Sadat suomalaiset maitotilat aikovat pienentää hiilijalanjälkeään kolmanneksen vuoteen 2025 mennessä, Arla teki laajan selvityksen tilojen päästöistä - Talous | HS.fi

Sadat suomalaiset maitotilat aikovat pienentää hiilijalanjälkeään kolmanneksen vuoteen 2025 mennessä, Arla teki laajan selvityksen tilojen päästöistä

Suurin yksittäinen päästöjen lähde ovat lehmät, mutta hiilijalanjälkeä voi pienentää myös esimerkiksi tehostamalla energiankäyttöä.

Arla Suomi on tehnyt sille maitoa tuottaville tiloille ilmastokartoitukset, joiden tavoitteena oli selvittää tilojen kasvihuonekaasupäästöjen suuruus.­

26.2. 14:28

Arlalle maitoa tuottavat suomalaistilat aikovat vähentää keskimääräistä hiilijalanjälkeään 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

Taustalla on Arlan ensimmäistä kertaa toteuttama laaja selvitys maidontuottajien hiilijalanjäljistä. Arlalle maitoa tuottavia tiloja on yhteensä 447. Näiden tilojen ilmastokuorma on keskimäärin 1,03 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia yhtä maitokiloa kohden.

Neljän vuoden päästä tilojen keskiarvon pitäisi siis olla 0,72. Vertailun vuoksi esimerkiksi yhden naudanlihakilon ilmastorasitus voi olla jopa kymmeniä kiloja hiilidioksidiekvivalenttia. Maitoa suurempi ilmastorasitus on esimerkiksi kananmunilla ja riisillä. Sen sijaan maidosta valmistettavien juuston ja voin päästöt ovat suurempia kuin sian- ja broilerinlihan päästöt.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan maidontuotannon osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin neljä prosenttia. Tilojen päästöt koostuvat pääosin lannan erittämästä ja lehmien röyhtäilemästä metaanista.

Päästötavoite on tuottajien oma. Sen takana on tuottajien omistamien kymmenen hankintameijerin muodostama Arla Suomi -yhteistyöryhmä.

Ryhmän puheenjohtaja Ari Hänninen on myös maatalousyrittäjä Maitosuoni-tilalla, joka lähti hiilijalanjälkiä selvittävään hankkeeseen pilottivaiheessa ensimmäisten joukossa.

”Alussa tuottajana ei ollut isoa ymmärrystä hiilijalanjälkeen ja siihen, mistä se koostuu. Laskenta antoi siihen ymmärryksen”, Hänninen sanoo.

Alussa kahden perheen osakkaiden pyörittämän noin 150 lehmän Maitosuoni-tilan hiilijalanjälki oli 1,01 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia yhtä maitokiloa kohden. Hiilijalanjälki pieneni kahdessa vuodessa 0,87:ään. Hännisen mukaan syynä on pääasiassa energiankäyttöön liittyvien päästöjen pieneneminen.

”Sähkön ja polttoaineen kulutus väheni, kun peltoja on saatu lähemmäksi maitotilaa. Ostorehussa on vielä nipistettävää. Aiomme kasvattaa peltomäärää ja viljellä enemmän itse, mikä vähentää päästöjä”, Hänninen sanoo.

Tilat voivat Hännisen mukaan nipistää ilmastokuormitustaan myös siirtymällä uusiutuvaan energiaan tai ottamalla käyttöön aurinkokennoja. Tiloille rakennettavat biokaasulaitokset voisivat vähentää päästöjä merkittävästi, jos lannan metaanipäästöt hyödynnettäisiin polttoaineena.

”Biokaasu on merkittävä tulevaisuuden ratkaisu, johon mekin odotamme mielenkiinnolla tukipoliittisia ratkaisuja, jotta siitä tulisi kannattavaa tiloille ja tuottajille”, Hänninen sanoo.

Arla on tehnyt maidontuottajien ilmastokartoituksia kahdeksassa toimintamaassaan, joista Suomi julkistaa tuloksensa nyt ensimmäisenä. Konsulttiyhtiö Envitecpolisin tekemässä laskennassa on otettu huomioon kasvihuonekaasut eli hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli.

Suurin päästöjen lähde on lehmien aineenvaihdunnasta muodostuva metaani. Tutkijat kehittävät keinoja, joilla päästöjä voitaisiin vähentää ruokinnassa.

”Ruokinnasta voidaan saada merkittäviä päästövähennyksiä. On löydetty ratkaisuja, jotka ovat hyödynnettävissä kaikilla tiloilla”, sanoo Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen.

Arla ja Luke ovat mukana kumppanuushankkeessa, jossa selvitetään ruokinnan vaikutuksia lehmien tuottamiin päästöihin. Hankkeessa on tarkoitus selvittää esimerkiksi tiettyjen ravintolisien vaikutuksia päästöihin ja myös maidontuotantoon.

Maitotilojen päästöjä voidaan siis vähentää esimerkiksi uusiutuvilla energiamuodoilla ja energiankäytön tehostamisella sekä peltolohkojen uudelleenjärjestelyillä. Suuri tekijä on myös maidontuotannon kasvattaminen eli lehmien tuottavuuden kasvu. Mitä enemmän maitoa lehmä tuottaa, sitä vähemmän päästöjä syntyy yhtä maitolitraa kohden.

Tulevaisuuden ratkaisuihin kuuluu biokaasulaitosten lisäksi nurmen hiilensidonta.

”Nurmen hiilensidonta ei välttämättä lähivuosina toteudu, mutta siinä voi olla iso potentiaali”, Kilpeläinen sanoo.

Maitotilojen päästötuloksissa on isoja vaihteluita.

”Jokaisella tilalla on omat, erilaiset hiilijalanjäljet ja omat tavat vaikuttaa niihin.”

Maitotilojen päästöjen ja päästönlähteiden kartoittaminen voi Kilpeläisen mukaan jo itsessään vaikuttaa päästöjen vähenemiseen, koska yrittäjillä on enemmän tietoa tilanteesta. Kilpeläisen mukaan hiilijalanjäljen kutistamisen keinot ovat samalla tilan kustannuksia pienentäviä seikkoja.

Arlan laskennan mukaan hiilijalanjälki pienenee jonkin verran tilakoon kasvaessa. Myös pienillä tiloilla on hajontaa ilmastokuormituksessa, eli pienten tilojen suhteellinen hiilijalanjälki ei ole automaattisesti suuri.

Maitoyhtiö Arlan kansainvälisenä tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Suomessa Valio on julkistanut tavoitteekseen maidon hiilijalanjälken nollaamisen vuoteen 2035 mennessä.

”Meillä on yrityksenä vain yksi globaali tavoite. Suomen osalta on tärkeää olla kehityksessä mukana ja todella nopeasti. Täällä asiat otetaan hyvin tosissaan”, sanoo Arla Suomen toimitusjohtaja Kai Gyllström.

Arlan on tarkoitus kartoittaa tilojen ilmastokuormitusta ja seurata tilanteen kehitystä jatkossa muutaman vuoden välein.