EU-parlamentti ajaa laajaa ja pakollista yritysvastuuta koko Eurooppaan – Vihreiden Hautala: muut kärsivät vapaamatkustajista - Talous | HS.fi

EU-parlamentti ajaa laajaa ja pakollista yritysvastuuta koko Eurooppaan – Vihreiden Hautala: muut kärsivät vapaamatkustajista

EU-parlamentin ehdotus on ennennäkemättömän laaja. Se koskee kaikkia toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Mies laittoi kaakaopapuja säkkeihin Norsunluurannikolla heinäkuussa 2018.­

12.3. 2:00 | Päivitetty 12.3. 7:42

Bryssel

Euroopan parlamentti hyväksyi tällä viikolla suurella äänienemmistöllä ehdotuksensa ensimmäisestä kattavasta yritysvastuulainsäädännöstä Euroopassa. Parlamentin mietintö on ennennäkemättömän laaja. Se koskee kaikkia toimialoja, ja sitä voidaan soveltaa kaikenkokoisiin yrityksiin. Aloitteessa yritysvastuu koskee ihmisoikeuksien noudattamista, ympäristön suojelua ja hyviä hallintotapoja.

”EU on tähän juuri oikea toimija. Kansallisia yritysvastuulakeja on tullut vähän kuin sieniä sateella. Ne ovat kaikki hieman erilaisia, mikä on ollut yrityksille hankalaa”, sanoo vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala.

Hautala on ollut jo pitkään aktiivinen yritysvastuukysymyksissä. Hän vetää parlamentin yritysvastuutyöryhmää ja osallistui parlamentin aloitteen valmisteluun vihreiden edustajana.

”Tämä on uraauurtava hetki, joka on pantu merkille myös kansainvälisesti”, Hautala toteaa.

Hautalan mukaan maailmanlaajuisten haasteiden, kuten äärimmäisen köyhyyden tai ilmastonmuutoksen torjunnan, ratkaiseminen ei onnistu ilman yksityisen sektorin osallistumista. Vaikka EU on säätänyt useita alakohtaisia direktiivejä ja vastuukäytäntöjä, valtaosa yritysten vastuullisuustoiminnasta on perustunut vapaaehtoisuuteen.

”Pelikenttä ei todellakaan ole tasainen. Tällä hetkellä yritykset, jotka noudattavat vastuullisuuskriteerejä ja viestivät niistä, ovat vähemmistössä. Ne joutuvat kärsimään siitä, että on niin paljon vapaamatkustajia, jotka eivät toimi vastuullisesti.”

Parlamentin ehdotuksen mukaan yritysten olisi huolehdittava vastuullisuudessa koko tuotanto- ja arvoketjussaan. Vastuuvelvoite koskisi suuria yrityksiä, pörssiin listautuneita pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä kaikki riskialoilla toimivia yrityksiä. Ainoastaan niin kutsutut mikroyritykset jäisivät säätelyn ulkopuolelle.

Komissio on luvannut tehdä esityksen direktiivistä kesäkuun loppuun mennessä, minkä jälkeen jäsenmaat ottavat siihen kantaa.

Tähänastisista kattavin lainsäädäntö yritysten vastuullisuudesta Euroopassa on Ranskassa. Suomi valmistelee uutta lainsäädäntöä parhaillaan. Oikeudellinen selvitys valmistui viime kesänä, ja asiantuntijaryhmä aloitti kokoontumiset tällä viikolla.

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntijan Linda Piirron mukaan Suomi seuraa kiinnostuneena komission tulevaa ehdotusta.

”Suomen toive on ollut, että yritysvastuun osalta saataisiin laaja, kaikkia toimialoja koskeva ehdotus.”

Valtioneuvoston tilaama, tammikuussa julkaistu tuore selvitys kertoo, että suomalaisyrityksillä on vielä paljon tekemistä käytännön toimissa ja tietojen julkaisemisessa. Selvityksessä tutkittiin yritysten toimintaa ihmisoikeuksiin keskittyvillä mittareilla.

Selvityksen mukaan tutkituista 78 suomalaisyrityksestävain neljäsosaseuraa ja toteuttaa ihmisoikeuksiin liittyviä vastuitaan järjestelmällisesti.

”Yleinen tuntuma on, että neljäsosa yrityskentästä tekee mitä odotetaan. Loputkin voivat olla sitoutuneita, mutta tekeminen on vasta alussa”, Piirto arvioi.

”Vapaaehtoisuudella päästään tiettyyn pisteeseen, mutta se on hidasta.”

EU-tasolla on säädetty erilaisia vastuukäytäntöjä, ja esimerkiksi konfliktimineraaleista on säädetty erikseen. Valmisteilla on metsäkadon riskejä koskevaa yritysvastuulainsäädäntöä.

Teknologiateollisuuden kestävän kehityksen johtajan Helena Soimakallion mukaan moni suuri yritys kokee, että vastuullisuudella on saatavissa etulyöntiasemaa.

”Samalla tunnustetaan, että se lisää hallintoa ja työtä.”

Teknologiateollisuuden alle kuuluvat muun muassa kone- ja metalliteollisuus, elektroniikkateollisuus, tietotekniikka ja metallien jalostus. Valtaosa yli 1 600 jäsenyrityksestä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Teknologiateollisuus on käynnistänyt selvityksen oman alansa vastuullisuustoimista ja ohjeistaa alansa yrityksiä. Soimakallion mukaan isot toimijat ovat selvästi pidemmällä kuin pienet.

”On vielä hyvin vaikea arvioida, miten mahdollinen uusi direktiivi tulee vaikuttamaan alaan. Olemme liputtaneet ylipäätään vapaaehtoisuuden puolesta, ja että lainsäädännössä huomioitaisiin toimialojen erilaisuus.”

Yksi Teknologiateollisuuden jäsenyrityksistä on Outokumpu, jonka kansalaisjärjestö Finnwatch nosti otsikoihin helmikuussa. Finnwatchin mukaan Outokumpu oli laiminlyönyt raaka-aineostojensa valvontaa. Yhtiö osti raaka-ainetta paikalliselta kaivosyhtiöltä, joka on kansalaisjärjestön mukaan saastuttanut toiminnallaan alueella asuvan alkuperäisväestön elinympäristöä.

Outokumpu korosti olevansa vastuullinen toimija ja kuuluvansa muun muassa useisiin alaa valvoviin järjestöihin ja verkostoihin. Yhtiö ei antanut lisätietoa yksittäisestä alihankintatoimijastaan.

Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr)­

Hautalan mukaan uusi lainsäädäntö voisi pureutua esimerkiksi Outokummun tapaukseen. Uhrit voisivat hakea oikeutta ympäristövahingoista esimerkiksi kansallisista tuomioistuimista.

”Maailmalla on meneillään useita oikeuskäsittelyitä, joissa uhrit hakevat oikeutta yrityksiltä. Mutta tähän asti se on ollut sattumanvaraista”, Hautala sanoo.

Hautalan mukaan moni yritys on myös aiemmin pystynyt piiloutumaan tytäryrityksensä taakse.

”Uusi laki tekisi tästäkin vaikeampaa.”