Taide on kuin lean-johtamista, ja näin taide voi auttaa yrityksiä menestymään - Talous | HS.fi

Picasson luonnoksia härästä. Kuvakaappaus muutoskonsultti Alastair Creamerin luennolta Artful Leaders -seminaarista.­

Taide on kuin lean-johtamista, ja näin taide voi auttaa yrityksiä menestymään

Organisaatiotutkijoiden mukaan taiteen teon ja johtamisen toimintatavoissa on paljon yhteistä. Molemmat pyrkivät usein pelkistämään asioista oleellisen.


21.2. 2:00 | Päivitetty 22.2. 14:50

Ensio Miettisen vuonna 1958 perustama Ensto oli tienhaarassa.

Toimitusjohtaja Hannu Keinäsen mukaan erilaisia sähkölaitteita valmistava Ensto oli onnistunut kustannus- ja tulostavoitteissaan, mutta johdolla oli yhä ratkaisematon ongelma – miten perinteiseen ja osin vanhoilliseen kolmannen polven perheyhtiöön saataisiin istutettua kasvun nälkää niin, että arvostus yhtiön perinteisiin ja keskinäiseen luottamukseen säilyisi.

Siksi Keinänen tarttui ennakkoluulottomasti joulukuussa 2020 Co-founders-yhtiön perustajan Ia Adlercreutzin ehdotukseen, kun tämä ehdotti eräässä puhelinkeskustelussa taiteen käyttöä yrityskulttuurin muutoksessa.

Tehtävään valittiin kirjailija Riikka Ala-Harja. Hän jutteli Keinäsen kanssa Enstosta, sen historiasta ja siitä, kuinka yhtiön johto halusi saada kaikki työntekijät miettimään sitä miten yhtiöön saataisiin kasvuvaihde päälle.

Sitten Ala-Harja kirjoitti tarinan.

Se kertoi Piilaaksosta Kainuuseen palaavasta naisesta, joka ärsyyntyy kotiseutunsa hitaudesta ja kaiken jumittumisesta vanhaan.

Tarinan lopussa tunnelma muuttuu. Nainen lähtee mukaan koiravaljakkoajelulle, jossa nuorta huskyä opetetaan yhdeksi koiravaljakon tärkeäksi vetokoiraksi ja mahdollisesti seuraavaksi valjakon johtajaksi.

Tarina lähestyi Enston ongelmaa varsin etäältä, alleviivaamatta.

 

Ala-Harja kertoo kokeilun olleen hänelle ensimmäinen laatuaan hänen 30-vuotisella kirjailijaurallaan.

”Kirjoitan selkeitä lauseita, ei metaforia, mutta tarina muuttui sellaiseksi, kun lukijat miettivät sitä Enstossa”, Ala-Harja analysoi.

Idea tarinaan löytyi uutisesta, jossa kerrottiin miten koiravaljakon koirat voivat leikkiä tai toimia yhdessä, kun turisteja ei ole koronaviruksen takia.

”Poimin osia siitä, Hannu [Keinänen] puhui tulesta ja liekistä, ja ulkona satoi lunta.”

Enston henkilöstön palaute oli kiittävää.

”Se löi turvallisen tilan, jossa yrityskulttuurista saattoi puhua” Keinänen kertoo.

Hänen mukaansa voittamisen nälkään oli tarvetta etsiä uusia tapoja yrityskulttuuria muuttamalla.

”Sormella osoittamatta. Koiravaljakosta jokainen voi löytää itsensä.”

Riikka Ala-Harja­

Keinänen ja Ala-Harja puhuivat kokemuksistaan myös Co-founders konsulttiyhtiön järjestämässä verkkoseminaarissa, joka käsitteli taiteen käyttämistä liikkeenjohdon työvälineenä.

Taiteen tekemisessä voi nähdä paljon samaa kuin esimerkiksi Suomessakin paljon suosiota saaneessa lean-johtamisessa, jossa yksinkertaistamalla ja kirkastamalla tavoitteita ja eri prosesseja pyritään tehostamaan.

Arkea helpottamalla pyritään sujuvampaan työntekoon.

Brittiläinen yrityskulttuurien muutoskonsultti Alaistair Creamer Creamer & Co:sta vertasi Co-foundersin seminaarissa yritysten pelkistämistyötä Pablo Picasson yrityksiin tiivistää näkemänsä muutamaan viivaan.

Esimerkkinä hän näytti Picasson luonnoksia härästä. Niissä alunperin varsin tarkka kuva pelkistyy kerta kerralta yksinkertaisemmaksi.

”Jokainen lapsi on taiteilija. Ongelma on siinä, kuinka pysyä taiteilijana”, Creamer lainasi Picasso-sanontaa.

Vastaavalla lailla moni muukin taiteilija osuu asioiden tai tunteiden ytimeen.

Esimerkiksi muusikko Nick Cave on verrannut työtään The Bad Seeds -yhtyeen kanssa lasten piirustusopettajan työhön – hänen tehtävänsä on napata kappale ajoissa pois ja sanoa, että se on valmis, ennen kuin taitavat soittajat ”värittävät” kappaleen liian täyteen.

.

Enston toimitusjohtaja Hannu Keinänen­

Jotta organisaatioiden yrityskulttuuria voi analysoida ja pyrkiä muuttamaan, on ensiarvoisen tärkeää on nähdä pintaa syvemmälle, Cambrigen yliopiston Business Schoolin organisaatiokulttuureja tutkiva professori Jennifer Howard-Grenville muistutti Co-foundersin seminaarissa.

Se onnistuu usein parhaiten tutkimalla työpaikkoja ikään kuin antropologin silmin, Howard-Grenville sanoi, ”tutkimalla mitä työntekijät oikeasti tekevät, miten he sen tekevät ja miten työ sujuu päivästä toiseen”.

”Kulttuuri on sitä, miten toimimme päivästä toiseen ja miten käyttäydymme toisiamme kohtaan.”

Nick Cave lavalla.­

Esimerkiksi ensi alkuun äkäiseltä ja riidanhaluiselta vaikuttava työyhteisö voi antaa yhtiön arvoista täysin väärän kuvan.

”Voi olla, että riitely ja päällepuhuminen ovatkin hyvin tervettä kulttuuria, jolla pyritään parhaaseen ja haastetaan ideoita. Työntekijät voivat kunnioittaa toisiaan, mutta voi myös olla, että työyhteisö on vain toraisa.”

Vanha viisaus kertoo, että yrityskulttuuri syö yhtiön johdon laatiman strategian aamupalakseen. Toisin sanoen mikään ei pelkkää strategiaa vaihtamalla muutu, jos yrityskulttuuri eli yrityksen sanattomat säännöt eivät muutu.

Organisaatiotutkijat selittävät hiljaisten perinteiden painetta osuvasti apinakertomuksella, jossa apinat olivat suljetussa huoneessa.

Tutkijat toivat huoneeseen A-tikkaat, joiden ylimmälle portaalle pantiin terttu banaaneja. Kun ensimmäinen rohkea apina kiipesi hakemaan itselleen banaanin, kaiuttimista tuli kovaa hälytysääntä ja kaikki apinat kasteltiin vesisuihkulla. Käytäntöä jatkettiin aina kun joku rohkelikko yritti hakea banaanin.

Kokemuksen toistuessa apinat alkoivat pian piestä niitä innokkaita, jotka yrittivät hakea banaanin tikkailta. Sitten apinoita alettiin vaihtaa toisiin niin, että lopulta huoneessa ei ollut yhtään apinaa, joka olisi kokenut edes vesisuihkun. Silti tikkaille pyrkivä apina aina piestiin.

Vastaavalla lailla organisaatiot ovat täynnä luutuneita käytäntöjä, joita kukaan ei uskalla kyseenalaistaa.

Yrityskulttuuri on tärkeää sekä työntekijöiden yhteenkuuluvuuden että sosiaalisuuden kautta, koska sanattomat säännöt luovat tehokkuutta ja lisäävät tuottavuutta.

Perinteet ja yhtiön historia voivat antaa myös kodinkaltaista turvaa haasteiden voittamiseen, Howard-Gernville muistuttaa.

Vaikka johtaminen osaltaan määrittää yrityskulttuuria, nykyisin yrityskulttuurin ymmärretään syntyvän laajemmin, alhaalta ylöspäin yritysten sisäpiiriläisten ohjaamina mutta myös yrityksen ulkopuolisessa maailmassa tapahtuvista muutoksista.

”On pakko reagoida yhteiskunnan muutoksiin ja sopeutua”, Howard-Grenville alleviivasi seminaarissa. ”Se vaatii konsensusta ja törmäyksiä.”

Howard-Grenvillen mukaan koronapandemian tuoma etätyö mullisti työntekoa kahdella tavalla.

Alkuun kaikki näkivät paljon vaivaa sen eteen, että asiat toimivat ja yhdessäoloon panostettiin. Samalla päätöksentekoa onnistuttiin muutamassa viikossa jakamaan aiempaa laajemmalle.

Sitten ainakin Britanniassa yhteydenpito herpaantui, Howard-Grenville arvioi.

”Nyt ei ole enää yhtä joukkoa, vaikka kuinka yritetään niin uskoa. En halua olla pessimisti, mutta etätyössä on vaikeaa ylläpitää tervettä kulttuuria.”

Verkkoseminaari oli osa Co-founders-konsulttiyhtiön perustaman Artful Leaders Club -yhteisön toimintaa, jossa pohditaan taiteen käyttämistä metodina yrityskulttuurin jalostamisessa.

Cambridgen yliopiston liikkeenjohtokoulun proffesori Jennifer Howard-Grenville­

Artikkeliin liittyviä aiheita