Suomi etsii talouskasvua koronaviruksen jälkeen, ja päättäjille puhuneen ”maailman pelottavimman ekonomistin” mukaan nyt ei pidä kiristää vyötä - Talous | HS.fi

Suomi etsii talouskasvua koronaviruksen jälkeen, ja päättäjille puhuneen ”maailman pelottavimman ekonomistin” mukaan nyt ei pidä kiristää vyötä

Suomen hallitus kuuli keskiviikkona taloustieteen professori Mariana Mazzucaton neuvoja talouden jälleenrakentamiseen koronapandemian jälkeen. Yksi Mazzucaton pääviesteistä oli, etteivät yhteiskunnat pärjää jatkossa vyötä kiristämällä.

Sanna Marin ja Mariana Mazzucato­

27.1. 20:47

Arvostettu taloustieteen professori Mariana Mazzucato kävi keskiviikkona kertomassa pääministeri Sanna Marinin (sd) johtamalle talousneuvostolle näkemyksensä sitä, miten Suomen ja muiden maiden pitäisi toimia koronaviruksen jälkeisessä talouden jälleenrakentamisessa.

Markkinatalouden rakenteita ruotiva University College Londonin (UCL) professori Mazzucato on kymmenessä vuodessa noussut taloustieteen merkittävien vaikuttajien joukkoon, tai ”maailman pelottavimmaksi ekonomistiksi”, kuten The Times -sanomalehti häntä luonnehti.

Talousneuvosto on 21-henkinen hallituksen, etujärjestöjen ja Suomen Pankin yhteistyöelin.

Pääministeri Marinin mukaan Mazzucaton keskeinen viesti talousneuvostolle oli, että koronaviruspandemian jälkeiseen uudelleen- ja jälleenrakentamiseen on suhtauduttava tavoitehakuisesti.

Marin kertoo HS:lle Mazzucaton nostaneen esiin isojen yhteisten haasteiden kuten ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen, pandemioiden ehkäisyn tulevaisuudessa ja sosiaalisesti kestävämmän yhteiskunnan luomisen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

”Meidän pitäisi valtioina ja yhteiskuntina olla tavoiteorientoituneita ja pyrkiä ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita. Tämä itsessään synnyttää taloudellista toimeliaisuutta, innovaatioita ja tuo talouskasvua”, Marin sanoi.

”Hän nosti tavoitteiden asettamisen keskiöön ja näkee, että sitä kautta on mahdollista luoda kaikkea sitä hyvää, mitä me yhteiskuntina tavoittelemme muutenkin – taloudellista toimeliaisuutta ja sosiaalista hyvinvointia.”

Marinin mukaan toinen Mazzucaton pääviesti oli se, että yhteiskunnat eivät tule pärjäämään tästä eteenpäin ”kiristämällä vyötä”.

Sen sijaan on keskityttävä tuottavuuden parantamiseen eli investoitava osaamiseen ja hyvinvointiin.

Mazzucato korosti tässä erityisesti yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön merkitystä, Marin kertoo.

”Pitäisi pystyä toimimaan paremmin yhdessä.”

Professori Mazzucato on kirjoissaan nostanut usein pohjoismaiset hyvinvointivaltiot esimerkkivaltioksi siinä miten yhteistyötä voidaan tehdä ja sosiaalisestikin kestävää talouskasvua tulisi tavoitella.

Lue lisää Mazzucaton näkemyksistä täältä: ”Maailman pelottavin ekonomisti” kertoo, miten kapitalismi pitäisi pelastaa

”Pohjoismainen hyvinvointivaltio on monella tapaa esimerkki muulle maailmalle. Tärkeää on,että ihmiset otetaan mukaan rakentamaan parempaa tulevaisuutta”, Marin sanoo.

Torstaina Mazzucato julkaisee uuden kirjansa Mission Economy: A Moonshot Guide to Changing Capitalism (Penguin 2021).

Siinä hän käy läpi monia talousneuvostolle esittämiään näkemyksiä. Samalla hän korostaa pandemian luovan ihmiskunnalle mahdollisuuden talousjärjestelmän isompaan paradigman muutokseen.

Mazzucato vertaa pandemian jälkeistä aikaa tilanteeseen, jolloin ihmiskunta päätti lähteä kuuhun miehitetyillä avaruuslennoilla – ja onnistui.

Mariana Mazzucato­

Vastaavasti kapitalismi ja markkinatalous voidaan pelastaa siltä itseltään niin, että talouskasvu voitaisiin rakentaa ympäristön ja sosiaalisten suhteiden kannalta kestävämmäksi.

”Ihmiskuntahan kehittyy kriisien kautta”, Marin sanoo.

Kuulennoissa oli aikanaan yksi iso yhteinen tavoite, ja samalla lailla yhteinen pandemiakriisi voi toimia tavoin samankaltaisena yhteisenä heräämisenä, koska kriisi koskettaa kaikkia, Marin arvioi.

”Tämäkin hetki tarjoaa mahdollisuuden tehdä muutoksen, jos haluamme ammentaa oppeja politiikkaan ja tietenkin myös yksityiseen toimintaan.”

Professori Mazzucato omistaa uuden kirjansa kaikille niille, jotka ovat omistaneet elämänsä yhteisen hyvän palvelemiseen.

Marinin mielestä olennaista on juuri se, ettei julkista ja yksityistä sektoria käsitellä toisilleen vastakkaisina toimijoina.

”Ikään kuin nollasumapelinä, jossa vahva julkinen sektori pakottaisi automaattisesti yksityistä sektoria ahtaalle”, Marin sanoo.

Marinin mukaan Suomessa julkisen sektorin panostukset esimerkiksi osaamiseen, tutkimukseen, innovaatiotoimintaan ja hyvinvointiin nähdäänkin usein tärkeänä yksityisen sektorin menestykselle.

”Monet yksityisen sektorin innovaatiot nojaavat siihen vahvaan julkiseen ja yhteiseen, joka on pohjalla.”

Marin arvioi yhden Mazzucaton tuotantoa läpileikkaava havainnon olevan juuri siinä, kuinka sidoksissa julkinen ja yksityinen ovat.

”Julkisen sektorin panostukset tukevat yksityisen sektorin investointeja ja menestystä, koska sitähän me haluamme”, Marin alleviivaa.

”Me haluamme menestyä yhdessä. Me haluamme, että yksityinen sektori menestyy ja luo sitä kautta työpaikkoja ja hyvinvointia koko yhteiskuntaan.”

Julkisuudessa elinkeinoelämä ja palkansaajat näyttävät olevan usein tukkanuottasilla niin, että julkista keskustelua käydään kärjistysten kautta.

Marin kertoo oman kokemuksensa talousneuvostosta antavan varsin erilaisen kuvan osapuolten keskustelusta.

”Talousneuvosto on keskusteleva ja hyvin avoin. Siellä voi hyvin puhua suoraan ja puhutaankin.”

Marinin mielestä on hyvä, että Suomessa on talousneuvoston kaltainen foorumi, jossa talouspolitiikasta voivat keskustella niin poliitikot, yritys- ja elinkeinoelämän toimijat kuin myös palkansaajaliike.

”Voidaan hahmottaa yhteistä kuvaa siitä, millainen suunta ja tavoite meillä yhteiskuntana pitäisi olla.”

Mazzucaton mukaan on olennaista, että eri maiden hallitukset määrittelevät ensin selkeästi tavoitteensa, joihin pyritään. Sitten on syytä miettiä, miten voimavarat jaetaan.

”En ole mikään Suomi-asiantuntija. Mutta samoja tekoja tarvitaan niin Suomessa, Ruotsissa ja Etelä-Afrikassa”, hän sanoo myöhemmin keskiviikkona puhelimessa.

Sen jälkeen on syytä olla avoin ja ottaa monia asianosaisia mukaan. On myös osattava kuunnella, Mazzucato listaa.

Esimerkiksi tavoite siitä, että maailman meristä haluaa saada 90 prosenttia muovijätteestä pois kymmenessä vuodessa, on riittävän selkeä. Mutta tavoitteen saavuttaminen vaatii usein lukuisten osapuolien yhteistyötä.

Silti muutos on mahdollinen, Mazzucato vakuuttaa.

”Apollo-avaruusohjelmakin oli tosi monimutkainen. Mutta kaikki onnistui. Hallitus antoi selvän tavoitteen, mutta se, miten tavoite saavutetaan, oli tekijöiden päätettävissä.”

Suomea Mazzucato kehuu siitä, että maallamme on pitkä historia eri osapuolten mukaanotosta päätöksentekoon, erityisesti työnantajien ja työntekijöiden kesken.

”Teidän pitäisi olla näistä asioista ylpeämpiä”, hän sanoo.

”Sanoinkin äskettäin eräälle ministerillenne EU-kokouksessa, että leuhki nyt enemmän!”

Mariana Mazzucato

Syntynyt 1968 Roomassa. Perhe muutti Yhdysvaltoihin Princetonin yliopiston kampukselle Mazzucaton ollessa lapsi.

Italian ja Yhdysvaltain kaksoiskansalainen. Asunut viimeiset yli kymmenen vuotta Britanniassa.

Innovaation ja julkisen arvon professori University College Londonissa (UCL). Tutkii julkisen sektorin roolia kasvun ajurina.

Työskentelee globaalien johtajien kanssa kehittämässä missiosuuntautuneita politiikkatoimia.

Uusin 28.1, ilmestyvä kirja: Mission Economy: A Moonshot Guide to Changing Capitalism (Penguin 2021). Edellinen teos suomennettiin: Arvo – Globaalin talouden luojat ja välistävetäjät (Terra Cognita 2019).