Asuntokaupan voimakas kasvu jatkuu: Helsinki, Tampere ja Oulu hintojen nousukärjessä helmikuussa - Talous | HS.fi

Asuntokaupan voimakas kasvu jatkuu: Helsinki, Tampere ja Oulu hintojen nousukärjessä helmikuussa

Kaupunkien kehysalueiden vetovoima kasvaa, hyvät liikenneyhteydet ja palvelut vetävät muuttajia.

Helsingin Eiran lumisia kattoja helmikuussa. Helsingin, Tampereen ja Oulun hinnat nousivat eniten.­

30.3. 16:26

Koronavuoden alkutahdeista tuli helmikuussa kuluneeksi vuosi, mutta asuntomarkkinoilla vauhti on pysynyt kovana. Tilastokeskus kertoi tiistaina, että asuntojen hinnat nousivat helmikuussa pääkaupunkiseudulla 3,4 prosenttia, Tampereella 4 ja Oulussa 3,4 verrattuna vuoden takaiseen jaksoon.

Samalla vanhojen osakeasuntojen kauppa kävi ennätysmaista tahtia. Kauppamäärissä kirjattiin peräti 18 prosentin kasvu verrattuna viime vuoden helmikuuhun. Kauppojen määrät ovat olleet viime vuoden kesästä lähtien selvästi koholla.

Muuttoliiketutkija Timo Aro konsulttiyhtiö MDI:stä toteaa STT:lle, että asuntomarkkinoilla ei ole näkynyt merkkiä kauppamäärien kyykähdyksestä koronan aiheuttaman ensimmäisen shokkivaiheen jälkeen. Muutosta on sitä vastoin näkynyt siinä, miten suurten kaupunkien kehysalueet ovat kasvattaneet vetovoimaansa.

”Kaupungistuminen on jatkunut, mutta vuonna 2020 se näkyi suurten kaupunkialueiden ympärillä. Kehysalueilla Helsingin, Tampereen ja Turun seudulla nähtiin todella valtavaa väestön ja vetovoiman kasvua.”

Takavuosina puhuttiin paljon Nurmijärvi-ilmiöstä, mutta vetovoimaansa ovat nyt kasvattaneet erityisesti Järvenpään ja Keravan kaltaiset paikkakunnat, joissa on paljon korkeaa rakentamista, hyvät yhteydet ja palvelut.

Aro arvioi, että kun korona-aika jää taakse, voi ihmisillä olla laajempi valikoima mahdollisia vaihtoehtoja. Kaupungissa asumisen lisäksi voidaan suunnata myös kehysalueille.

”Suunta taajamiin jatkuu kaikilla alueilla ja kaupunkialueet laajenevat”, Aro ennakoi.

Pääkaupunkiseutu ei ole enää niin ehdoton magneetti kuin ennen. Viime vuonna Helsinki ja Espoo kärsivät ensimmäistä kertaa pitkään aikaan muuttotappiota. Tampere sen sijaan kasvoi.

”Tampereen vetovoima on ollut hurjan suuri koronavuonna. Se on mennyt selvästi pääkaupunkiseudun ohi. Tampereesta on tullut hymytyttö- tai poikakaupunki, jonne on helppo tulla, jäädä ja kotiutua”, Aro sanoo.

Etätyön yleistyminen on tuonut muuttoliikettä ja väestönlisäystä myös suurille matkailu- ja mökkipaikkakunnille. Kuusamo, Puumala, Sulkava ja vastaavat ovat hyötyneet, kun vapaa-ajan asunnoille on hakeuduttu väliaikaisesti etätöihin tai asumaan.

”Näillä paikkakunnilla saattaa olla 2–3 000 asukkaan väestö, mutta palvelurakenne on kaupunkimainen, rakennettu 10 000 asukkaalle”, Aro huomauttaa.

Pellervon taloustutkimuksen asuntomarkkinoita seuraava ekonomisti Peetu Keskinen arvioi kaupan kasvun olevan seurausta siitä, että keski- ja hyvätuloiset ihmiset ovat voineet koronavuonna aikaistaa päätöksiä asunnon vaihdosta.

”Veikkaan, että vuoden loppupuolella asuntomarkkinoilla voi ehkä olla pientä normalisointia, kun ihmisillä menee rahaa muuhunkin.”

Tilasto kertoo myös, että asuntomarkkinoiden polarisaatio jatkuu. Tilastokeskuksen julkaisussa muu maa pääkaupunkiseudun ulkopuolella on paketoitu yhteen, vaikka 0,9 prosentin hintojen laskun taakse piiloutuu hyvin erilaista kehitystä eri puolilla.

Hinnat ovat nousseet pääkaupunkiseudun ja suurimpien kaupunkien lisäksi myös maakuntakeskuksissa, kuten Lahdessa, Seinäjoella, Kuopiossa, Joensuussa ja Kotkassa.

Artikkeliin liittyviä aiheita