Tuulivoimassa ennen­näkemätön investointi­aalto – Itä-Suomi seuraa sivusta, kun länsi­rannikon pikku­kunnat keräävät vero­tuotot - Talous | HS.fi

Tuulivoimassa ennen­näkemätön investointi­aalto – Itä-Suomi seuraa sivusta, kun länsi­rannikon pikku­kunnat keräävät vero­tuotot

Suurimmat tuulivoimakunnat saavat voimaloista verotuloja yli miljoona euroa vuodessa. Samat kunnat ovat voittajia lähivuosien investoinneissa.

Suomeen on rakenteilla uutta tuulivoimaa runsaan kahden miljardin euron arvosta. Kuva Reposaaren tuulipuistosta.­

20.2. 2:00 | Päivitetty 20.2. 9:48

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön tuulivoimainvestointien aalto. Uutta tuotantokapasiteettia valmistuu tänä vuonna ennätysmäärä. Rakenteilla tai aivan investointipäätöksen kynnyksellä on voimaloita useiden miljardien eurojen arvosta.

Monelle kunnalle investoinnit lupaavat tuntuvia kiinteistöverotuloja.

Alan etujärjestön Suomen tuulivoimayhdistyksen ylläpitämän hankerekisterin mukaan Suomessa on tällä hetkellä rakenteilla 32 tuulivoimapuistoa. Niihin tulee yhteensä 461 voimalaa, ja yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on 2,4 gigawattia.

Karkea nyrkkisääntö maatuulivoimassa on, että yhden megawatin kokoinen voimala maksaa noin miljoona euroa, sanoo energiatekniikan professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan–Lahden teknillisestä yliopistosta. Kustannukset vaihtelevat kohteittain, ja niihin vaikuttaa merkittävästi se, millaista infrastruktuuria, kuten teitä, perustuksia ja sähkölinjoja, puisto vaatii.

Tällä nyrkkisäännöllä voi arvioida, että rakenteilla on uutta tuulivoimaa runsaan kahden miljardin euron arvosta. Summaa voi verrata Metsä Groupin hiljattain ilmoittamaan Kemin sellutehtaan laajennukseen: 1,6 miljardin euron investointi on Suomessa metsäteollisuuden historian suurin.

Lue lisää: Kemin sellu­tehdas tuo työtä ja vienti­tuloja, mutta onko se paras tapa käyttää puuta?

Valtaosa rakenteilla olevista voimaloista syntyy markkinaehtoisesti, ilman valtion tukea.

Vielä suurempi määrä puistoja odottaa rakentamispäätöstä. Lopullista investointipäätöstä odottaa 66 puistoa, joilla on hyväksytty kaava ja kunnan antama rakennuslupa. Niihin on suunniteltu rakennettavaksi 3,6 gigawattia uutta tuotantokapasiteettia, yli 800 voimalaa.

Jos sijoittajat päättävät aloittaa rakennustyöt, se tarkoittaisi kahden vuoden kuluessa karkeasti arvioituna vielä yli kolmen miljardin euron investointeja. Hankkeiden toteutuminen ei kuitenkaan ole varmaa.

Vielä varhaisemman vaiheen valmistelussa on yli 10 gigawatin verran hankkeita, mutta niitä ajavilla yhtiöillä on vielä ylitettävänä monia esteitä ennen kuin rakentaminen voisi alkaa. Esimerkiksi Tornion Karhakkamaan hanke 300-metrisine torneineen on herättänyt alueen asukkaissa vahvaa vastustusta.

Tuulivoimayhdistyksen mukaan vain 30 prosenttia esiselvityksen läpikäyneistä hankkeista lopulta toteutuu.

Investointibuumi tarkoittaa monen kunnan taloudelle merkittävää piristysruisketta.

Kunta saa periä tuulivoimapuistosta 3,1 prosentin kiinteistöveroa. Verotuotto on siitä suurempi, mitä enemmän voimaloita on ja mitä suurempia ja uudempia ne ovat.

HS:n keräämien tietojen mukaan Suomen suurimmat tuulivoimakunnat arvioivat keräävänsä tuulivoimaloista kiinteistöveroa tänä vuonna yli miljoona euroa.

Tulot voivat olla merkittäviä erityisesti pikkukunnille.

Yksi tällainen kunta on Perämeren pohjukassa sijaitseva Simo. Kunnan alueella on 37 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa, joista kunta odottaa tänä vuonna lähes 900 000 euron kiinteistöverotuloja.

Summa ei kuulosta järin suurelta, mutta vajaan 3 000 asukkaan kunnalle se on puolet kiinteistöveron tuotosta ja lähes seitsemän prosenttia kaikista verotuloista.

”Tuulivoimaloista saatavan kiinteistöveron tuotto vastaa tällä hetkellä lähes kahta kuntaveroprosenttia”, sanoo kunnanjohtaja Vivi Marttila.

Simon taloustilanne ei ole häävi: asukasmäärä pienenee, ja takana on alijäämäisiä vuosia.

”Ilman tuulivoimaa olisimme aika pulassa.”

Lähivuosina tuulivoiman merkitys Simon kunnalle vain kasvaa.

Tänä vuonna kunnassa alkaa 27 voimalan pystyttäminen. Kaavoitettuna ja luvitettuna lopullista investointipäätöstä odottaa toinen 27 voimalan kokonaisuus. Lisäksi varhaisemmassa valmisteluvaiheessa on yli 50 voimalaa.

Valtaosa lähivuosien investoinneista onkin valumassa länsirannikon perinteisiin tuulivoimakeskittymiin, osoittavat hankerekisteriin kerätyt tiedot.

Kalajoki saa nykyisellään tuulivoimaloista suurimman kiinteistöveropotin, 1,75 miljoonaa euroa vuodessa. Sinne on jo rakenteilla 83 uutta voimalaa. Pyhäjoki, Ii ja Kristiinankaupunki voivat niin ikään odottaa lähivuosina tuntuvaa kiinteistöverotuoton kasvua.

Investointien suuntautuminen länteen johtuu osin hyvistä tuuliolosuhteista, osin siitä, että vakiintuneissa tuulivoimakunnissa asukkaat ja päättäjät suhtautuvat hankkeisiin myönteisesti.

”Ratkaisevaa on ollut, että valtuusto on ollut alusta saakka myönteinen tuulivoimalle. Kaikissa Lapin kunnissa näin ei ole. Meillä tuulivoiman edistäminen on strateginen tavoite”, sanoo Simon kunnanjohtaja Marttila.

Myös Itä-Suomessa olisi tuulivoimalle sopivia alueita, mutta siellä hankekehittäjät ovat törmänneet erityiseen paikalliseen ongelmaan, Puolustusvoimien vastustukseen.

Puolustusvoimien mukaan tuulivoimalat haittaavat itärajan tuntumassa olevien tutkien toimintaa. Lausunnon hakeminen Puolustusvoimilta on jokaisen tuulivoimahankkeen ensimmäisiä askelia, eikä hanke etene ilman myönteistä lausuntoa.

Niinpä Kymenlaaksosta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla kaistaleella on käynnissä vain viisi hanketta, kaikki varhaisessa vaiheessa. Alueen kunnat ovat olleet käärmeissään siitä, että investointieurot menevät niiltä sivu suun.

Ratkaisua Itä-Suomen tutkaongelmaan pohditaan parhaillaan valtioneuvoston rahoittamassa selvityksessä. Sen odotetaan valmistuvan kesällä.

Tuulivoimayhtiöt keskittyvät toistaiseksi mieluummin muihin ilmansuuntiin, sanoo tuulivoimayhtiö OX2:n toimitusjohtaja Teemu Loikkanen.

”Joitain hankkeita on yritetty Itä-Suomeen, mutta kun se ei ole toiminut, ei ole sitten hirveästi sinne yritetty. Ei tunnu mielekkäältä käyttää aikaa ja resursseja hankkeisiin, jotka eivät kuitenkaan etene.”

Puolet euroista jää Suomeen

Vaikka Suomessa ei ole Siemensin tai Vestaksen kaltaisia nimekkäitä turbiininvalmistajia, merkittävä osa voimalainvestointien rahavirrasta kulkeutuu suomalaisille yrityksille.

Energiatekniikan professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan–Lahden teknillisestä yliopistosta oli mukana tekemässä noin kymmenen vuotta sitten julkaistua selvitystä, jossa tuulivoimainvestointien keskimääräiseksi kotimaisuusasteeksi arvioitiin 50–60 prosenttia.

”Arvelen, että suunnilleen samoissa lukemissa ollaan edelleen”, Vakkilainen sanoo.

Voimalan rakentamiseen kytkeytyy laaja toimitusketju, jossa ovat mukana suomalaiset tai Suomessa toimivat yritykset. Teräsyhtiö SSAB tekee terästä torneihin, ABB inverttereitä ja Ahlstrom-Munksjö lasikuitua lapoihin.

Paikallisesti työllistävät myös infrarakentaminen sekä myöhemmässä vaiheessa ylläpito ja huolto.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat