Asuntojen hinnat nousivat Helsingissä, Tampereella ja Turussa tuntuvasti koronapandemiasta huolimatta – PTT ennustaa hintojen nousun jatkuvan - Talous | HS.fi

Asuntojen hinnat nousivat Helsingissä, Tampereella ja Turussa tuntuvasti koronapandemiasta huolimatta – PTT ennustaa hintojen nousun jatkuvan

Viime vuonna vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat kallistuivat Suomessa 2,1 prosenttia, mutta alueelliset erot olivat suuria. Helsingissä hinnat kallistuivat lähes viisi prosenttia, Turussa ja Tampereella noin neljä prosenttia.

Helsingin asuntojen hinnat nousivat viime vuonna tuntuvasti koronapandemiasta huolimatta. Kuva Helsingin Lauttasaaresta 17. helmikuuta 2021, taustalla Ruoholahti.­

18.2. 13:08

Suomen asuntomarkkinat kestivät koronaviruspandemian hyvin verrattuna aikaisempiin taloudellisiin kriiseihin, arvio Pellervon taloustutkimus (PTT) asuntomarkkinaennusteessaan.

”Asuntomarkkinoiden myönteinen kehitys oli poikkeus viime vuoden negatiivisten talousuutisten joukossa. Se on poikkeuksellista myös kun katsotaan, miten aiemmat talouskriisit ovat asuntomarkkinoihin vaikuttaneet”, sanoo Pellervon taloustutkimuksen asuntomarkkinoihin erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen tiedotteessa.

Ennusteessa on tarkasteltu talouskriisien vaikutusta asuntojen hintoihin Suomessa ja 16 muussa kehittyneessä maassa aina 1900-luvun alusta lähtien. Aiemmissa kriiseissä asuntojen hinnat halpenivat talouden supistuessa, mutta tällä kertaa ne kallistuivat pandemiasta huolimatta.

Keskisen mukaan kehitystä voi selittää ainakin kolme tekijää: kevyt rahapolitiikka, elvyttävä finanssipolitiikka sekä kuluttajien muuttuneet asumisvalinnat.

Viime vuonna vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat kallistuivat Suomessa 2,1 prosenttia, mutta alueelliset erot olivat suuria. Helsingissä hinnat kallistuivat lähes viisi prosenttia, Turussa ja Tampereella noin neljä prosenttia. Vantaalla ja Oulussa hinnat pysyivät ennallaan, ja Lahdessa ja Jyväskylässä hinnat halpenivat kolme prosenttia.

Ennusteen mukaan tänä vuonna hinnat eivät kallistu enää näin ripeästi, koska ihmisillä on pandemian helpottaessa myös muita kulutusmahdollisuuksia.

Rajoitettu tarjonta Helsingissä tosin pitää asunnot kalliina, ja Tampereellakin ne nousevat nopeasti. Toisaalta talouden elpyminen näkyy siinä, että vapaarahoitteisten vuokrien kasvu nopeutuu kuluvana vuonna.

Ekonomisti Keskinen painottaa, että koronaviruspandemian alkaessa tullessa pohdittiin paljon, muuttuvatko ihmisten asumisvalinnat. Enimmäkseen markkinoiden kehitys on kuitenkin edennyt vanhalla urallaan: kasvukeskusten vetovoima on vahvistunut ja hintojen alueellinen eriytyminen jatkunut. Muutoksiakin on silti havaittavissa.

”Rivi- ja omakotitaloille on ollut aiempaa enemmän kysyntää, ja Kuopio sekä Kotka erottuvat kaupunkien vertailussa. Niissä hintakehitys on ollut erityisen vahvaa”, Keskinen sanoo tiedotteessa.

Lue lisää: Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat loppuvuonna tuntuvasti – yksi grafiikka näyttää hintaeron repeämisen

Ennusteessa tarkasteltiin, miten osakeasuntojen reaalihinnat muuttuivat pandemian aikana, ja tätä verrattiin kunkin kaupungin kymmenen vuoden keskiarvokasvuun. Vertailu osoittaa, että hinnat ovat kehittyneet pandemian aikana kaikissa kasvukeskuksissa keskimääräistäkin paremmin.

Kuopiossa ja Kotkassa reaalihinnat ovat poikenneet viime vuosien tavanomaisesta kehityksestä, ja niissä kasvu on ollut pandemian aikana neljä prosenttiyksikköä vauhdikkaampaa kuin yleensä.

Sen sijaan monessa maakuntakeskuksessa kehitys on ollut keskimääräistä heikompaa. Esimerkiksi Lahdessa reaalihinnat kehittyivät korona-aikana lähes kuusi prosenttiyksikköä heikommin.

”Tarkastelun tavoite on havainnollistaa sitä, miten pandemian vaikutukset alueellisille asuntomarkkinoille ovat eronneet toisistaan. Yleisesti voidaankin sanoa, että asuntomarkkinoiden polarisaatio on jatkunut myös pandemian aikana”, Keskinen sanoo tiedotteessa.