Yhdys­valtojen talouskasvu voi olla kiihtymässä vuosikymmenien ennätys­vauhtiin – Tänään selviää, mitä siitä sanoo keskuspankki - Talous | HS.fi

Yhdys­valtojen talouskasvu voi olla kiihtymässä vuosikymmenien ennätys­vauhtiin – Tänään selviää, mitä siitä sanoo keskuspankki

Keskuspankki muuttaa todennäköisesti arviotaan talouden elpymisestä tuntuvasti myönteisemmäksi.

Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell.­

17.3. 18:08

Yksi maailmantalouden suurista kysymyksistä on, kuinka voimakkaasti Yhdysvaltojen talous elpyy tänä vuonna.

Yhdysvaltojen keskuspankki ennustaa tänä iltana julkaistavassa suhdanne-ennusteessaan hyvin todennäköisesti, että talous kasvaa selvästi arvioitua voimakkaammin. Siitä seuraa kysymys, kuinka paljon keskuspankki arvioi inflaatiovauhdin eli hintojen yleisen kallistuminen kiihtyvän, ja miten pitkään se on mahdollisesti valmis sietämään yli kahden prosentin inflaatiota.

Toinen keskeinen kysymys on korkotaso. Se on jo hivenen kohonnut, mutta on kaikesta huolimatta vielä kaukana pitkän ajan keskiarvosta.

Keskuspankki on toistaiseksi antanut ymmärtää, että korkotason kohoaminen on pääasiassa seurausta talouden elpymisen vahvistumisesta. Siksi on lähes varmaa, että rahapolitiikasta päättävä avomarkkinakomitea pitää ohjauskoron ennallaan 0,0–0,25 prosentin vaihteluvälissä.

Lisäksi keskuspankki arvioi uutistoimisto Reutersin mukaan todennäköisesti myös inflaation pysyvän aisoissa suhteessa uuteen sen hintavakaustavoitteeseen.

Viime kesänä keskuspankki muutti hintavakaustavoitteensa joustavammaksi ja tänään saadaan mahdollisesti tietoa, mitä se tarkoittaa käytännössä. Kesällä ilmoitetun muutoksen perusteella keskuspankki on valmis sietämään inflaatiovauhdin kiihtymisen yli kahden prosentin inflaatiotavoitteen, mutta kysymys kuuluu, kuinka pitkään.

Lue lisää: Inflaatio mittaa talouden sykettä

Useiden jo julkaistujen ennusteiden perusteella Yhdysvaltojen talouskasvu voimistuu tuntuvasti tänä vuonna.

Joulukuussa keskuspankki arvioi, että Yhdysvaltojen talous kasvaa tänä vuonna 4,2 prosenttia, inflaatiovauhti olisi 1,8 prosenttia ja työttömyysaste viisi prosenttia.

Teollisuusvaltioiden yhteistyöjärjestö OECD arvioi viime viikolla, että Yhdysvaltojen talous kasvaisi tänä vuonna 6,5 prosenttia. Se tarkoittaisi talouskasvun olevan jopa 3,3 prosenttiyksikköä vahvempaa kuin järjestön edellisessä ennusteessa. Viimeksi talouskasvu on ollut vuositasolla yli kuusi prosenttia vuonna 1984.

Vertailussa on syytä ottaa myös huomioon, että talouden romahdus oli viime vuonna pahin sitten 1940-luvun.

Keskeinen syy on presidentti Joe Bidenin uusi 1 900 miljardin dollarin hätärahoitus, jolla pyritään vauhdittamaan kulutusta ja estämään taloudellisia vahinkoja. Toinen merkittävä syy on rokotusten nopea edistyminen.

Tänään sijoittajien huomio kiinnittyy myös siihen, milloin keskuspankki arvioi olevan tarvetta kiristää rahapolitiikkaa eli nostaa ohjauskorkoa. Useat sijoittajat ja ekonomistit arvioivat, että sen aika voi olla ensi vuonna, jos talous kasvaa kutakuinkin ennusteiden mukaisesti.

Todennäköisesti keskuspankki myös jatkaa liittovaltioiden joukkolainojen ja omaisuusvakuudellisten arvopapereiden ostamista markkinoilta kuukausittain yhteensä 120 miljardilla dollarilla lisätäkseen rahan tarjontaa.

Maailman suurimman kansantalouden elpymisellä olisi laajoja vaikutuksia maailmantalouteen. Yhdysvallat on esimerkiksi monille suomalaisille ja muille euroalueen yrityksille tärkeä markkina-alue. Tosin euroalueella talouskasvu on Euroopan keskuspankin ja OECD:n ennusteiden perusteella selvästi hitaampaa kuin Yhdysvalloissa.

OECD arvioi, että euroalueen talous kasvaa tänä vuonna 3,9 prosenttia. Euroopan keskuspankki taas arvioi kasvun olevan 4,0 prosenttia. Suuri ero euroalueen ja Yhdysvaltojen ennustetussa talouskasvussa johtuu todennäköisesti siitä, että monissa Etelä-Euroopan suurissa kansantalouksissa turismin suhteellinen painoarvo on suuri. Pandemian takia turismi on vähentynyt erittäin voimakkaasti.

Toinen selitys voi olla, että Yhdysvalloissa keskuspankilla oli mahdollisuus asettaa ohjauskorko nollan tuntumaan pandemian kärjistyessä, kun taas Euroopan keskuspankki oli tehnyt saman jo vuosia aikaisemmin.

Markkinoilla huomiota on herättänyt sekin, onko keskuspankki valmis jatkamaan liikepankkien vakavaraisuusvaatimusten keventämistä, jotka se aloitti viime keväänä pandemian pahimmassa vaikeuksissa. Kysymys on yksinkertaistaen siitä, kuinka paljon pankeilla ja rahoitusalan yrityksillä on oltava omaa pääomaa suhteessa kokonaisvaroihin.

Jos kevennyksiä ei jatketa, se voi tarkoittaa rahoitusolojen kiristymistä pitkien korkojen kohoamisen seurauksena. Pankkien vakavaraisuusvaatimuksia kevennettiin keväällä, koska keskuspankki kannusti niitä jatkamaan avokätistä lainanantoa yrityksille ja kotitalouksille, jotta niiden ahdinko ei kasvaisi sietämättömäksi.