Talousprofessori vaatii suhtautumaan luontoon kuin varallisuuteen, ja tähän asti sitä on hoidettu huonosti – ”Ihmiskunta on kiireellisen valinnan edessä” - Talous | HS.fi

Talousprofessori vaatii suhtautumaan luontoon kuin varallisuuteen, ja tähän asti sitä on hoidettu huonosti – ”Ihmiskunta on kiireellisen valinnan edessä”

Cambridgen yliopiston taloustieteiden professori Partha Dasgupta vaatii luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi uudenlaista talousajattelua.

Luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin kannalta tärkeää sademetsää tuhotaan esimerkiksi laidunmaan, puun ja palmuöljyn tieltä. Ilmakuva hakatusta Amazonin sademetsästä Brasiliasta vuonna 2019.­

2.2. 18:21 | Päivitetty 3.2. 10:20

Maapallo tarvitsee kiireellisiä toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, vaatii tuore raportti.

Vastaavia varoituksia on kuultu aiemminkin, mutta niiden viesti on kaikunut pääosin kuuroille korville. Tiistaina julkaistu, Cambridgen yliopiston taloustieteen professorin Partha Dasguptan kokoama raportti pyrkii tuomaan biodiversiteettikeskusteluun uutta virtaa purkamalla viestin talouden kielelle.

600-sivuinen raportti käsittelee luontoa varallisuutena, jota tähän saakka on hoidettu huonosti.

Dasguptan mukaan luonto pitäisi ymmärtää varallisuudeksi tai pääomaksi samalla tavoin kuin inhimillinen pääoma (koulutus), sosiaalinen pääoma (luottamus) tai tuotettu pääoma (tiet ja tehtaat). Sukupuuttoaaltojen kiihtyminen, eläinpopulaatioiden kutistuminen ja paikallisten ekosysteemien lähes täydellinen tuhoutuminen kertovat siitä, että luontopääomaa ei ole vaalittu.

”Olemme epäonnistuneet hoitamaan globaalia varallisuuttamme kestävällä tavalla. Arvioiden mukaan vuosina 1992–2014 henkeä kohti laskettu tuotettu pääoma lähes kaksinkertaistui ja inhimillinen pääoma lisääntyi noin 13 prosenttia globaalisti, mutta henkeä kohti laskettu luonnon pääoma väheni lähes 40 prosenttia”, raportissa todetaan.

Biodiversiteetti pitäisi raportin mukaan ymmärtää riskien hajauttamisena. Lajikirjon kutistuminen tai ekosysteemien muutokset voivat aiheuttaa isoja ja vaikeasti ennakoitavia riskejä paikallisesti ja maailmanlaajuisesti.

Raportin pääviestejä on, että ihmiskunta ja sen talousjärjestelmä pitää nähdä osana luontoa, ei sen ulkopuolisena järjestelmänä. Luontopääoman rapautuminen aiheuttaa menetyksiä ja riskejä myös perinteisillä taloudellisilla mittareilla.

Dasgupta vaatii raportissaan uudenlaista taloudellista ymmärrystä ja ehdottaa myös uudenlaisen talousmittariston kehittämistä.

”Luonnon arvo yhteiskunnalle – sen tuottamien lukemattomien tuotteiden ja palveluiden todellinen arvo – ei heijastu markkinahinnoissa, koska iso osa siitä on hyödynnettävissä ilman maksua.”

”Luonnon on tultava mukaan taloutta ja rahoitusta koskevaan päätöksentekoon samalla tavoin kuin rakennusten, koneiden, teiden ja osaamisen. Jotta näin voi tapahtua, se tarkoittaa, että meidän on muutettava taloudellisen menestyksen mittareita.”

Dasgupta varoittaa mittaamasta taloudellista menestystä vain bruttokansantuotteen (bkt) avulla. Bkt tarkoittaa tietyllä alueella tietyllä ajanjaksolla tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvoa, ja se on vakiintunut talouskasvun mittari.

Hänen mukaansa bkt:tä tarvitaan yhä lyhyen aikavälin taloudelliseen analyysiin, mutta mittarin liiallinen tuijottaminen johtaa kestämättömään talouskasvun tavoitteluun. Hän ehdottaa bkt:n rinnalle uutta kokonaisvarallisuusmittaria, joka sisältää myös luonnon varallisuuden. Hän ehdottaa tällaisen mittarin sisällyttämistä myös kansantalouksien tilinpitoon.

Biodiversiteetin talousvaikutukset pitäisi saada myös osaksi yritysten ja rahoittajien päätöksentekoa, Dasgupta katsoo. Ilmastoriskien arvioinnista on jo tullut arkipäivää, mutta Dasgupta patistaa yrityksiä ja rahoittajia arvioimaan sitä, missä määrin ne ovat altistuneet luontoriskeille ja mitä ne voivat tehdä niiden hillitsemiseksi.

Itäisen Islannin ikijää sulaa kovaa vauhtia. Kuva vuodelta 2018.­

Raportti alleviivaa toistuvasti sitä, että luonnon monimuotoisuuden turvaamisella on kiire. Tämä on raportin mukaan myös taloudellisesti järkevää: monimuotoisuuden suojelu nyt on halvempaa kuin ekosysteemien jälkikäteiset korjausyritykset.

”Ihmiskunta on kiireellisen valinnan edessä. Jos jatkamme tällä tiellä, jossa luontoon kohdistuva kysyntä ylittää selvästi luonnon tarjontakyvyn, kohtaamme äärimmäisiä riskejä ja taloudellista epävarmuutta. Kestävä talouskasvu ja kehitys vaativat valitsemaan toisen tien, joka ei pelkästään ole kestävä, vaan myös vahvistaa yhteistä vaurauttamme ja hyvinvointiamme.”

Raportissa myös varoitetaan tuudittautumasta ajatukseen, että teknologinen kehitys ratkaisi luonnonvarojen ylikäyttöön ja ympäristön tilan heikkenemiseen liittyvät ongelmat.

”Kulutuksen ja tuotannon mallien täytyy muuttua pohjia myöten. Luonnon ja vahingollisten kulutuksen ja tuotannon muotojen välisen kytköksen rikkomista voidaan vauhdittaa politiikkatoimilla, jotka vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymisnormeihin esimerkiksi kannustamalla uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja jakamiseen ja määrittämällä ympäristötavoitteet kokonaisille globaaleille toimitusketjuille.”

Raportissa ehdotetaan erilaisia toimia luonnon tilan kohentamiseksi.

Dasgupta kehottaa panostamaan väestönkasvua hillitseviin toimiin. Hän suosittelee esimerkiksi kasvattamaan rahoitusta ohjelmille, jotka parantavat naisten koulutusta, tietotasoa ja taloudellista asemaa sekä ehkäisyn saatavuutta.

Elvytyspaketteja, joita eri puolilla maailmaa on tehty koronaviruspandemian seurauksena, pitäisi raportin mukaan kohdistaa ekosysteemien korjaamiseen ja suojelemiseen, esimerkiksi metsitykseen.

Dasgupta ehdottaa myös luonnonsuojelualueiden laajentamista ja tukien maksamista maille, jotta nämä ylläpitäisivät sademetsiä.

Riippumattoman raportin tilasi Britannian valtiovarainministeriö. Raporttia on verrattu Nicholas Sternin vuoden 2006 ilmastoraporttiin, joka niin ikään pyrki avaamaan ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia ja joka käynnisti vilkkaan ilmastokeskustelun.