Suomen vuokra-asuntomarkkinoilla on ylitarjontatilanne koronapandemian ja vuosikausien sijoittajabuumin johdosta, arvioivat asiantuntijat.
Tilastokeskuksesta eläköitynyt kokenut tilastoasiantuntija Ilkka Lehtinen kirjoittaa Tilastokeskuksen blogissa, että vuokra-asuntojen tarjonta on lisääntynyt ”selvästi” asuntomarkkinoilla. Siihen on syynä se, että uusista osakeasunnoista yli puolet menee vuokra-asuntosijoittajille.
Myös koronapandemia on vaikuttanut vuokramarkkinoiden tasapainoon. Matkailun pysähtyminen on Lehtisen mukaan tuonut markkinoille ”runsaasti” tarjontaa vuokra-asunnoista, jotka ennen pandemiaa olivat Airbnb-käytössä. Vuokra-asuntojen kysyntää on puolestaan vähentänyt opiskelijoiden etäopiskelu ja ulkomaisten opiskelijoiden kato.
”Meillä on juuri nyt vuokramarkkinoilla ylitarjontatilanne. Vuokrissa tämä ei ole vielä näkynyt kuin nousun hidastumisena. Talousteorian mukaan ylitarjontatilanteen pitäisi näkyä ensimmäisenä uusissa vuokrasuhteissa”, Lehtinen arvioi blogissa. Lehtinen vastasi Tilastokeskuksessa vuosikausia kuluttajahintaindeksin eli inflaation laskemisesta.
Vuokra-asuntovälittäjä Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola sanoo vuokra-asuntopulan poistuneen koko Suomessa. Hän vertaa koronapandemian aiheuttamia lyhytaikaisia kysyntä- ja tarjontamuutoksia ”säärintamien liikkeisiin”. Vuokra-asuntojen määrän pitkään jatkunut kasvu sen sijaan on asuntomarkkinoiden ”ilmastonmuutos”.
Vuokra-asuntojen määrä on kasvanut 2000-luvulla 25 prosenttia noin 800 000 asunnosta miljoonaan asuntoon yksityishenkilöiden, instituutioiden ja asuntorahastojen innokkaan asuntosijoittamisen takia.
Metsolan mukaan tämä ”asuntosijoitusbuumi” on lisännyt vuokra-asuntojen tarjontaa niin paljon, että tarjonnan lisäys on sekä paikannut valtion tukeman Ara-asuntojen lukumäärän vähentymisen että nostanut vuokra-asuntojen yhteismäärää 200 000 asunnolla.
”Nyt on saavutettu tasapainopiste. Vuokra-asuntoa etsiviä kotitalouksia ei ole enempää kuin on tarjolla asuntoja. Asetelma on paikoin kääntynyt jopa toisinpäin. Tällä on perustavanlaatuisia vaikutuksia vuokrien kehitykseen, Metsola sanoo.
Vuokrasääntely purettiin Suomessa vuonna 1995, minkä jälkeen vuokrat ovat nousseet vuosittain vuokra-asuntojen pulan takia. Markkinoiden tasapainotilanne muuttaa tämän kehityksen.
”Asuntosijoitusbuumin ansiosta on päädytty tilanteeseen, että vuokra-asuntoja on nyt tarjolla niitä tarvitseville. Suomen vuokra-asuntomarkkinat eivät ole enää Neuvostoliiton aikainen kauppa vaan länsimainen valintamyymälä, jossa vuokralainen saa vertailla”, Metsola sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousut pienentyivät viime vuonna eri puolilla Suomea kaikissa asuntokokoluokissa.
Tuoreimpien tilastojen mukaan vuokra-asuntojen vuokrien vuosinousu hidastui loka–joulukuussa 1,0 prosenttiin. Metsolan mukaan tämä nousu johtuu todellisuudessa vanhoihin vuokrasopimuksiin kirjatuista korotuksista ja uusissa sopimuksissa nousu on jo pysähtynyt.
”Uusien vuokrasuhteiden vuokrat on polkeneet paikallaan jo parisen vuotta ja muun muassa Vantaalla on nähty yksiöiden vuokrien muutaman prosentin laskua, Metsola sanoo.
Vuokraturvan Metsola ja tilastoasiantuntija Lehtinen ennakoivat kumpikin, että vuokra-asuntopulan väistyminen ja jopa vuokra-asuntojen ylitarjonta saattavat heikentää sijoittajakysyntää ja siten asuntotuotantoa.
Innostus asuntosijoittamiseen on Lehtisen arvion mukaan nostanut uusasuntotuotannon 33 000 asunnon tasolta 40 000:n tasolle viime vuosina.