventää rajoituksia ihmisten liikkumiseen ja elinkeinotoimintaan. Se taas on omiaan lisäämään taloudellista toimeliaisuutta.
IMF:n pääekonomisti Gita Gopinath korostaa myös, että ennusteessa on poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.
”Parempi menestys rokotuksissa ja hoitomuodoissa sekä uudet poliittiset toimet saattavat parantaa [taloudellista] lopputulosta. Rokotusten hidas eteneminen, virusmuunnokset ja poliittisten toimien lakkauttaminen ennenaikaisesti taas voivat heikentää lopputulosta”, Gopinath kirjoittaa IMF:n blogissa.
Uuden ennusteen perusteella maailmantalous kasvaa tänä vuonna 5,5 prosenttia ja ensi vuonna 4,2 prosenttia. Arvio kuluvan vuoden talouskasvusta on 0,3 prosenttiyksikköä parempi kuin edellisessä ennusteessa, joka julkaistiin lokakuussa.
Viime vuonna maailmantalous romahti IMF:n mukaan 3,5 prosenttia, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä edellistä ennustetta vähemmän. Vaikka arvio talouden romahduksesta on aikaisempaa ennustetta pienempi, se tarkoittaisi silti pahinta rauhanajan romahdusta 1930-luvun suuren laman jälkeen.
Maailmantalouden kasvua vauhdittavat etenkin kehittyneet kansantaloudet. Ne ovat onnistuneet hankkimaan rokotteita ja käyttämään enemmän varoja pandemian kansanterveydellisten ja taloudellisten vahinkojen hillitsemiseksi.
Suhdannekatsauksessaan IMF luettelee myös kolme keskeistä kysymystä, jotka vaikuttavat maailmantalouden elpymiseen.
Ensimmäinen kysymys on, missä määrin valtioiden määräämiä rajoituksia tarvitaan lyhyen ajan kuluessa ennen kuin rokotukset tehokkaasti suojelevat väestöä. Toinen kysymys on, miten rokotusten edistyminen ja poliittiset toimet tartuntojen hillitsemiseksi vaikuttavat taloudelliseen toimeliaisuuteen.
Kolmantena kysymyksenä IMF ottaa esiin rahoitusolojen ja raaka-aineiden hintojen kehittymisen.
Hieman myönteisimmistä maailmantalouden näkymistä huolimatta IMF:n käsitys euroalueen talouskasvu on synkistynyt.
Uuden ennusteen perusteella euroalueen talous kasvaa tänä vuonna 4,2 prosenttia, mikä on yhden prosentin vähemmän kuin kolme kuukautta sitten laaditussa ennusteessa. IMF:n ennuste vastaa pitkälti Euroopan keskuspankin joulukuussa julkaisemaa arviota, jonka mukaan euroalueen talous kasvaa tänä vuonna 3,9 prosenttia.
Euroalueen suurista kansantalouksista IMF arvioi Saksan talouden kasvavan tänä vuonna 3,5 prosenttia, Ranskan talouden 5,5 prosenttia, Italian talouden 3,0 prosenttia ja Espanjan talouden 5,9 prosenttia. Suurimman heikennyksen IMF teki arvioonsa Italian talouskasvusta: siitä leikattiin 2,2 prosenttiyksikköä.
Euroalueen talouskasvun hidastuminen vaikuttaa väistämättä myös Suomeen, koska tavaraviennin arvosta 40 prosenttia menee muihin eurovaltioihin. Euroalueen verraten hidas elpyminen johtuu siitä, että monissa Etelä-Euroopan suurissa kansantalouksissa turismin suhteellinen painoarvo on suuri. Pandemian takia turismi on vähentynyt erittäin voimakkaasti.
Yhdysvaltojen talouden IMF arvioi kasvavan tänä vuonna 5,1 prosenttia, mikä olisi kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin kolme kuukautta sitten julkaistussa ennusteessa. Yhdysvalloissa talouskasvua voimistaa etenkin liittovaltion suuri hätärahoitus, jolla lievitetään kotitalouksien ja pienten yritysten ahdinkoa.
Kiinan talouden IMF arvioi kasvavan tänä vuonna 8,1 prosenttia. Kiina on suurista kansantalouksista ainoa, jonka talous kasvoi jo viime vuonna, IMF:n arvion mukaan 2,3 prosenttia.
Tiistaina julkaistussa ennusteessaan IMF toistaa myös arvionsa, jonka mukaan koronaviruspandemia pysäyttää jo 1990-luvulla alkaneen äärimmäisen köyhyyden vähenemisen ja kasvattaa tuloeroja. Se arvioi, että alle 1,90 dollarilla päivässä elävien ihmisten määrä kasvaa lähes 90 miljoonalla tämän vuoden loppuun mennessä.
”Vähän koulutetut, nuoret, naiset ja epätavallisissa työsuhteissa olevat ovat kärsineet suhteettomista tulojen menetyksistä”, pääekonomisti Gopinath kirjoittaa blogissa.
