Valtion vientirahoittaja Finnvera kirjasi yli miljardin euron tappion risteilylaivojen takausten takia - Talous | HS.fi

Valtion vientirahoittaja Finnvera kirjasi yli miljardin euron tappion risteilylaivojen takausten takia

Turun telakan tilauksia ei ole toistaiseksi peruttu, mutta Finnvera varautuu siihen, että laivoja tilanneet varustamot eivät selviä lainanmaksusta. Alan ongelmien jatkuminen tuntuisi koko kansantalouden luvuissa, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.

Meyer Turun telakalla viimeisteltiin viime kesänä Mardi Gras -loistoristeilijää, joka luovutettiin Carnival Cruisesille joulukuun puolivälissä.­

23.2. 13:00

Valtion vientirahoittajan Finnveran tulos painui viime vuonna lähes 1 200 miljoonaa euroa tappiolle vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta tehtyjen luottotappiovarausten takia.

Koko konsernin lopullinen tulos oli 748 miljoonaa euroa tappiolla, kun tappioista 349 miljoonaa euroa katettiin valtiontakuurahastosta.

Ennakoivat varaukset kirjattiin kirjanpitosääntöjen mukaan taloustilanteen heikkenemisen ja asiakastoimialan, käytännössä risteilyvarustamojen, heikentyneen tilanteen takia. Tappiovarauksista 1,1 miljardia liittyy laivanrakennukseen.

Varaukset eivät vielä tarkoita, että luotoista koituisi lopullisia tappioita. Toistaiseksi risteilyvarustamot ovat selviytyneet lainojen lyhennyksistä ja ovat onnistuneet hankkimaan uutta rahoitusta markkinoilta.

Finnvera varoitti jo pitkin viime vuotta tuloksensa heikkenemisestä. Finnveraa koskevat samat säännöt kuin muitakin pankkeja. Kun talouden ja asiakkaiden näkymät heikkenevät, luottotappioihin varaudutaan ennakoivasti.

Toimitusjohtaja Pauli Heikkilän mukaan koronapandemia iski risteilyalustoimialaan erittäin voimakkaasti.

”Finnvera joutui tekemään vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta mittavat, yhteensä 1,2 miljardin euron luottotappiovaraukset vuodelle 2020. Tästä 90 prosenttia liittyy aluksiin.”

Finnvera on valtion omistama luottolaitos, jonka tärkein tehtävä on rahoittaa ja taata suomalaisten yritysten vientiprojekteja. Se voi rahoittaa muitakin yrityksiä tietyin kriteerein.

Risteilyalusten kauppaa on tehty vuoden 2008 finanssikriisistä asti valtioiden takaamilla lainoilla, ja Suomessa takuut on antanut Finnvera. Finnveralla on 4,4 miljardin euron arvosta takauksia Suomesta maailman merille jo lähteneistä aluksista. Lisäksi vielä rakenteilla tai tilauksessa oleville laivoille on luvattu noin seitsemän miljardia euroa takauksia.

Suuria risteilyaluksia rakennetaan Suomen lisäksi vain Saksassa, Ranskassa ja Italiassa. Kaikissa risteilyaluksia rakentavissa maissa valtioiden vientiluottolaitokset takaavat laivan kauppahinnan, josta 80 prosenttia maksetaan vasta laivan valmistuessa.

Jos varustamot ajautuisivat maksukyvyttömiksi, pankit voisivat pyytää rahoja Finnveralta.

Finnveran 4,4 miljardin euron nostettuna olevasta alusriskistä suurin osa liittyy Heikkilän mukaan yhdysvaltalaiseen Carnival Cruises -varustamoon ja yhdysvaltalais-saksalaiseen Tui Cruises -varustamoon, joille Meyer on toimittanut viime vuosina Turusta laivoja.

Heikkilän mukaan Finnvera seuraa varustamojen tilannetta tarkkaan.

”Carnival on pörssiyhtiö ja maailman suurin risteilyvarustamo. Se on kertonut hankkineensa markkinoilta suuria summia sekä oman pääoman ehtoista että lainarahoitusta. Tui Cruises on Saksassa ja koko saksankielisessä maailmassa hyvin merkittävä, kalliimpiin risteilyihin painottunut varustamo”, Heikkilä sanoo.

Hänen mukaansa varsinkin yhdysvaltalaiset asiakkaat ovat optimistisia sen suhteen, että ihmiset lähtevät jälleen risteilemään heti kun se on mahdollista.

”Toimialan liikevaihto on leikattu viranomaispäätöksin nollaan, ja on aivan selvä, ettei mikään yhtiö kestä sellaista ikuisesti. Suurin tuntematon muuttuja on koronavirus, josta emme tiedä, miten tilanne kehittyy. Onneksi rokotukset kuitenkin etenevät.”

Jokaisesta miljardin euron hintaisesta risteilyaluksesta noin 600 miljoonaa euroa jää Suomeen. Siksi alan kohtalojen merkitys Suomelle on tuntuva muutenkin kuin Finnveran antamien takuiden vuoksi.

”Alan ongelmien jatkuminen näkyisi kansantalouden luvuissa”, Heikkilä sanoo.

Meyer Turun telakan tilanne ei telakan edustajan mukaan ole kesästä muuttunut. Saksalaisomistuksessa oleva telakka kertoi jo kesällä neuvotelleensa tilauskannassa olevien laivojen tilausaikataulun venyttämisestä.

Telakalla siis käytännössä yritetään säästellä töitä, koska uusia tilauksia tuskin tulee ihan heti. Laivoja tilaavat risteilyvarustamot ovat taloudellisesti hyvin ahtaalla kriisin takia.

Maailman risteilyalukset ovat olleet ankkurissa käytännössä vuoden. Viime kesänä vain joitain risteilyjä ajettiin, kun epidemiatilanne oli väliaikaisesti vähän parempi.

Telakalle hyvä uutinen on se, että tilauksia ei ole peruttu. Niiden aikataulua on vain hieman venytetty. Tilauskirjassa on tällä hetkellä yhteensä kuusi alusta.

Ne on tarkoitus rakentaa vuoteen 2026 mennessä, kun alun perin aikataulu oli vuotta aikaisempi.

Mardi Gras -loistoristeilijä luovutettiin Carnival Cruisesille joulun alla. Costa Cruisesille rakennettava Costa Toscana uitettiin tammikuussa pois kuivatelakalta lopullista varustamista varten. Se luovutetaan tilaajalle syksyllä.

Rakenteilla on vielä toinen laiva Carnivalille, yksi laiva Tui Cruisesille ja kolme Icon-laivaa Royal Caribbeanille.

Huolestuttavinta tulevaisuuden kannalta on se, että uusista tilauksista ei ole tietoa. Kukaan ei odota risteilyalusten markkinoiden piristyvän vuosiin. Risteilyvarustamot ovat koronaepidemian jälkeen suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, jos ne ylipäätään selviävät.

Turun telakan tilauskirjasta on riippuvainen myös moni alihankkija.

Turun telakan väkeä on ollut lomautettuna pitkin vuotta. Loppukesällä telakalla käynnistettiin yt-neuvottelut, jotka johtivat yhteensä 250 työntekijän pysyvään vähentämiseen. Se on kuitenkin suhteellisen pieni määrä verrattuna telakan viime vuosina palkkaamaan väkimäärään.

Telakka-alueella on Meyerin edustajan mukaan 3 500 ihmistä töissä päivittäin. Koronatartuntojen vuoksi on ollut ongelmia, mutta työntekijöitä testataan alueella jatkuvasti ja työt ovat voineet jatkua.

Koronaepidemian aikana Finnvera on ollut tärkeässä roolissa rahoittamassa viennin lisäksi pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Finnveran kaiken kaikkiaan myöntämä rahoitus kasvoi viime vuonna 70 prosenttia 1,7 miljardiin euroon. Luvussa on mukana kaikki rahoitus, myös myönnetyt vientiluotot.

Finnvera myönsi vientitakuita ja erityistakauksia suuryritysten vientikauppoihin 2,9 miljardia euroa ja vientiluottoja 1,1 miljardia euroa. Finnveran mukaan päätökset uusista suurista vientihankkeista vähenivät. Suuryritykset-liiketoiminnan vientitakuiden ja erityistakausten vastuukanta oli vuoden lopussa 22,0 miljardia euroa.

Oikaisu klo 13.20: Korjattu toiseksi viimeiseen kappaleen sana vientitakuut vientiluotoiksi.