Tuoreessa raportissa vaaditaan EU:lta mittavia kiristyksiä rahanpesun torjuntaan – Tällä hetkellä murto-osa jää valvojien haaviin, maiden käytännöt hyvin kirjavia - Talous | HS.fi

Tuoreessa raportissa vaaditaan EU:lta mittavia kiristyksiä rahanpesun torjuntaan – Tällä hetkellä murto-osa jää valvojien haaviin, maiden käytännöt hyvin kirjavia

Ajatushautomon uusi raportti rahanpesun torjunnasta Euroopassa antaa karun kuvan nykytilanteesta.

Raportti vaatii mittavia tiukennuksia Euroopan rahanpesuvalvontaan.­

28.1. 17:14

Bryssel

Euroopan unionin direktiivit tai jäsenmaiden kansalliset toimet eivät ole läheskään riittäviä rahapesun torjuntaan.

Uusia toimia tarvitaan nopeasti, linjaa eurooppalaisen ajatushautomon CEPS:n kokoaman rahanpesu­asiantuntijaryhmän raportti rahanpesusta. Ryhmää johti sosiaalidemokraattien europarlamentaarikko Eero Heinäluoma.

Heinäluoma pitää šokeeraavana, että tätä nykyä vain noin prosentti kansainvälisestä rahanpesusta jää torjujien haaviin. Arvion mukaan rikollisen rahanpesussa liikkuu rahaa jopa 2–5 prosentin verran maailman bruttokansantuotteesta.

Rahanpesuun liittyy laaja kirjo kansainvälistä rikollisuutta: veronkiertoa, terrorismia, ihmis- ja elinkauppaa, lahjontaa ja huumekauppaa. Arvion mukaan EU-maissa pestään joka päivä rahaa noin 400 miljoonan euron arvosta.

Rahanpesussa rikollisesti hankitun rahan alkuperää pyritään häivyttämään.

Euroopan unionin ensimmäiset rahanpesuun liittyvät toimet tehtiin vuonna 1989. Sen jälkeen asiasta on säädetty viisi direktiiviä, joita jäsenmaat ovat ottaneet soveltaneet omassa lainsäädännössään vaihtelevasti. Raportti vaatii direktiivejä vahvempaa, jäsenmaita pakottavaa asetusta.

Raportti linjaa, että rahanpesun tutkinnassa ja tietojenjaossa jäsenmaiden toiminta on hyvin kirjavaa, ja sitä olisi syytä merkittävästi harmonisoida.

”Direktiivit eivät enää riitä”, Heinäluoma sanoi torstaina raportin julkistamista koskevassa tiedotustilaisuudessa.

Euroopan komissiolta odotetaan kesään mennessä ehdotusta sitovaksi asetukseksi, joka pakottaisi jäsenmaat noudattamaan rahanpesun valvontaa tietyin, yhteneväisin mittarein.

Europolin rahanpesututkinnasta vastaavan osaston johtaja Burkhard Mühl muistutti, että rahanpesussa on aina linkki laajempaan rikollisuuteen. Rikollisuus ylittää rajat ja sillä on usein kytkös kolmansiin maihin, joista tietojensaanti on hankalaa.

”Yhteen tutkimukseen saattaa mennä parikin vuotta. Silloin on pohdittava, käyttääkö sen ajan tutkimukseen, joka kenties tuo hyvin laihoja tuloksia ja vie kauan, vai suuntaako resurssit muualle”, Mühl kuvasi.

Raportti linjaa, että lainsäädännön vahvistamisen lisäksi myös tietojenvaihtoa ja yhteistyötä on parannettava. Raportti muistuttaa, että julkisen sektorin lisäksi myös yksityiset yritykset on saatava paremmin mukaan epäilyttävien rahavirtojen torjuntaan.

Pankit ja muut rahalaitokset täyttävät päivittäin tuhansia epäilyttäviä tapahtumia koskevien ilmoitusten raportteja, mutta rahanpesun selvittelykeskukset seuraavat niistä vain muutamia, Heinäluoma linjaa tiedotteessa.

Raportti kannattaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden tukemaa ajatusta EU:n laajuisen rahanpesua estävän valvontaviraston perustamisesta. Toisaalta raportissa todetaan, että valvontaa voi olla vaikea keskittää yhteen virastoon.

Raportin mukaan valvontakeskusta kiireellisempi hanke olisi selvittelykeskusten yhteistyön lisääminen.

Jotta yksityiset yritykset saadaan mukaan toimintaan paremmin, on kehitettävä myös turvallista tietojenvaihtoa, jossa yksityisyyssuoja otetaan huomioon, raportti toteaa.

EU:n uusi syyttäjävirasto EPPO on juuri aloittanut toimintansa. Se voi osaltaan olla ratkaisu rajat ylittävän rikollisuuden tutkintaan. Se keskittyy kuitenkin vain EU-rahoihin liittyvään rikollisuuteen, kuten korruptioon ja veronkiertoon.

Pohjoismaat ja Baltian maat pyysivät viime viikolla Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää analysoimaan rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyviä haavoittuvuuksia ja uhkia alueellaan.

Finanssivalvonnan mukaan pyynnön taustalla on alueen rahoitusjärjestelmän kytkeytyneisyys ja rajat ylittävien pankkien suuri määrä. Useat pohjoismaiset pankit ovat saaneet viime vuosina moitteita ja sakkoja rahanpesun vastaisten toimien laiminlyönnistä. Danske Bankin Viron-yksikön toiminnasta on menossa rikostutkinta.