Suomen autokanta sähköistyy vauhdilla, ja kaupan jättiläiset haistavat siinä rahan: S-ryhmä rakentaa tuhat lataus­pistettä liikkeidensä yhteyteen - Talous | HS.fi

Suomen autokanta sähköistyy vauhdilla, ja kaupan jättiläiset haistavat siinä rahan: S-ryhmä rakentaa tuhat lataus­pistettä liikkeidensä yhteyteen

S-ryhmä rakentaa huoltoasemiensa, kauppojensa ja hotelliensa yhteyteen tuhat uutta sähkö- ja hybridiautojen latauspistettä vuosina 2021–2024. Tutkijan mukaan isot kauppaketjut arvioivat latausmahdollisuuden tuovan lisää liiketoimintaa.

Sähköautojen latauspiste Olarin Prismassa. Espoolainen Tomi Ståhlhammar latasi hybridiautoaan Prisman parkkipaikalle sijaitsevassa latauspisteessä. Hänen mielestä uudet latausasemat eivät vaikuta siihen missä käy ostoksilla, koska latausaika jää ostosten aikana liian lyhyeksi.­

30.3. 2:00 | Päivitetty 30.3. 6:51

S-ryhmä panostaa merkittävästi sähköautojen latauspisteverkostoon lähivuosina.

Kauppaketju aikoo rakentaa kauppojensa, huoltoasemiensa ja hotelliensa yhteyteen noin tuhat sähkö- ja hybridiautojen latauspistettä vuosina 2021–2024.

Tähän mennessä ketjulla on ollut eri puolilla Suomea noin 300 latauspistettä noin sadassa latauspaikassa, jotka ovat yhteistyökumppanien toimittamia. Latauspisteitä on ollut etenkin ABC-huoltoasemien sekä suurimpien kauppojen yhteydessä.

Jatkossa sähköautoja voi ladata myös keskikokoisissa kaupoissa asioidessa.

S-ryhmä rakentaa uuden latausverkoston itse ja kertoo tuottavansa kaiken käytettävän sähkön uusiutuvalla energialla. Teknologiatoimittaja on lahtelaisyritys Kempower.

Ladattavien autojen osuus Suomen tieliikenteessä on kasvanut nopeasti viimeisen vuoden aikana. Vuoden 2020 lopussa liikenteessä oli reilut 55 000 akkusähköä hyödyntävää henkilöautoa. Autoista ladattavia hybridejä oli noin 45 000 ja täyssähköautoja hieman alle 10 000.

Samalla latausmahdollisuuksien kysyntä on kasvanut.

Tilastoissa latauspisteillä tarkoitetaan yksittäisiä pistokkeita, joihin ajoneuvon voi kytkeä. Latauspaikoilla taas tarkoitetaan paikkoja, joissa yksittäiset latauspisteet sijaitsevat.

Viime vuoden lopussa Suomessa oli noin 1 300 latauspaikkaa, joissa oli noin 4 800 latauspistettä, kertoo Teknologiateollisuuden sähköisen liikenteen tilannekatsaus.

S-ryhmän rakentamat latauspisteet kasvattaisivat koko maan latausverkostoa noin 20 prosentilla. Se on tuntuva investointi sähköautojen infrastruktuuriin.

”Tarkkaa summaa en voi kertoa, mutta kyseessä on iso ja merkittävä investointi. Verkosto kasvaa pikkuhiljaa, ja investoinnit jakautuvat useammalle vuodelle”, sanoo kehitysjohtaja Tiina Viksten ABC-ketjusta.

Hänen mukaansa latausverkostosta halutaan rakentaa sellainen, että se houkuttelee kuluttajia lataamaan autonsa ja asioimaan samalla ketjun kaupoissa ja hotelleissa.

Latauspaikoille on tulossa kahdenlaisia latauspisteitä. Type2-malliset pisteet ovat niin kutsuttuja asiointilatauspisteitä, jotka toimivat hieman hitaammin. Niitä voi käyttää esimerkiksi ostoksia tehdessä tai lounaalla käydessä.

CCS- ja Chademo- standardien mukaiset pikalatauspisteet taas ovat nopeampia ja hieman kalliimpia. Niitä on suunniteltu etenkin täyssähköautojen käyttäjiä varten.

”Esimerkiksi Kempowerin latauslaitteet on valittu sillä perusteella, että ne ovat tietojemme mukaan helpoimpia ja parhaimpia käyttää markkinoilla olevista vaihtoehdoista. Asiointimukavuus on ollut tärkeä ominaisuus latausinfrastruktuurin suunnittelussa”, Viksten sanoo.

Olarin Prisman nykyiset latauspisteet ovat S-ryhmän yhteistyökumppanien hallinnoimia.­

Ladattavat autot keskittyvät vahvasti pääkaupunkiseudulle. Se näkyy osuuskaupparyhmän suunnitelmissa, sillä ensimmäiset uudet latauspisteet ollaan avaamassa pääkaupunkiseudulla toimivan HOK-Elannon alueelle.

Etenkin Prismojen ja S-marketin yhteyteen on tulossa ketjun omia latauspisteitä, joita käytetään ABC-mobiilisovelluksella. Esimerkiksi Itäkeskuksen ja Olarin Prismoihin on tulossa uudet latauspisteet ensimmäisten joukossa.

”Kun tiedetään, että ladattavista autoista 53 prosenttia on pääkaupunkiseudulla, niin haluamme huomioida asiakkaiden latauspaikkojen tarpeen. Tavoite on, että auton latausmahdollisuudesta tulee yhä enemmän päivittäisen asioinnin normi”, sanoo ABC-ketjun johtaja Hannu Houni HOK-Elannosta.

Teknologiateollisuuden mukaan tällä hetkellä valtaosa Suomen latauspisteistä on perusmallisia, ja pikalatauspisteitä on alle 400. Tämän lisäksi autovalmistaja Teslalla on noin 150 omaa latauspistettä ympäri Suomessa.

HOK-Elanto aikoo panostaa nimenomaan pikalatausverkoston laajentamiseen.

”Viisinkertaistamme latauspisteiden kokonaismäärän ja rakennamme pääkaupunkiseudun kattavinta pikalatausverkostoa”, Houni sanoo.

Tutkijoiden mukaan on ymmärrettävää, että kauppaketjut panostavat omiin latauspisteisiin. Vuonna 2020 ladattavia hybridejä tuli liikenteeseen lisää 20 000.

Samana aikana täyssähköautojen määrä kaksinkertaistui.

Vuoteen 2030 mennessä Suomi tavoittelee liikenteen sähköistämistä siten, että tieliikenteessä olisi 700 000 ladattavaa henkilöautoa, joista vähintään puolet olisi täyssähköautoja.

Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan latauspisteitä tulisi olla yhdeksän vuoden päästä 25 000.

”Kaupan toimijat ovat lähteneet hyvin aktiivisesti mukaan latauspisteiden rakentamiseen, koska ne näkevät muutoksessa ison liiketoimintamahdollisuuden”, sanoo erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Autoalan Tiedotuskeskuksesta.

Hänen mukaan S-ryhmän julkistama hanke on vastaus K-ryhmälle, jolla vastaavanlainen oma latauspisteverkosto on ollut käytössä jo puolitoista vuotta. Kauppaketjujen kannalta on loogista, että maksaminen ja latauspisteiden käyttö kytketään entistä enemmän ketjujen omaan liiketoimintaan.

Kalenoja arvioi, että liikenteen sähköistyminen vaikuttaa jatkossa myös kuluttajien liikkumiseen ja käyttäytymiseen.

”Sähköauton lataaminen kestää väistämättä pidempään kuin perinteisessä polttoainejakelussa. Siksi kaupalle on järkevää tuoda latausmahdollisuudet päivittäistavarakaupan kylkeen. Kyseessä on kaupalle tavallaan uusi palvelu, jonka ympärille voi rakentaa liiketoimintaa”, hän sanoo.

Kauppaketjuissa on selvästi havahduttu siihen, että fossiilittomaan liikenteeseen panostamisella voi olla jatkossa myös tuntuva taloudellinen merkitys.

Esimerkiksi S-ryhmä aikoo jatkossa tuottaa yhä isomman osan käyttämästään sähköstä itse. Vuonna 2022 valmistuu Lapissa sijaitsevaan Simoon tuulivoimapuisto, jonka tarkoitus on tuottaa puolet ketjun käyttämästä sähköstä.

Se on iso määrä ottaen huomioon, että S-ryhmä käyttää oman arvionsa mukaan noin prosentin kaikesta Suomen sähköstä.

Isoille kauppaketjuille latauspisteet ovat yksi kilpailuvaltti lisää keskeisten sijantien ja kattavien pysäköintimahdollisuuksien ohella. Mahdollisen hintakilpailun vaikutukset selviävät vasta myöhemmin, mutta S-ryhmä on jo kertonut, että auton lataaminen sen omilla pisteillä kerryttää myös asiakkaan bonuksia.

Ketju aikoo säilyttää yhteistyökumppanien kolmisen sataa latauspistettä omien, uusien pisteidensä rinnalla. Kun HS seurasi maanantaina Olarin Prisman latauspaikkaa, oli kysyntä melko vilkasta.

Osa kuljettajista jopa arvioi, että hyvillä latausmahdollisuuksilla voi olla vaikutus siihen, missä päivittäiset ostokset kannattaa tehdä.

Artikkeliin liittyviä aiheita