Pandemia on ajanut Finnairin, Viking Linen ja Noho Partnersin selviytymis­taisteluun, josta vain rokote ja rajoitteiden nopea purku voi ne pelastaa - Talous | HS.fi

Pandemia on ajanut Finnairin, Viking Linen ja Noho Partnersin selviytymis­taisteluun, josta vain rokote ja rajoitteiden nopea purku voi ne pelastaa

Finnair, Noho Partners ja Viking Line tekivät surkeat tulokset viime vuonna. Tilannetta voivat nyt helpottaa vain rokotukset ja rajoitusten purkaminen, sanovat HS:n haastattelemat analyytikot.

Matkailu- ja ravintola-ala on kärsinyt koronavirukseen liittyvistä rajoitustoimista. Pandemia näkyy selvästi Viking Linen, Noho Partnersin ja Finnairin tuloksissa.­

19.2. 2:00 | Päivitetty 19.2. 7:29

Lentoliikenne pysähtyi koronakriisin alkaessa kuin seinään. Ravintoloihin on toistuvasti kohdistunut kävijä- ja aukiolorajoituksia monissa maissa. Risteilijöiden matkustajamäärät supistuivat rajojen sulkeuduttua, ja alan mainetta ovat varjostaneet puheet ”koronalingoista”.

Pörssiyhtiöt Finnair, Noho Partners ja Viking Line julkistivat viime vuoden tuloksensa torstaina. Luvut eivät olleet kaunista katseltavaa, eikä alkuvuosi ole ollut juurikaan parempi.

Koronakriisin kurjistamien pörssiyhtiöiden tilannetta voivat nyt helpottaa vain rokotukset ja rajoitusten purkaminen, sanovat HS:n haastattelemat analyytikot. Tässä vaiheessa kukaan ei vielä tiedä varmaksi, kuinka pitkän ajan kysynnän elpyminen pandemiaa edeltävälle ajalle vie.

”Kukaan ei tiedä tarkkaan, mutta selviytymistaistelu jatkuu siihen asti”, ravintola-alan yhtiötä Nohoa seuraava Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén sanoo.

”Niin pitkään kuin korona jyllää ja rajoitukset jatkuvat, ei myyntivolyymi ole sen parempaa. Noho sanoo suoraan, että alkuvuosi on vielä vaikeaa ja normaalimpaan voidaan palata kesällä ja loppuvuotta kohden”, Vilén sanoo.

Nohon toimitusjohtaja Aku Vikström totesikin tulosjulkistuksen yhteydessä, että ”edessä olevat kuukaudet ovat vielä haastavia”.

Vilén uskoo, että Noholla on valmiudet palauttaa toiminta nopeasti entiselleen, kunhan kysyntä palaa. Yhtiön ravintolat ovat edelleen olemassa, ja käytännössä ne voivat tilaisuuden tullen vain avata ovensa asiakkaille.

”Viime kesänä kysyntä ampaisi ylös yhtä lujaa kuin se oli keväällä tullut alas. Ei ole syytä olettaa, että tilanne olisi nyt toinen.”

Noholla on noin 250 ravintolaa Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Suomessa tunnettuja ravintoloita ovat esimerkiksi Elite, Savoy, Teatteri, Palace, Löyly, Hanko Sushi ja Friends & Brgrs.

Matkailuun taas on syntynyt patoutunutta kysyntää koronatilanteen pitkityttyä, sanoo Finnairia seuraava OP:n analyytikko Joonas Häyhä.

”Kun rajat avautuvat, kysyntä elpyy.”

Häyhä arvioi, että Finnair tulee myös olemaan valmis kysynnän elpymiseen, kun aika koittaa.

”Finnair seuraa kysynnän elpymistä tarkasti. Romahdus oli kuin kalliolta pudotus, mutta rokottaminen etenee vaiheittain.”

Matkailussa elpyy todennäköisesti ensin lähialueiden ja esimerkiksi Euroopan sisäinen matkailu, mistä hyötyvät risteilijät. Kaukomatkojen ja mantereiden välisten lentojen palautuminen ennalleen voi kestää kauemmin.

”Suomalaisten lomamatkat eivät Finnairia elätä ainakaan sellaisena kuin se oli ennen pandemiaa. Finnairin kannalta mantereiden väliset lennot etenkin Aasiaan ovat kriittisiä”, yhtiötä seuraava Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen sanoo.

Finnair on arvioinut matkustajavolyymin palaavan vuoden 2019 tasolle vasta vuonna 2023. Viljakaisen mukaan ennuste on moniin muihin lentoyhtiöihin verrattuna jopa optimistinen, mutta ei mahdoton.

Finnairin matkustajamäärä kutistui loka–joulukuussa 92,1 prosenttia noin 300 000 matkustajaan. Koko viime vuonna matkustajia oli 3,5 miljoonaa eli 76,2 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Finnairin toimitusjohtajan Topi Mannerin mukaan yhtiö maksoi asiakkaille takaisin yli 460 miljoonaa euroa perutuista lennoista.

”Vuosi 2020 jää historiaan kaupallisen lentoliikenteen satavuotisen historian vaikeimpana vuotena rauhan aikana”, Manner sanoo tulostiedotteessa.

Finnairin mukaan tilanne ei myöskään ole heti helpottamassa. Yhtiö arvioi, että matkustusrajoitusten vuoksi vertailukelpoinen liiketappio tulee olemaan vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä samaa suuruusluokkaa kuin vuoden 2020 toisella, kolmannella ja neljännellä neljännekselläkin.

 ”Kun rajat avautuvat, kysyntä elpyy.”

Finnair, Noho Parners ja Viking Line ovat tehneet mittavia toimia säästääkseen rahaa ja pitääkseen kustannustason niin matalalla kuin suinkin mahdollista. Viljakaisen mukaan tärkeintä on minimoida kriisin kielteisiä vaikutuksia ja varmistaa kilpailukyvyn säilyminen aikaan, jolloin toiminta taas kunnolla käynnistyy.

”On paljonkin asioita, joita yritykset voivat tehdä siinä tilanteessa, kun kysyntää ei ole ollut”, Viljakainen sanoo.

Esimerkiksi Finnairissa on edelleen käynnissä iso säästöohjelma. Finnair on säästänyt kaikissa kuluerissä. Yhtiö on lomauttanut ja myös irtisanonut henkilökuntaa laajasti. Lisäksi Finnair on kerännyt osakeannilla uutta omaa pääomaa ja tehnyt useita muita rahoitusjärjestelyjä.

”Finnairin omat toimet ovat liittyneet kulusopeutukseen ja rahoituksen riittävyyden varmistamiseen. Yhtiö on tehnyt muiden muassa koneiden myynti- ja takaisin­vuokraus­järjestelyjä, ja valtio on myöntämässä sille 400 miljoonan euron hybridilainaa”, Häyhä sanoo.

Kaikki kolme yhtiötä ovat saaneet erilaisia valtioiden tarjoamia koronatukia rahoitustilanteensa helpottamiseksi.

Noho Partners on kirjannut koko viime vuodelle noin 12,5 miljoonaa euroa Suomen, Tanskan ja Norjan valtioiden tukia. Ravintolatoiminnassa ison menoerän synnyttävien vuokrien alennukset taas olivat koko viime vuonna yhteensä noin 3,5 miljoonaa euroa, joskin ne painottuvat huhti–toukokuulle 2020.

”Kaikki auttaa, mutta tuet eivät muuta isoa kuvaa”, Vilén sanoo.

Noho Partners sai tällä viikolla neuvottelut päätökseen päärahoittajiensa kanssa 141 miljoonan euron rahoituskokonaisuudesta.

Risteilymatkoja tarjoava varustamo Viking Line on pystynyt vähentämään tappioitaan valtion tukitoimien ansioista. Suomessa Viking Linea ovat tukeneet Huoltovarmuuskeskus ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Ruotsissa yhtiö on saanut tukea lyhytaikaisiin lomautuksiin, ja lisäksi Viro on tukenut yhtiötä.

Valtio on myös taannut yhtiön lainoja. Lisäksi valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera ja Suomen Vientiluotto myönsivät lykkäystä Viking Linen lainanlyhennyksiin.

”Matkustajamäärät kääntyivät voimakkaaseen laskuun maaliskuussa 2020, ja vuoden lopussa jouduimme toteamaan, että olimme menettäneet neljä miljoonaa matkustajaa. Lyhyessä ajassa kävi selville, että periaatteessa kaikki tuotot olivat hävinneet, mutta suuri osa kustannuksista oli edelleen jäljellä”, Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses sanoo tiedotteessa.

Viking Linen vuosi oli poikkeuksellisen kurja. Pandemian lisäksi Viking Linen aluksille kävi kaksi onnettomuutta syksyllä. Ensin karille ajoi Amorella syyskuussa ja myöhemmin Viking Grace marraskuussa.

Analyytikot korostavat edelleen, että näkymät ovat heikot. Kenelläkään ei ole varmaa tietoa siitä, milloin koronatilanne helpottaa.

”Rokoteohjelmat ovat olemassa, mutta ne etenevät eri tahtiin eri maissa”, OP:n Häyhä sanoo.

Kysynnän elpyminen tapahtuu joka tapauksessa hitaammin kuin kriisin aiheuttama toiminnan romahdus viime keväänä. Isojen yritysten rasitteeksi voivat jäädä myös isot velat.

Vaikka rokottaminen jossain vaiheessa alkaisi edistyä nykyistä rivakammin, on vaikea ennustaa rahoitusjärjestelyjen vaikutusta yhtiöiden tulevaisuuteen.

”Finnairin lähtötilanne oli hyvä. Yhtiön tasetilanne oli kriisin alussa aika erilainen kuin vaikkapa pahoihin vaikeuksiin ajautuneen Norwegianin”, Häyhä sanoo.

Viljakaisen mukaan lentoliikenteen vilkastuminen voi myös johtaa esimerkiksi entistä kireämpään kilpailuun, kun yhtiöt taistelevat pandemian jälkeen markkinaosuuksista.

Vaihtoehtoisesti kriisissä poistunut kapasiteetti voi johtaa siihen, että lentojen tarjonta pysyy kurissa ja hinnat nousevat. Ennen pandemiaa lentojen hintakilpailu oli kireää ja tarjontaa oli liikaa suhteessa kysyntään.

”On vielä vaikea hahmottaa, miltä lentosektorin dynamiikka näyttää valtavan kriisin jälkeen.”

Rajoitukset näkyvät tuloksissa

Lentoyhtiö Finnairin liikevaihto supistui 3,1 miljardista eurosta vuonna 2019 viime vuoden 829,2 miljoonaan euroon.

Finnairin vertailukelpoinen liiketulos oli tappiolla 595,3 miljoonaa euroa, kun vuonna 2019 yhtiö teki voittoa 162,8 miljoonaa euroa.

Varustamoyhtiö Viking Linen viime vuoden liiketulos oli 49,3 miljoonaa euroa tappiolla.

Viking Linen liikevaihto supistui 188,8 miljoonaan euroon 496,4 miljoonasta eurosta.

Ravintolayhtiö Noho Partnersin liikevaihto supistui viime vuonna 42,5 prosenttia liki 157 miljoonaan euroon.

Nohon liikevoitto kääntyi 23,9 miljoonaa euroa tappiolle.