Tutkijaryhmä haluaa saada luonnon moni­muotoisuudelle hintalapun – sen mukaan luonto on varallisuutta, jota on tähän asti hoidettu huonosti - Talous | HS.fi

Tutkijaryhmä haluaa saada luonnon moni­muotoisuudelle hintalapun – sen mukaan luonto on varallisuutta, jota on tähän asti hoidettu huonosti

Ekonomisti Partha Dasgupta yrittää tehdä luonnon monimuotoisuutta koskevalle keskustelulle saman, minkä Nicholas Stern teki ilmastokeskustelulle. Tutkijaryhmän raportti julkaistaan tänään kello 16.

Metsäpalot tuhosivat Amazonin sademetsää elokuussa 2020. Maanviljelijät sytyttävät laittomia paloja laajentaakseen viljelysalaa.­

2.2. 7:00

Luonnon monimuotoisuus vähenee hälyttävää vauhtia. Tutkijoiden arvion mukaan maailman nisäkäs-, sammakko-, lintu-, kala- ja liskolajien populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin lähes 70 prosenttia vuoden 1970 jälkeen. Jopa neljännes maailman eläin- ja kasvilajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Puhutaan kuudennesta sukupuuttoaallosta.

Monimuotoisuutta uhkaa ennen kaikkea ihmisen toiminta.

Tutkijoiden ja aktivistien harmiksi varoitukset eivät kuitenkaan ole johtaneet politiikkatoimiin, kulutustottumusten muutokseen tai yritysten investointipäätöksiin.

Tänään julkaistava uusi raportti pyrkii muuttamaan tämän ja kääntämään biodiversiteettikeskustelun sellaiselle kielelle, jota poliitikot, yritykset ja kansalaiset ymmärtävät: euroiksi ja dollareiksi.

Britannian hallituksen tilaaman riippumattoman tutkimuksen takana on laaja asiantuntijajoukko, jota johtaa Cambridgen yliopiston emeritusprofessori Partha Dasgupta. Hän on ansioitunut ja palkittu ekonomisti, joka on tutkinut muun muassa ympäristö- ja resurssikysymyksiä.

Dasgupta esitteli metodinsa jo keväällä ilmestyneessä väliraportissa.

Raportissa luontoa tarkastellaan talouden käsittein: Luonto määritellään varallisuudeksi, jota tähän saakka on hoidettu huonosti. Luonnon tarjoamia resursseja on ylikulutettu, mikä vaarantaa palveluiden ja tavaroiden tuotannon ja sitä kautta talouskasvun pitkällä aikavälillä.

Luonnon monimuotoisuutta tarkastellaan riskinhallinnan näkökulmasta. Biodiversiteetin ylläpitäminen toimii kuin riskin hajauttaminen tai vakuutus: mikäli lajikato jatkuu, se lisää riskejä, että että ekosysteemeissä tapahtuu peruuttamattomia muutoksia, ja muutoksilla voi olla myös taloudellisia seurauksia.

Esimerkkinä Dasgupta ottaa esiin Amazonin sademetsän. Sen eteläisiä osia on kaadettu niin laajalta alueelta, että se on jo vähentänyt sateita alueella. Vaarana on, että alueen ilmankosteus laskee niin paljon, että sademetsä alkaa muuttua savanniksi. Tällä olisi vaikutuksia koko planeetan vesikiertoon ja ilmastoon.

”Raportti väittää, että meidän täytyy hoitaa varallisuuttamme paremmin kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin meidän pitäisi hoitaa kaikkia varallisuuseriä tehokkaammin kääntämällä viimeaikainen, luonnon pääomaa syövä kehitys. Toiseksi meidän täytyy ylläpitää biodiversiteettiä luonnon pääoman portfoliossa”, väliraportissa todetaan.

Raportilla on sama tavoite kuin vuonna 2006 ilmestyneellä Nicholas Sternin raportilla, joka asetti hintalapun ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja käynnisti vilkkaan ilmastokeskustelun.

Tänään kello 16 Suomen aikaa julkistavassa raportissa Dasgupta lupaa tarjota oman ehdotuksensa siitä, mitä luonnon monimuotoisuuden katoamiselle pitäisi tehdä.

Se pyrkii löytämään ratkaisuehdotuksia siihen, kuinka kasvavan väestön kulutusvaatimukset voidaan sovittaa yhteen luonnon rajallisen kantokyvyn kanssa. Se pohtii myös esimerkiksi teknologian, ehkäisyn ja instituutioiden roolia ongelmassa.