Turistien Suomessa käyttämän rahan määrä romahti viime vuonna, ja nyt matkailuala pelkää konkurssiaaltoa – ”Vaarana on, että toimialalta poistuu päteviä toimijoita ja yrityksiä” - Talous | HS.fi

Turistien Suomessa käyttämän rahan määrä romahti viime vuonna, ja nyt matkailuala pelkää konkurssiaaltoa – ”Vaarana on, että toimialalta poistuu päteviä toimijoita ja yrityksiä”

TEM: Suomalaiset ja ulkomaiset matkailijat käyttivät Suomessa rahaa 42 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Matkailun odotetaan elpyvän jälleen kesän tienoilla.

Ulkomaiset ja kotimaiset matkailijat käyttivät vuonna 2020 Suomessa noin 9,3 miljardia euroa. Vuonna 2019 määrä oli ollut 16,1 miljardia euroa.­

22.2. 10:49 | Päivitetty 22.2. 15:07

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mukaan suomalaiset ja ulkomaiset matkailijat käyttivät Suomessa rahaa 42 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Viime vuoden lukema oli arviolta 9,3 miljardia euroa, kun edellisvuonna summa oli ollut 16,1 miljardia euroa.

Koronapandemia on siis leikannut matkailijoiden kulutuksesta lähes seitsemän miljardia euroa. Ulkomaisten matkailijoiden kulutuksesta koronapandemia verotti noin kaksi kolmasosaa eli noin 3,3 miljardia euroa.

Suomalaisten ulkomaanmatkailusta aiheutuva kulutus puolestaan väheni 73 prosenttia. Suomalaisten kotimaanmatkailun kysyntä taas supistui viidenneksen eli 1,7 miljardia euroa.

TEM on laatinut arvion yhdessä Visit Finlandin, Tilastokeskuksen, Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran ja Suomen Matkailualan liiton SMAL:n kanssa.

Visit Finlandin tutkimuspäällikkö Katarina Wakonen sanoo, että tämän vuoden tilannetta arvioivaa ennustetta ollaan juuri laatimassa.

”Lähdemme siitä, että matkailukysyntä alkaisi hiljalleen elpyä kesän tienoilla”, Wakonen sanoo.

Matkailun elpymisen uskotaan alkavan kotimaanmatkailusta. Sen jälkeen lähialueiden vapaa-ajanmatkailu voi alkaa virkistyä ja lopuksi elpyvät työmatkailu ja kaukomaiden vapaa-ajanmatkailu. Wakosen mukaan lähialueiksi lasketaan naapurimaat ja Keski-Euroopan kohteet.

Ensimmäisten joukossa valmistellaan Wakosen mukaan Saksan ja Ruotsin matkailumarkkinoiden avautumista.

Matkailutoimialaan liittyvät mittarit ovat muuttuneet korona-aikana täysin, sanoo Wakonen. Kun ennen tarkkailtiin lento- ja majoitusvarauksia, nyt seurataan tartuntalukuja, koronakuolleisuutta ja rokotetilannetta.

”Tilanteeseen vaikuttavat paitsi kohdemarkkinat, myös kotimaan tilanne. Vaikka rokotekattavuutta alkaisi olla, asiakkaille pitää pystyä vakuuttamaan, että Suomessa on turvallista matkustaa.”

Wakonen toteaa, että pandemiatilanteen hellittäessä kansainvälinen kilpailu tulee olemaan kovaa.

”Data kertoo, että ihmisillä on valtava halu matkustaa ja patoutunutta kysyntää on valtavasti. Rokoteuutiset ovat positiivisia ja rohkaisevia, mutta koko matkailuelinkeino tunnustaa, että kyseessä on isompi asia ja terveysturvallisia palveluja täytyy edelleen kehittää”, Wakonen sanoo.

Wakonen korostaa myös Euroopan unionin yhtenäisten toimintamallien merkitystä alalle.

”Tärkeintä on nyt pandemian hallinta ja se, millaisia mahdollisia käytäntöjä pystytään EU-tasolla luomaan. Onko yhtenäinen käytäntö rokotepassin tai testausten kanssa mahdollinen?”

Perinteisten, isojen matkailukeskittymien ulkopuoliset kohteet ovat pärjänneet korona-aikana. Esimerkiksi Suomessa Helsingin matkailu on näivettynyt kun taas luontokohteiden ja mökkeilyn suosio on kasvanut.

”Helsinki on riippuvaisempi kaukokohteista tulevista matkailijoista ja työmatkailusta”, Wakonen sanoo.

Kotimaanmatkailu vilkastui viime vuoden vaikeiden kevätkuukausien jälkeen selkeästi kesäkuukausina kesä–elokuussa, jolloin ala pääsi lähelle vuoden 2019 kysyntää. Rajoitustoimien tiukentuessa positiivinen kehitys kääntyi heikompaan suuntaan jo syyskuussa.

Kotimaanmatkailu lisäsi viime vuonna vuokramökkien kysyntää. Kysyntä lähti jyrkkään kasvuun toukokuussa ja säilyi vuoden loppuun saakka. Hotellit sen sijaan kärsivät viime vuonna laajasti. Kysyntä heikkeni maaliskuussa ja säilyi edellisvuotta pienempänä vuoden loppuun.

Mitä Suomen matkailusektorille tapahtuu, jos alalla liikkuu myös tänä vuonna yhtä vähän rahaa kuin vuonna 2020?

”Se on yksi skenaario. Vaarana on, että toimialalta poistuu päteviä toimijoita ja yrityksiä, joilla on erittäin hyvä tuote ja palvelut. Innovatiiviset uudet pienyritykset eivät pysy pinnalla, jos kassavirta ei ole tarpeeksi vahva. Isommat, vakiintuneet toimijat selviävät pidempään”, Wakonen sanoo.

Pitkän aikavälin vaikutuksia toimialalle on vaikeaa ennustaa, Wakonen sanoo.

”Nyt pelätään konkurssisuojan poistumista. Moni on pystynyt olemaan sen suojissa tähän saakka.”

Helmikuuhun saakka konkurssiaallon on estänyt viime keväänä voimaan tullut lainmuutos, joka rajoitti velkojien oikeutta hakea velallista konkurssiin. Konkurssisuoja raukesi tammikuun lopussa. Varsinaisen konkurssiaallon on odotettu käynnistyvän, kun suoja raukeaa.

Jo helmikuun ensimmäisinä viikkoina oli nähtävissä, että konkurssien määrä on kasvussa. Viikkojen viisi ja kuusi aikana Suomessa laitettiin vireille 155 konkurssia. Lukema oli kolmanneksi suurin vuoden 2010 jälkeen. Edellisen kerran tätä enemmän konkursseja laitettiin vireille vuonna 2014.

Matkailun tulonmenetyksen suuruutta kuvaa esimerkiksi se, että Suomen koko viime vuoden budjetti oli noin 68,7 miljardia euroa. Kokonaisuudessaan Suomen bruttokansantuote pieneni viime vuonna noin kolme prosenttia.

Oikaisu 22.2. kello 15.06: Korjattu budjetin loppusumma. Alkuperäisessä jutussa budjetiksi oli esitetty 57,7 miljardia euroa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat