Ruotsi luopuu ydin­voimasta, ja sähkön hinta nousi talven hirmu­pakkasilla pilviin – ”Strategiamme on mahdollistaa hiili­vapaa elämä”, sanoo maan energia­jätin uusi toimitus­johtaja - Talous | HS.fi

Ruotsi luopuu ydin­voimasta, ja sähkön hinta nousi talven hirmu­pakkasilla pilviin – ”Strategiamme on mahdollistaa hiili­vapaa elämä”, sanoo maan energia­jätin uusi toimitus­johtaja

Vattenfall sijoittaa 70 prosenttia kasvuinvestoinneistaan tuulivoimaan, etenkin merituulivoimaan. Toimitusjohtaja Anna Borg näkee mahdollisuuksia myös pienissä modulaarisissa ydinreaktoreissa.

Sähköyhtiö Vattenfallin toimitusjohtaja Anna Borg nautti lumisateesta Tukholman naapurissa Solnassa, jossa yhtiön pääkonttori sijaitsee.­

24.2. 2:00 | Päivitetty 24.2. 10:23

Tukholma

Tällaisia talvia ei ole Tukholmassa hetkeen nähty. Pakkaset kestivät viikkoja ja lunta tuli siihen malliin, että Gamla Stanin kapeilla kaduilla näkyi hiihtäjiä.

Talven riemujen lisäksi pakkaset nostivat esiin myös ongelmia. Kylmyys lisäsi Ruotsin sähkönkulutusta, mikä paljasti jälleen maan sähköverkkoa piinaavat rakenteelliset ongelmat.

Nyt kylmyys on jo väistynyt, mutta työ sähköverkon ja energiajärjestelmän uudistamiseksi jatkuu.

Niiden parissa Ruotsin valtion omistaman sähköyhtiö Vattenfallin uusi toimitusjohtaja Anna Borg työskentelee. Hän aloitti työt Vattenfallissa 25-vuotiaana konsulttina vuonna 1996, ja marraskuussa 2020 hänestä tuli yhtiön toimitusjohtaja.

Viime vuosina maailma on todella herännyt ilmastonmuutoksen aiheuttamaan uhkaan, ja siihen vastaaminen on Borgin yksi tehtävä. Borg aikoo tehdä sähköyhtiöstä hiilettömän ja fossiilittoman.

Anna Borg­

Tällä haavaa Ruotsi tuottaa omasta sähköstään vain kaksi prosenttia fossiilisilla polttoaineilla. Muihin maihin Ruotsi vie sähköä noin 25 terawattituntia vuodessa, mikä vastaa kolmen ydinvoimalan vuosituotantoa. Suomenkin sähkönkulutuksesta noin viidesosa katettiin vuonna 2019 Ruotsista tuodulla sähköllä.

Alkuvuoden pakkaset kuitenkin osoittivat, että Ruotsikin joutuu yhä ajoittain lisäämään ympäristöä saastuttavan hiilen käyttöä.

Helmikuussa Ruotsin oli tuotava Saksasta ja Puolasta kalliimpaa, hiilivoimalla tuotettua sähköä, koska Ruotsin sähköverkko ei pystynyt toimittamaan Etelä-Ruotsin alueelle riittävästi sähköä. Suuri osa Ruotsin sähköstä tuotetaan tuuli-, vesi- ja ydinvoimalla pohjoisessa, ja kylmällä sähkönsiirto etelään ei onnistu tarpeeksi tehokkaasti.

Vattenfallin mukaan hiilellä tuotettua sähköä jouduttiin tuomaan kylmimpinä päivinä vain joidenkin tuntien ajan. Joka tapauksessa sähkö on ollut Ruotsissa yksi talven isoista puheenaiheista.

”Kylmimpinä päivinä Etelä-Ruotsissa sähkön hinta nousi”, Borg sanoo.

Helmikuun alussa sähkön hinta nousi hetkeksi ennätyslukemiin, kun yhden megawattitunnin hinta kohosi 200 euroon. Tavallisesti yhden megawattitunnin hinta on noin 30 euroa. Ruotsin kantaverkkoyhtiö onkin aloittanut sähkönsiirron pullonkaulojen korjaamiseksi mittavan projektin. Myös Vattenfall vahvistaa alueellisia sähköverkkojaan, mutta työssä kestää vielä vuosia.

”Siksi tämä tilanne voi toistua myös tulevina vuosina. Samalla kehitämme uusia, fossiilittomia energiamuotoja, jotta olemme tulevaisuudessa paremmin varustautuneita.”

Monet haikailivatkin pakkasilla Vattenfallin ydinvoimaloita, joita yhtiö on ajanut alas viime vuosina. Ydinvoimalla Etelä-Ruotsin sähköpulaa olisi voitu tasoittaa. Vattenfall on sulkenut Ruotsissa viime vuosina kaksi ydinvoimalaa, eikä yhtiö suunnittele enää tekevänsä isoja investointeja suuren mittakaavan ydinvoimaan, Anna Borg sanoo.

Ruotsissa on yhä kuusi käynnissä olevaa ydinreaktoria, joista Vattenfall omistaa viisi. Vuonna 2020 noin 30 prosenttia Ruotsin sähköstä tuotettiin ydinvoimalla.

Ydinvoima tuleekin olemaan keskeinen osa Ruotsin energiajärjestelmää vielä vuosikymmeniä, vaikka maassa on tehty poliittinen päätös ydinvoimasta luopumisesta. Ruotsin tavoite on tuottaa sata prosenttia sähköstään uusiutuvilla energianlähteillä vuonna 2040, ja tähän yhtälöön ydinvoima ei periaatteellisella tasolla kuulu. Ydinvoimaa ei Ruotsissa kielletä, mutta siitä luopuminen on asetettu tavoitteeksi.

Jos ydinvoimasta luovutaan, tilalle on tultava jotain muuta.

Vattenfallin tähtäimessä on tuulivoiman kehittäminen. Se on osa Vattenfallin polkua kohti hiiletöntä tulevaisuutta.

”Koko energiamarkkina pohjolassa ja maailmassa on suuressa muutoksessa ilmastonmuutoksen takia. Meidän strategiamme on tehdä sähköntuotannosta kestävää ja mahdollistaa hiiletön elämä yhden sukupolven aikana. Kyseessä ei ole kestävän kehityksen strategia vaan liiketoimintastrategia, joka tähtää kaupalliseen kannattavuuteen”, Borg sanoo.

Yksi välietappi on vuosi 2025, jolloin Vattenfallin tavoitteena on olla linjassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen kanssa niin, että sähköyhtiön vaikutus maailman ilmaston lämpenemiseen olisi korkeintaan 1,5 astetta.

Se tarkoittaa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä.

Vattenfall pyörittää Saksassa yhä kolmea hiilivoimalaa, mistä yhtiö on saanut paljon arvostelua. Noin 35 prosenttia yhtiön tuotantokapasiteetista on nyt peräisin uusiutuvista lähteistä. Vuonna 2030 yhtiö haluaa olla hiiletön.

Suurimmat investoinnit Vattenfall tekee meri- ja maapohjaiseen tuulivoimaan. Yhtiö sijoittaa 70 prosenttia kasvuinvestoinneistaan tuulivoimaan, etenkin merituulivoimaan.

Suurin hankkeista on Hollannin rannikolle rakennettava maailman suurin merituulivoimapuisto, jonka pitäisi valmistua vuonna 2023. Yhtiön mukaan sen 1 500 megawatin kapasiteetilla voi sähköistää vuosittain kaksi miljoonaa kotitaloutta Hollannissa.

Ja vaikka Borg puhuu etenkin tuulivoimasta, hän näkee mahdollisuuksia myös pienemmän mittaluokan ydinvoimassa.

Borgin mukaan tulevaisuudessa niin kutsutut pienet modulaariset ydinreaktorit (small modular reactors) voisivat toimia tärkeänä energianlähteenä. Pienet, rekan lavalle mahtuvat SMR-minireaktorit voisivat toimia perusvoimana tilanteissa, joissa sääolosuhteet rajoittavat esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman tehoja.

Myös vedyn käyttöä olisi Borgin mukaan lisättävä merkittävästi, ja hän vaatiikin Ruotsia luomaan erityisen vetystrategian.

Anna Borgin mukaan ihmisten ilmastotietoisuus on lisääntynyt voimakkaasti viimeisten viiden vuoden aikana.

”Aiemmin yksityisille sähköasiakkaille tärkeintä oli katsoa hintaa, mutta nyt kuluttajat haluavat varmistua, että heidän ostamansa sähkö on fossiilitonta. Sähköyhtiöitä kohtaan on isompia odotuksia.”

Ilmastoheräämisessä keskeistä on ollut Vattenfallin kotimaassa syntynyt ilmastoliike. Se käynnistyi vuoden 2018 elokuussa, kun yhdeksättä luokkaa käynyt Greta Thunberg istahti Ruotsin valtiopäivätalon eteen ja aloitti koululakkonsa ilmaston puolesta.

”Greta Thunberg on vaikuttanut kaikkiin Euroopassa ja maailmassa”, Borg sanoo.

”On hyvä, että nämä asiat tulevat esille. Mutta mielenosoituksien lisäksi olemme saaneet enemmän faktaa ilmastoraporttien kautta. Lisäksi näemme yhä enemmän sään ääri-ilmiöitä.”

Tukholman talvikin pääsi yllättämään monet. Tällä viikolla pakkanen kuitenkin vaihtui keväiseen, jopa yli kymmenen asteen lämpöön.

Vattenfallin tavoitteena on muuttua fossiilittomaksiyhtiöksi yhden sukupolven aikana, Anna Borg sanoo.­

Juttua muokattu 24.2. kello 11:09: Jutussa luki aiemmin, että Ruotsi tuottaa omasta energiastaan kaksi prosenttia fossiilisilla polttoaineilla. Kyse on kuitenkin Ruotsin tuottamasta sähköstä.

Vattenfallin toimitusjohtaja Anna Borg

Taloutta ja politiikkaa Uppsalan yliopistossa opiskellut Anna Borg, 50, nimitettiin Vattenfallin toimitusjohtajaksi marraskuussa 2020.

Tehnyt pitkän uran Vattenfallissa, mutta työskenteli vuosina 2015–2017 maksuyhtiö Klarnan johtotehtävissä Pohjoismaissa.

Asuu Tukholmassa perheensä kanssa.

Harrastanut kilpatanssia.

Sai Svenska Dagbladetin mukaan vuonna 2019 tuloja 7,2 miljoonaa kruunua (noin 717 000 euroa).

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat