Bitcoinin väitetään olevan institutionaalisten sijoittajien suosiossa – HS selvitti, onko se totta - Talous | HS.fi

Bitcoinin väitetään olevan institutionaalisten sijoittajien suosiossa – HS selvitti, onko se totta

Virtuaalivaluutta voi olla tuottoisa spekulaatiokohde, mutta siltä puuttuu yksi olennainen sijoitustuotteiden ominaisuus.

5.3. 2:00 | Päivitetty 5.3. 6:04

Virtuaalivaluutaksi kutsutun bitcoinin suosio sijoituskohteena on kasvanut räjähdysmäisesti kuluneen vuoden aikana.

Bitcoinien yhteenlaskettu arvo kasvoi alkuvuoden rajun kasvun jälkeen helmikuussa jo yli tuhannen miljardin dollarin. Sitä voi verrata Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden yhteenlaskettuun markkina-arvoon, joka oli vuoden vaihteessa vajaat 300 miljardia euroa.

Bitcoinin suosion taustalla on monia rahoitusmarkkinoiden ilmiöitä, mutta sitä ovat pönkittäneet voimakkaasti uutiset, joiden mukaan sijoitusalan perinteisetkin toimijat alkavat ottaa sen tosissaan.

Monen maineikkaan pankin on kerrottu tutkivan bitcoin-markkinan mahdollisuuksia. Monissa netissä kiertävissä artikkeleissa on alkanut toistua myös väite, jonka mukaan institutionaalisetkin sijoittajat sijoittavat nyt bitcoiniin.

Institutionaalisilla sijoittajilla tarkoitetaan muun muassa eläkerahastoja, rahastoyhtiöitä, säätiöitä ja vakuutusyhtiöitä, jotka hoitavat tyypillisesti suurta sijoitusmassaa.

Jos ne todella sijoittaisivat bitcoineihin, se tarkoittaisi että virtuaalivaluutasta olisi tullut jo yhtä varteenotettava sijoituskohde kuin osakkeet, korkosijoitukset tai kiinteistöt.

Väite on yleinen virtuaalivaluuttoihin keskittyneillä sivustoilla, joiden taustalla lienee usein virtuaalivaluuttojen kaupasta taloudellisesti hyötyviä tahoja. Niiden sisältöjä ei välttämättä tehdä journalistisin kriteerein.

https://bitcoinke.io/2021/01/grayscale-2020-report/

https://cointelegraph.com/news/here-s-how-institutional-investors-ignited-bitcoin-s-rally-to-40-000

https://cointelegraph.com/news/here-s-how-institutional-investors-ignited-bitcoin-s-rally-to-40-000

Ajoittain niin kerrotaan kuitenkin myös varsinaista talousjournalismia tuottavissa lähteissä:

https://www.cnbc.com/2021/01/04/bitcoin-btc-rally-partly-driven-by-more-institutional-investors-pwc-says.html

Pörssilistausta suunnittelevan bitcoin-kauppapaikan Coinbasen mukaan sen palveluja käyttää jo 7 000 institutionaalista sijoittajaa. Tässä tapauksessa lukuun lasketaan kaikki muut kuin piensijoittajat.

Onko väite kuitenkaan totta? HS päätti kysyä asiaa suomalaisilta suurilta institutionaalisilta sijoittajilta: eläkevaroja sijoittavilta Varmalta, Ilmariselta, Kevalta ja Elolta, Sammon ja OP-ryhmän sijoituksista vastaavilta henkilöiltä, Suomen kulttuurirahastolta ja Sigfrid Juseliuksen säätiöltä.

Tulos oli selvä. Yksikään näistä instituutioista ei ole sijoittanut bitcoiniin tai muihinkaan virtuaalivaluuttoihin. Kiinnostavaa on, miten suursijoittajat perustelevat kantaansa.

Miksi bitcoiniin ei ole sijoitettu?

Sijoitusjohtajien tärkein perustelu liittyy siihen, että sijoitusten pitäisi tuottaa kassavirtaa, johon niiden arvo perustuu. Sitä bitcoinilla ei ole.

”Perinteisten sijoituskohteiden ja myös valuuttojen taustalla on aina joku tunnettu arvo, varallisuus tai kiinteä omaisuus. Esimerkiksi osakkeet oikeuttavat yrityksen voittoihin, osinkoihin ja omaisuuteen, kiinteistösijoitukset luonnollisesti kiinteistön arvoon ja esimerkiksi vuokriin, perinteiset valuutat edustavat keskuspankkien hallinnoimana kyseisten kansantalouksien arvoa”, sanoo OP-yrityspankin omaisuudenhoidon johtaja Tuomas Virtala.

Tuomas Virtala­

Bitcoinin ”oikeaa” arvoa on sen sijaan mahdoton perustella.

”Ei ole edes teoriassa mahdollista määritellä, mikä on bitcoinin oikea teoreettinen arvo suhteessa muihin omaisuusluokkiin. Bondeissa [joukkolainoissa] on korkokuponki, osakkeissa tulevaisuuden tuotot tai kassavirrat ja esimerkiksi kiinteistöissä vuokrakassavirta, joiden pohjalta näille omaisuusluokille pystyy laskemaan teoreettisen oikean arvon ja joiden perusteella omaisuusluokkia voi sitten laittaa paremmuusjärjestykseen”, sanoo Ilmarisen Mikko Mursula.

”Hinnanmuodostusmekanismiin liittyy niin paljon epävarmuuksia, ja mahdollinen tuotto perustuu puhtaasti hinnan nousuun”, Varman Reima Rytsölä toteaa.

”Sijoituskohteena kryptovaluuttojen ongelma on muun muassa arvostuksen perustuminen spekulatiivisen kysynnän ja tarjonnan suhteeseen”, Elon sijoitusjohtaja Hanna Hiidenpalo sanoo.

Hanna Hiidenpalo­

Bitcoin on sijoittajien mukaan ongelmallinen myös vastuullisuusmielessä. Järjestelmä käyttää esimerkiksi valtavat määrät energiaa.

HS uutisoi tiistaina, että Bicoin kuluttaa reilusti enemmän sähköä kuin koko Suomi.

Suuret sijoittajat ja pankit ovat toisaalta sitoutuneet rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan. Bitcoinin kohdalla sitäkin voi olla vaikeaa valvoa. Vaikka bitcoin-kaupankäyntialustojen ja palveluntarjoajien luotettavuus on parantunut, alalla tulee yhä ilmi myös petoksia ja tietomurtoja.

OP:n Virtala pohtii, että kryptovaluuttojen arvo voi jopa mahdollisesti perustua niiden käyttöön harmaassa taloudessa ja rikollisuudessa. Se ei tietenkään paranna niiden sijoitettavuutta.

Voiko bitcoinia verrata kultaan niin kuin usein tehdään?

Kultakaan ei tuota kassavirtaa, silti se on vakiintunut sijoituskohde. Suursijoittajat eivät tosin yleensä sijoita myöskään kultaan. Vertaus kultaan ontuu heidän mielestään ennen kaikkea siksi, että toisin kuin bitcoinilla kullalla on käyttöarvoa korumetallina. Bitcoinilla ei ole varsinaista käyttöarvoa.

Käsitys kullasta arvon säilyttäjänä on myös vakiintunut tuhansien vuosien historian aikana, mikä tekee kullan arvosta melko vakaan. Bitcoin on ollut olemassa 11 vuotta, ja sen hinta heittelee rajusti.

”Kultavertaus on vielä ennenaikainen. Historian mukaan Kroisos teetätti ensimmäiset kultarahat noin vuonna 550 ennen Kristusta”, toteaa Sammon sijoitusjohtaja Patrick Lapveteläinen.

Patrick Lapveteläinen­

Mitä suursijoittajat sitten ylipäätään ajattelevat kryptovaluutoista?

Sijoitusammattilaisten mielestä on epäselvää, mikä bitcoin lopulta edes on.

”Bitcoineista on puhuttu valuuttana, arvon säilyttäjänä ja sijoituskohteena, joten vaikuttaa edelleen aika epäselvältä, mihin niitä oikeastaan tulisi verrata tai voiko niitä verrata mihinkään. Ne toimivat maksuvälineenä, niillä on samankaltaisuuksia kullan kanssa, ja ne käyttäytyvät kuten korkean riskin spekulatiiviset sijoituskohteet”, OP:n Virtala sanoo.

”Jotta sen arvo perustuisi siihen, että se on valuutta, arvon pitäisi olla kutakuinkin vakaa, mitä se ei ole. Jollei se ole valuutta vaan jotain kullan tapaista, sillä pitäisi olla edes jonkinlainen käyttöarvo”, Kevan sijoitusjohtaja Ari Huotari sanoo.

Osa suursijoittajista tuntuu sivuuttavan virtuaalivaluutat lähinnä olankohautuksella, mutta osan mielestä ne ovat ilmiönä jo niin merkittävä, että niiden olemusta on vähintään syytä yrittää ymmärtää.

”Kryptovaluutat ovat ilmiönä mielenkiintoinen ja hurjien nousujen myötä herättäneet paljon huomiota. Todennäköisesti niillä tulee olemaan jonkinlainen rooli myös tulevaisuudessa. Paljon riippuu niitä koskevan sääntelyn kehityksestä”, kulttuurirahaston salkkuanalyytikko Jussi Kulhua arvelee.

Jussi Kulhua­

”Vaikka ne ovat sijoituskohteena monella tavalla arveluttavia, kryptovaluuttoja ei voi enää ohittaa marginaaliryhmän huuhaana. Pelkästään niiden määrä, markkina-arvo ja päivittäinen vaihto ovat niin suuria”, OP:n Virtala sanoo.

Monet rahoitusmarkkinoiden vanhat toimijat ovatkin alkaneet tutkia virtuaalivaluuttojen suomia mahdollisuuksia. Goldman Sachs kertoi tällä viikolla tarjoavansa bitcoinin kaupankäyntipalveluita. Jotkut muutkin pankit ja esimerkiksi luottokorttiyhtiö Mastercard aikovat tarjota bitcoineihin liittyviä palveluja.

Se ei välttämättä edellytä, että niitä pidettäisiin missään suhteessa hyvinä sijoituskohteina. Mastercardillakin bitcoin-maksut vaihdetaan aina välittömästi tavalliseen valuuttaan, koska bitcoinin arvo on niin epävakaa.

OP:n Virtala uskoo, että pankit ovat ennen kaikkea kiinnostuneita bitcoin-kaupan välityspalkkioista, kun kaupankäynnin volyymit ovat kasvanet. Bitcoinista puhumalla luodaan myös ennakkoluulotonta yrityskuvaa.

”Tuskin niihin tehdään kovin merkittäviä sijoituksia. Sääntelyn alaisille pankeille bitcoin-sijoitukset olisivat joka tapauksessa korkeimman pääomavaateen omistuksia”, Virtala sanoo.

Hän myös huomauttaa, että bitcoiniin liittyy suuria vastausta vailla olevia kysymyksiä, kuten kuka tai ketkä ovat bitcoinin taustalla ja kenen hallussa bitcoineja on. Voi siis edelleen olla perusteltua kysyä, onko bitcoin loppujen lopuksi huijaus.

Bitcoinin arvoa perustellaan usein louhimiskustannuksilla: jokaisen uuden bitcoinin digitaalinen luominen vaatii eksponentiaalisesti kasvavan määrän energiaa, joten sen arvon pitääkin nousta. Valtavilla ja kasvavilla kustannuksilla luodaan kuitenkin asiaa, jolla ei ole mitään käyttöarvoa.

”Tässä on erinomaiset pyramidihuijauksen ainekset, kun jokainen uusi sijoittaja ja louhija pelaa aikaisemmin mukaan tulleiden pussiin”, Virtala sanoo.