Nordea: Entistä useampi suomalainen on valmis muuttamaan kauemmaksi työpaikasta etätöiden lisääntyessä - Talous | HS.fi

Nordea: Entistä useampi suomalainen on valmis muuttamaan kauemmaksi työpaikasta etätöiden lisääntyessä

Nordean kyselyssä 10 prosenttia pääkaupunkiseudulla asuvista kertoo, että voisi harkita muuttoa jopa toiselle paikkakunnalle etätyön lisääntyessä.

Mies puuhasteli puutarhassa, kun nainen teki etätöitä kotitoimiston terassilla Vantaalla viime kesänä.­

23.3. 10:04

Yhä useampi suomalainen on valmis asumaan nykyistä kauempana työpaikastaan, jos etätöiden tekeminen lisääntyy jatkossa.

Nordean teettämässä kyselytutkimuksessa puolet vastaajista arvioi, ettei kasvavalla etätyöllä olisi lainkaan vaikutusta heidän asumissuunnitelmiinsa. Vielä vuosi sitten vastaavassa tutkimuksessa näin ilmoitti 56 prosenttia vastaajista.

Myös valmius muuttaa toiselle paikkakunnalle näyttää lisääntyneen. Vuosi sitten vain 2 prosenttia vastaajista ilmoitti voivansa muuttaa kauemmaksi työpaikastaan ja jopa toiselle paikkakunnalle.

Nyt muuttohalukkaiden osuus oli jo 6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla heitä oli jopa 10 prosenttia vastaajista.

”Vaikka luku on edelleen suhteessa vaatimaton, kertoo sen kasvuvauhti siitä, että saatamme olla suuremman muutoksen kynnyksellä. Tietotyöläisten ei välttämättä tarvitse tulevaisuudessa asua kasvukeskuksissa, ja kyseessä voi olla vastavoima pitkään jatkuneelle kaupungistumiskehitykselle”, sanoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.

Nordean mukaan asuntokaupassa on tällä hetkellä vahvasti myyjän markkinat. Kauppa on käynyt vilkkaasti viime kesästä alkaen, ja kauppamäärät ovat pysyneet suurina myös alkuvuodesta.

Samaan aikaan myynnissä olevien asuntojen määrä on pienentynyt: loka–joulukuussa koko Suomessa oli myynnissä 11 prosenttia vähemmän asuntoja kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Esimerkiksi Espoossa, Riihimäellä, Hämeenlinnassa, Kotkassa ja Rovaniemellä myytävien asuntojen määrä on vähentynyt vielä enemmän.

Asuntojen myyntihintojen nousu näkyi Nordean kyselyssä vahvistuneena luottamuksena omistusasumisen kannattavuuteen. Vastaajista 15 prosenttia uskoi asunnon arvon nousevan koronapandemian seurauksena, kun vuotta aikaisemmin näin ajatteli 4 prosenttia vastaajista.

Toisaalta vuokralaisilla on pankin mukaan nyt enemmän varaa valita asunnoista, mikä voi heijastua myös vuokrien hintatasoon.

”Vuokrailmoitusten määrä on noussut paikoittain jopa 50 prosenttia vuoden takaisesta. Valinnanvaraa on, jolloin vuokrasta voi päästä neuvottelemaan”, kertoo Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.

Koronapandemia ei ainakaan vielä ole vaikuttanut tuntuvasti siihen, miten suomalaiset kokevat selviytyvänsä omista asumismenoistaan. Kyselyn mukaan luottamus asumismenojen maksukykyyn on yhtä hyvällä tasolla kuin ennen pandemiaa.

”Keväällä 2020 asiaa kysyttäessä kolme neljäsosaa vastaajista ilmoitti selviävänsä hyvin asumismenoista, ja nyt vuoden päästä olemme tilanteessa, jossa asumismenoista selvitään pääasiassa yhtä hyvin kuin ennen pandemiaa”, Pajala sanoo.

Samaan aikaan joissain ryhmissä koetaan tilanne hankalaksi. Etenkin 18–34-vuotiaat, vuokralla asuvat, yksin asuvat ja yksinhuoltajat kokevat asumismenoista selviytymisen hankaloituneen.

Nordean mukaan tähän vaikuttavat lomautukset ja työttömyyden kasvu etenkin palvelualoilla, joilla moni nuori työskentelee.

Oikaisu 23.3. klo 10.44: Korjattu juttuun tieto niiden vastaajien osuudesta, joiden asumissuunnitelmiin etätyöllä ei ole vaikutusta.

Artikkeliin liittyviä aiheita