Talouden asiantuntijaryhmän raportti: Suomen tutkimus- ja kehitysmenojen kasvattaminen on välttämätöntä, osaajavaje vaivaa useilla aloilla - Talous | HS.fi

Talouden asiantuntijaryhmän raportti: Suomen tutkimus- ja kehitysmenojen kasvattaminen on välttämätöntä, osaajavaje vaivaa useilla aloilla

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä esittelee ehdotuksensa yritysten kasvuun koronakriisissä ja sen jälkeen.

24.2. 10:35 | Päivitetty 24.2. 12:45

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) asettama asiantuntijatyöryhmä esitteli keskiviikkona ehdotuksensa yritysten kasvuun ja menestymiseen koronakriisissä ja kriisistä elpymisessä. Ehdotuksesta kertoivat ryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä ja asiantuntijaryhmän jäsen, Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä tiedotustilaisuudessa.

”Suomen talouden keskeisin riski on, että heikko talouskasvu jatkuu. Hyvinvoinnin taso on korkea, mutta talouskasvu on jäänyt finanssikriisin jälkeen verrokkimaista”, Huhtamäen ja Sanoman hallitusten puheenjohtajana toimiva Ala-Pietilä sanoo.

Työryhmä tunnistaa kolme keskeistä pullonkaulaa tuottavuuden kasvussa: innovaatiotoiminnan hajanaisuus ja liian pieni huomio korkean tuottavuuden ekosysteemien kehittymiseen, kasvava osaajien vaje sekä riskinottoon kykenevän ”osaavan pääoman” vähäisyys.

Realistisena mutta vaativana tavoitteena työryhmä pitää kahden prosentin keskimääräistä talouskasvua vuoteen 2030 asti. Ministeri Lintilä vahvistaa tavoitteen vaativuuden.

”Raportissa ei ole pilvilinnoja, vaan se perustuu faktoille”, Lintilä sanoo.

Työryhmän näkemyksen mukaan parempi kasvu edellyttää tutkimus- ja kehitystoiminnan selvää lisäämistä, rahoituksen kohdennusta ”avainekosysteemeihin”, kasvavan osaajapulan voittamista sekä riskinottoon kykenevän kotimaisen ja ulkomaisen osaavan pääoman lisäämistä.

Asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä (keskellä) ja ryhmän jäsen Vesa Vihriälä (vasemmalla) sekä elinkeinoministeri Mika Lintilä työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuudessa.­

Työryhmä katsoo, että tutkimus- ja kehitysrahoituksen (t&k-rahoitus) taso tulee saada kasvatettua neljään prosenttiin Suomen bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Viime vuosina taso on ollut alle kolmessa prosentissa, kun vielä finanssikriisin jälkeisinä vuosina rahoituksen taso nousi lähelle neljää prosenttia. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan sisällytetään Tilastokeskuksen mukaan perustutkimus, soveltava tutkimus ja kehittämistyö.

Työryhmän raportin mukaan tavoitteen saavuttaminen on mahdollista, jos julkisen sektorin t&k-rahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee 1,2 prosenttiin vuonna 2030. Rahoituksen täytyy raportin mukaan suuntautua yrityksiin, tutkimuslaitoksiin ja korkeakouluihin.

”Se vaatii vähän yli viiden prosentin vuotuista, reaalista kasvua julkisen puolen t&k-rahoituksessa. Euromääräisesti rahoitus kasvaisi keskimääräisesti käyvin hinnoin 190 miljoonaa euroa vuodessa ja kiintein hinnoin 145 miljoonaa euroa vuodessa”, Ala-Pietilä kertoo.

Ala-Pietilä toteaa työryhmän laskeneen, että viime vuonna Suomi velkaantui 380 miljoonan euron viikkovauhdilla.

Työryhmä ehdottaa Suomea vaivaavan kasvavan osaajapulan ratkaisemiseksi työperäisen maahanmuuton helpottamista ja yksinkertaistamista. Myös koulutukseen panostamista sekä esimerkiksi kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden ja osaavien paluumuuttajien houkuttelua täytyy lisätä. Työryhmä esittää pysyvän Work in Finland -organisaation esittämistä Temin alaisuuteen.

”Keskustelu työperäisestä maahanmuutosta ja yleisestä maahanmuutosta täytyy osata erottaa”, työryhmän jäsen, Voima Venturesin osakas Inka Mero sanoo.

Yleisesti työvoiman saatavuuden helpottamiseksi työryhmä ehdottaa korkeakoulutuksen laajentamista ja yritystoiminnan osaamistarpeiden kartoittamista. Lisäksi on parannettava työvoiman tarjonnan ja uudelleenkohdentumisen kannustimia.

Työryhmä sai kesäkuussa 2020 elinkeinoministeriltä tehtäväkseen laatia strategian ja toimenpideohjelman, joilla on kolme tavoitetta: turvata nykyistä osaamista tukemalla yrityksiä inhimillisen ja muun pääoman säilyttämisessä, tukea osaamisen kehittämistä ja luoda siten edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle sekä turvata tulevaisuuden hyvinvointia taloudellisella kasvulla ja kilpailukykyisellä elinkeinoelämällä.

Ryhmän tehtävänä on arvioida, mitä muutoksia tarvitaan muun muassa lainsäädännössä, osaamisessa, julkisessa rahoituksessa ja yhteistyörakenteissa.

Asiantuntijaryhmän on ollut tarkoitus keskittyä työssään kansainvälistyviin ja kansainvälisillä markkinoilla toimiviin yrityksiin, joiden tukitarpeet ovat usein erilaisia kuin kotimarkkinoille vakiintuneilla yrityksillä.

Asiantuntijaryhmään kuuluvat Ala-Pietilän, Vihriälän ja Meron lisäksi Reiman toimitusjohtaja Elina Björklund, EQ:n toimitusjohtaja Janne Larma, Temin ylijohtaja Ilona Lundström, Suomen Teollisuussijoituksen toimitusjohtaja Jan Sasse ja valtiovarainministeriön entinen valtiosihteeri Martti Hetemäki. Ryhmän toimeksianto jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka.

Ryhmä jatkaa osaltaan työelämäprofessori Vihriälän johtaman, koronakriisin alussa asetetun selvitysryhmän työtä. Selvitysryhmä ehdotti perustettavaksi uutta asiantuntijaryhmää, jonka tehtävä olisi miettiä, millä tavalla voitaisiin varmistaa ”arvokkaan inhimillisen ja organisaatiopääoman säilyminen läpi kriisin”.

Asiantuntijaryhmä aikoo julkaista vielä syksyllä toimenpide-ehdotuksia, jotka kohdistuvat hallituskaudelle 2023–2027.