Rakennusalan opinnot houkuttavat vähiten siellä, missä rakennetaan eniten - Talous | HS.fi

Rakennusalan opinnot houkuttavat vähiten siellä, missä rakennetaan eniten

Töitä rakentajille olisi tarjolla etenkin Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla, mutta siellä entistä harvempi peruskoulunsa päättävä nuori on hakeutunut alan opintoihin, kertoo Rakennusteollisuus RT:n teettämä tutkimus.

Rakentajia Alma Median toimitalon työmaalla Helsingissä.­

29.1. 9:00

Rakennusalan työnantajia edustava Rakennusteollisuus RT teetti koulutuksesta tutkimuksen, jonka tuloksista löytyy syytä huoleen: Rakennusalan opinnot houkuttavat vähiten siellä, missä rakennetaan eniten.

Töitä rakentajille olisi tarjolla etenkin Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilla, mutta siellä entistä harvempi peruskoulunsa päättävä nuori on hakeutunut alan opintoihin.

Esimerkiksi talonrakentamiseen liittyvistä töistä enimmillään yli kolmannes on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Helsingin, Tampereen ja Turun seutukuntien yhteenlaskettu osuus on ollut jopa puolet koko maan rakentamismäärästä.

Pääkaupunkiseudun suurimmissa kaupungeissa rakennusalalle hakeutuvien osuus on viime vuosina kuulunut koko maan pienimpiin.

Helsingissä vain kuusi prosenttia ikäluokasta on valinnut rakennusalan, kun taas joillain pienillä paikkakunnilla vastaava osuus on jopa 40 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla alan vetovoiman tosin odotetaan kasvavan, kun Myllypuron metroaseman viereen rakennetaan lähivuosina Metropolia-ammattikorkeakoulun yhteyteen kampus myös Stadin ammatti- ja aikuisopiston rakennus- ja talotekniikan opiskelijoille.

Rakennusteollisuus uskoo, että kiinteistö- ja rakennusalan keskittymä tarjoaa paremman näkymän myös toisen asteen eli ammattikoulun opinnoista eteenpäin.

Alalle opiskelevien ja työvoimatarpeen kohtaanto-ongelma on kuitenkin toistaiseksi tuntuva.

”Jotta rakentajia riittäisi, alan suosiota on onnistuttava nostamaan suurissa kaupungeissa, joissa lukiokoulutuksen asema on vahva. Moni nuori ei tule edes ajatelleeksi, millaisia työtehtäviä ja jatkokoulutusmahdollisuuksia rakennusalan ammatillinen perustutkinto tarjoaisi”, Rakennusteollisuus RT:n koulutus- ja työllisyyspolitiikasta vastaavalle yhteiskuntasuhdepäällikkö Lauri Pakkanen sanoo tiedotteessa.

Rakennusteollisuus teetti Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksella tutkimuksen, jolla selvitettiin alan koulutukseen hakeutumista, opintojen keskeyttämistä ja opiskelijoiden työllistymisodotuksia.

Tutkimusaineisto kattaa vuosina 2014–2020 toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tai lukioon hakeutuneet sekä opintonsa keskeyttäneet.

Tulosten mukaan rakennusalalle hakeutuminen on ollut vähäisintä ja opintojen keskeyttäminen yleisintä Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa.

Suosituinta rakennusalan koulutus on ollut Kanta-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Satakunnassa, Lapissa ja Kymenlaaksossa.

Rakennusalan suosio on hieman laskenut kaikkien toisen asteen hakijoiden keskuudessa, mutta ammatilliseen koulutukseen hakeutuneiden joukossa se on ollut vakaata, joskin alan kolmesta tutkinnosta pintakäsittely on menettänyt hakijoita.

Keskimäärin 16 prosenttia kaikista toisen asteen hakijoista on pyrkinyt rakennusalalle, ja ensisijaisten hakijoiden osuus on ollut noin kuusi prosenttia. Samanlaista kehitys on ollut muillakin tekniikan aloilla.

Tutkimuksen mukaan rakennusoppiin hakeutuu erityisesti liikunnallisia nuoria, joiden yleinen koulumenestys on keskimääräistä. Naisia hakijoista on ollut vain noin kymmenesosa.

Naiset ovat myös herkempiä keskeyttämään alan opinnot, mikä voi johtua siitä, että rakennusala on heille usein varavaihtoehto. Myös maahanmuuttajataustaisilla keskeyttäminen on keskimääräistä yleisempää.

Koulutuksen keskeyttäjiä alalla on yhteensä kuusi sadasta, kun miehetkin lasketaan mukaan.

”Toivomme yhä useamman naisen hakeutuvan alan tutkintoihin, sillä meillä on hyviä esimerkkejä alan tehtävissä menestyvistä naisista”, Pakkanen sanoo.

Rakentajaopiskelijat pitävät muiden alojen opiskelijoita todennäköisempänä omalle alalle työllistymistä, pysyvän työn löytämistä sekä yrittäjyyttä.

Vastaavasti epätodennäköisempänä he pitävät pitkiä työttömyysjaksoja ja ulkomailla työskentelyä. Mielekkään työn ja työkavereiden arvostus on rakennusalalla korkeampaa kuin muilla aloilla.

Pakkanen korostaa, että on tärkeää huolehtia rakennusalan koulutuksen valtakunnallisesti kattavasta oppilaitosverkosta, sillä peruskoulun päättävät nuoret hakeutuvat enimmäkseen opiskelemaan kotikuntansa tai naapurikuntansa oppilaitoksiin.

”Tarvittaessa on tuettava myös opiskelijoiden valmistumisen jälkeistä muuttoa, jotta nuoret pystyvät hakeutumaan muualle, jos omalta paikkakunnalta ei löydy töitä”, Pakkanen sanoo.

Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Aleksi Randell kysyy tutkimuksen esipuheessa, pitäisikö suurissa kaupungeissa ottaa oppia esimerkiksi Forssan seudusta, jolla lähes kolmannes toiselle asteelle hakevista tähtäsi rakennusalalle. Muutenkin eri puolilla maata omaksuttuja hyviä malleja pitäisi jakaa muillekin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat