Oikeuskuluilla rahastava riita­sijoittaminen on maailmalla arki­päivää, ja nyt Suomesta löytyi ensimmäinen oikeus­tapaus, jolla sijoittajat yrittävät tehdä rahaa - Talous | HS.fi

Oikeuskuluilla rahastava riita­sijoittaminen on maailmalla arki­päivää, ja nyt Suomesta löytyi ensimmäinen oikeus­tapaus, jolla sijoittajat yrittävät tehdä rahaa

Asianajotoimisto Hannes Snellmanilla on asiakas, jonka välimiesoikeudenkäyntiä sijoittajat rahoittavat voitonjakosopimuksella.

Asianajotoimisto Hannes Snellmanin asianajajat Anna-Maria Tamminen (vas.) ja Helen Lehto ovat olleet tekemisissä riitasijoittajien kanssa töissään kolmisen vuotta.­

28.2. 2:00 | Päivitetty 28.2. 11:08

Suomalaisella yrityksellä on käynnissä kansainvälinen välimieskäsittely, jonka oikeudenkäyntikulut maksaa riitasijoittaja, asianajotoimisto Hannes Snellmanin asianajajat Anna-Maria Tamminen ja Helen Lehto kertovat.

Helsingin Sanomat kertoi 1. helmikuuta, että niin sanottu riitasijoittaminen on rantautumassa Suomeenkin.

Ilmiössä on kyse siitä, että asiakas voi antaa yli viiden miljoonan euron korvausvaatimusta koskevan riitansa oikeudenkäyntikulut ulkopuolisen sijoitusrahaston maksettavaksi. Sijoitusrahasto maksaa oikeudenkäyntikulut ja ottaa vastineeksi tyypillisesti 20–40 prosentin osuuden voitetusta korvauksesta. Jos juttu hävitään, rahasto maksaa oikeudenkäyntikulut.

Lue lisää: Tekoäly päättää, mitä oikeusjuttuja kannattaa ajaa: Riitasijoittajat saapuivat Suomeenkin, ja riidan kulut voi nyt myydä rahastolle mojovaa siivua vastaan

Kirjoituksessa mainittiin, että riitasijoittajat ovat ottaneet yhteyttä suomalaisiin asianajotoimistoihin parin viime vuoden aikana, mutta yhtään esimerkkitapausta Suomessa ei vielä ole.

Nyt sellainen löytyy.

”Olemme hakeneet suomalaiselle osapuolelle rahoitusta prosesseihin, jossa vastapuoli on ulkomainen”, Anna-Maria Tamminen kertoo.

Paraikaa Hannes Snellmanin toimisto edustaa suomalaisyritystä kansainvälisessä välimiesmenettelyssä, jossa riitarahoittaja on ottanut vastatakseen suomalaisyhtiön oikeudenkäyntikulut.

Tammisen mukaan tapauksen yksityiskohtia ei voi kertoa, koska välimiesmenettelyt ovat salaisia.

Tammisen ja Lehdon tiedossa ei ole, että suomalaisissa käräjäoikeuksissa olisi vielä yhtäkään riitasijoittajan rahoittamaa korvausriitaa.

”Mutta ei voida sulkea pois, etteikö joku kollegamme ajaisi sellaista tietämättämme”, Helen Lehto sanoo.

Tamminen ja Lehto kertovat olleensa tekemisissä riitojen rahoitussijoittajien kanssa kolmisen vuotta.

Kymmenisen vuotta sitten Australiasta ja Britanniasta levinnyt ilmiö rantautui joitakin vuosia sitten ensin Ruotsiin, jossa Hannes Snellmanin Tukholman-toimisto sai tällaisia tehtäviä hoitaakseen.

Riitasijoittajat ottavat varsin pienen osan heille tarjotuista riidoista rahoittaakseen: Tammisen ja Lehdon kokemusten mukaan yleensä vain noin 7–10 prosenttia ehdotetuista tapauksista.

Riitasijoittajien asiantuntijat ovat kokeneita juristeja, mutta ennen päätöstään he tilaavat yleensä toisenkin arvion jutun menestymisen mahdollisuuksista. Arvio teetetään jollain muulla kuin tapausta ajamaan ryhtyvällä asianajotoimistolla.

Sellaiset selvitykset olivat myös Hannes Snellmanin asianajotoimiston ensimmäisiä tutustumisia riitasijoittamiseen.

”Näemme, että [rahoittajasta] on apua sellaisille yrityksille, jotka eivät pysty tai halua kiinnittää omaa pääomaa”, Tamminen kertoo.

Kyse voi olla yhtiön kassavirtojen hallinnasta tai siitä, että tapauksen riskit ovat liian suuret kuluihin nähden. ”Tai sitten yrityksen tarkoituksiin sopii paremmin se, että vastapuolen kuluriskikin ulkoistetaan.”

Näin käy usein esimerkiksi nuorissa kasvuyrityksissä, jotka keräävät lisää pääomia markkinoilta kasvun rahoittamiseen. Nämä rahoittajat eivät välttämättä halua epäselviä oikeudenkäyntikanteita sotkemaan omia rahoituslaskelmiaan.

Lehto ja Tamminen kertovat, että vakiintuneet isot riitasijoittajat eivät hevin lähde sijoittamaan alle 25 miljoonan euron korvausvaateita.

”Pohjoismaihin etabloituneet voivat rahoittaa alle kymmenen miljoonan tapauksiakin, mutta vähintään useamman miljoonan korvausvaateesta pitää olla kysymys”, Lehto ja Tamminen kertovat.

Korvauksen vaatija eli kantaja voi haluta myydä riskin omien ja mahdollisesti maksuun tulevien vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta senkin takia, että kantajana oikeudenkäyntiin sisältyy aina jonkin verran riskiä, Lehto sanoo.

”Välimies voi olla eri mieltä ja voi olla, että oikeudenkäyntikulut tulevat maksettaviksi. Tämä downside voidaan myydä.”

Lehto ja Tamminen suosittelevat ottamaan yhteyttä asianajajiin jo sen takia, että nämä osaavat arvioida jutun menestymisen mahdollisuuksia ja sen jälkeen sitä, minkä tyyppisiä rahoittajia voisi lähestyä.

Rahoittajat haluavat ensin selvityksen tapauksesta. Innostuessaan he tekevät alkuvaiheen tarjouksen, jossa rahoittajille annetaan määräajaksi yksinoikeus jutun rahoittamiseen.

Sen jälkeen rahoittaja saa perehtyä tarkemmin tapauksen yksityiskohtiin ja siitä tiedossa oleviin faktoihin.

”Se on rahoittajien kilpailuttamista”, Tamminen selittää.

Pohjoismaissa riitasijoittajat ovat usein erikoistuneet tietyntyyppisiin riitoihin.

Tamminen mainitsee Norjaan rantautuneen kansainvälisen Therium Nordicin, joka on erikoistunut muun muassa rakennus- ja energia-alan riitoihin, Keski-Euroopassa toimivan saksankielisiin markkinoihin erikoistuneen Nivalionin sekä Ruotsista Kapatensin, joka on erikoistunut jollain pohjoismaisella kytkennällä oleviin juridisesti monimutkaisiin tapauksiin.

”70 prosenttia riidoista on riitelyä faktoista, mutta Kapatens haluaa ajaa juridisesti vaikeita, usein korkeimpaan oikeuteen asti meneviä juttuja”, Tamminen kertoo.

Tamminen kertoo, että erityisesti kansainvälisissä välimiesmenettelyissä työnjako kansainvälisten asianajotoimistojen ja suomalaisten toimistojen välillä on kymmenessä vuodessa muuttunut.

Kun hän oli runsaat kymmenen vuotta sitten Lontoossa töissä, suuret kansainväliset asianajotoimistot hoitivat suomalaistenkin asiakkaidensa välimiesmenettelyiden faktaselvitykset ja todistajakuulemiset Pariisin- tai Lontoon-konttoreistaan käsin.

Nyt kun moni suomalainen juristi on palannut ulkomailta Suomeen, faktat ja todistajien kuulemiset hoidetaan täällä, missä työ on edullisempaa, Tamminen kertoo. ”Rahoituksenkin hankkimisen kannalta on hyvä, jos on suomalainen asiamies.”

Hannes Snellman on yksi Suomen suurista asianajotoimistoista

Hannes Snellman on pohjoismainen asianajotoimisto, jossa työskentelee 300 asiantuntijaa Suomessa ja Ruotsissa.

Yhtiöllä on Suomessa ja Ruotsissa kummassakin noin 30 juristia, jotka voivat osallistua eri tavoin riitasijoittajien rahoittamien riidanratkaisujuttujen selvittämiseen.

Asianajajat Helen Lehto ja Anna-Maria Tamminen ovat molemmat olleet Hannes Snellmanilla töissä runsaat kymmenen vuotta. Anna-Maria Tammisella oli sitä ennen ulkomaan kokemusta asianajosta.

Suuria riitasijoittajia ovat esimerkiksi sekä Lontoon että New Yorkin pörssiin listattu Burford Capital Limited ja australialainen Omni Bridgeway.

Markkinan muista merkittävistä toimijoista esimerkiksi Apex hyödyntää tekoälyn keinoja ensivaiheen riskiarvioinnissa.