Kysely: Näkemys etätyöstä työelämää kurjistavana tekijänä ei pidä paikkaansa - Talous | HS.fi

Kysely: Näkemys etätyöstä työelämää kurjistavana tekijänä ei pidä paikkaansa

Pandemia lisännyt epävarmuutta, mutta 41 prosentin mielestä korona-aika ei ole vaikuttanut työhön juuri mitenkään.

Kyselytutkimuksen mukaan moni kokee olevansa tehokkaampi etätöissä.­

4.2. 2:00 | Päivitetty 4.2. 6:28

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan etätyötä tekevät voivat monilla hyvinvoinnin mittareilla paremmin kuin ne, jotka työskentelevät muualla kuin etätyössä.

Henkilöstövuokraus­yhtiönä tunnetun Baronan työelämätutkimuksen mukaan koronapandemian aiheuttaman etätyön vaikutukset ovat kuitenkin ristiriitaisia ja työelämää osittain polarisoivia.

Vastanneista 41 prosenttia sanoi, ettei korona-aika ole vaikuttanut juuri mitenkään.

Viidennes suomalaisista työikäisistä kokee pandemian lisänneen epävarmuutta, mutta samalla 16 prosentilla osaamisen kysyntä on lisääntynyt, Baronan tutkimusta koskevassa tiedotteessa todetaan.

Vähiten vaikutusta on ollut rakennusalalla ja eniten majoitus- ja ravintola-alalla.

Tutkimuksen mukaan henkilökohtaista kokemusta työn määrästä, kuormituksesta ja työhyvinvoinnista määrittää merkittävästi se, onko työikäisellä ollut mahdollisuus tehdä etätyötä vai ei.

Etätyötä osittain tai täysaikaisesti tehneistä puolet (49 prosenttia) kokee tehneensä aiempaa pidempiä työpäiviä, mutta tästä huolimatta he ovat vähemmän kuormittuneita ja nauttivat paremmasta työrauhasta sekä mielekkäämmästä työstä.

Tutkimuksen perusteella näkemys etätyöstä työelämää kurjistavana tekijänä ei pidä paikkaansa.

Etätyötä tehneet kokivat työnteon helpottuneen ja nukkumisen parantuneen. Aikaakin he ovat saaneet enemmän kuin työpaikoilla työskennelleet.

Kyselyn mukaan 64 prosenttia etätyötä tehneistä tuntee, että heidän työrauhansa on parantunut, mutta vain 31 prosenttia niin sanotussa läsnätyötä tehneistä sanoo kokeneensa samaa.

Etätyöläisistä 40 prosentilla on tunne, että he ovat nukkuneet aikaisempaa paremmin. Läsnätyöläisistä näin vastasi 24 prosenttia. Etätyöläistä 45 prosenttia sanoi saaneensa enemmän aikaiseksi. Läsnätyöläisistä näin koki 21 prosenttia.

Etätyöläisistä 41 prosenttia koki työn mielekkyyden parantuneen. Ei-etätyöläisistä näin koki 28 prosenttia.

”Tutkimuksessamme havaitut etätyön positiiviset vaikutukset osoittavat, miten tärkeää paikasta riippumaton työ ja sen mielekäs yhteensovitus muuhun arkeen tämän päivän työikäisille on. Samalla on muistettava, että yhä vähemmistöllä työssäkäyvistä on mahdollisuus tehdä etätyötä. Tutkimuksen valossa on ilmeistä, että koronapandemian jälkeen yhä useampi asiantuntija-aloilla työskentelevä tulee vaatimaan työantajalta joustavia etätyömahdollisuuksia”, sanoo Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen tiedotteessa.

Koronapandemiankin aikana kaksi kolmasosaa vastaajista työskenteli fyysisesti työpaikalla. Koronapandemian aikaiset poikkeusjärjestelyt koettiin kielteisimmiksi majoitus- ja ravintola-alalla, sosiaali- ja terveysalalla, logistiikassa sekä myynnin ja kaupan alalla.

”Työelämä näyttää polarisoituvan myös työskentelymuotojen osalta. Etätyö ei ole koko Suomen ratkaisu, sillä selvällä enemmistöllä työtä tekevistä ei ole mahdollisuutta siirtyä etätyöhön. Suomi tarvitsee lukuisia ammattikuntia, kuten sairaanhoitajia, kokkeja sekä varastojen ja teollisuuden ammattilaisia, jotka pitävät yhteiskuntamme pyörät pyörimässä. Myös näiden ammattiryhmien työhyvinvoinnin parantaminen ja työkyvystä huolehtiminen vaatii meiltä työnantajilta aktiivista ennakointia ja panostuksia", Vanhala-Harmanen sanoo.

Koronapandemian vaikutuksesta 47 prosenttia työikäisistä on vähintään pohtinut työpaikan vaihtoa tai osaamisen lisäämistä.

Baronan työelämätutkimuksen aineiston keräsi Norstat joulukuussa 2020. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavaan tutkimukseen vastasi 1 022 työelämässä olevaa suomalaista.