Kiinteistösijoittajat uskovat yhä toimistojen vuokraukseen Euroopassa ja Suomen imuun – näihin kohteisiin kansainväliset suursijoittajat nyt panostavat - Talous | HS.fi

Kiinteistösijoittajat uskovat yhä toimistojen vuokraukseen Euroopassa ja Suomen imuun – näihin kohteisiin kansainväliset suursijoittajat nyt panostavat

Sijoittajat odottavat Euroopan vuokramarkkinalle viiden prosentin kasvua tänä vuonna, kiinteistökonsulttiyhtiö CBRE:n selvitys kertoo. Suomessa kansainvälisiä sijoittajia kiinnostavat entistä enemmän ydinalueiden toimistot, logistiikkakiinteistöt ja tietyt vuokra-asunnot. Samalla alueiden eriytyminen jyrkkenee.

Lontoo on yhä suurten kiinteistösijoittajien suosikkikohde. Etualalla London Eye, taustalla Big Ben -kellotorni.­

2.4. 2:00 | Päivitetty 2.4. 6:53

Toimistotilojen omistaminen ja vuokraus kiinnostaa eurooppalaisia suursijoittajia koronapandemian yhä jatkuessa ja etätöiden lisääntyessä, kertoo kansainvälisen kiinteistökonsulttiyhtiö CBRE:n tuore kysely.

CBRE kysyi joulu–tammikuussa 415 suurelta kiinteistösijoittajalta heidän näkemyksiään tämän vuoden sijoitusnäkymistä Euroopassa.

Sijoittajien näkemykset olivat yleisesti ottaen varsin optimistisia. Liki 60 prosenttia vastaajista kertoi odottavansa hankintojensa lisääntyvän tänä vuonna, ja kaksi kolmasosaa vastaajista sanoi odottavansa, että myyntiaktiivisuus on joko vastaavaa tai suurempaa kuin vuonna 2020.

Näiden vastausten perustella CBRE päätyi ennustamaan, että Euroopan kiinteistösijoitusten määrä kasvaa tänä vuonna viitisen prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Sijoittajien kiinnostuksen kärjessä olivat erityisesti sijoitukset toimistokiinteistöihin, joiden tulevaisuutta moni etätöitä tekevä on jo ehtinyt epäillä.

Kiinnostus kohdistuu kuitenkin entistä selvemmin hyville seuduille.

”Ydinalueiden toimistot ja hyvillä paikoilla sijaitsevat kyllä kiinnostavat”, Suomen CBRE:n tutkimusjohtaja Jussi Niemistö sanoo. ”Mutta ero sekundääriseen toimistotilaan kasvaa.”

CBRE:n tutkimusjohtaja Jussi Niemistö­

Toisin sanoen epäsuosituille alueille tai kauempana hyvistä liikenneyhteyksistä tai erilaisista keskuksista tai keskustoista oleviin toimistoihin on entistä vaikeampi saada vuokralaisia.

Osin tämä johtuu toimitilojen käyttötarkoituksen muuttumisesta.

Etätyön lisääntyessä hyvällä sijainnilla oleva toimitila on käyntikortti ja tila, jossa työntekijät tapaavat asiakkaitaan tai tulevat työpaikalle esimerkiksi kolme kertaa viikossa tapaamaan toisiaan ja tekemään tiimityötä.

Lue lisää: Nämä ovat vuoden 2021 kuumimmat kiinteistötrendit: kiinteistösijoittamisen ammattilaiset kertovat, miten kiinteistöjen käyttö muuttuu ja mikä sijoittajia kiinnostaa

Toimistojen lisäksi suursijoittajia kiinnostavat logistiikkakiinteistöt ja vuokra-asunnot.

Logistiikkakiinteistöt nähdään kiinnostavina muun muassa verkkokaupan kasvun takia.

Kulutuskäyttäytymisen muuttuessa tarvitaan toisaalta suuria logistiikkakeskuksia kasvukeskuksien keskeisiin liikenteen solmukohtiin, ja toisaalta pienempiä keskuksia paikkoihin, joissa asuu paljon ihmisiä.

Niemistön mukaan vuokra-asunnoissa on paljon eroja Euroopan sisällä. Suomi miellyttää monia ulkomaisia siinä, että täällä ei ole vuokrasäännöstelyä.

”Suomessa toimintatapa on suoraviivainen.”

Niemistö kertoo, että kansainvälisten asiakkaiden kanssa puhuttaessa monen toiveissa toistuu toive ydintoimistojen ja asuntosijoittamisen yhdistelmästä. Kun vuokrat määräytyvät paljolti kysynnän ja tarjonnan mukaan, Suomi on houkutteleva markkina matalien korkojen oloissa.

”Helsingistä, Turusta ja Tampereesta puhutaan, ja niitä suositaan.”

Paraikaa vuokramarkkinoilla on tosin vuokralaisten markkina, Niemistö arvioi.

Osa vuokralla asuneista siirtyy matalien korkojen innoittamana omistusasuntoihin, mikä on näkynyt asuntokaupan vilkastumisena ja asuntojen hintojen kohoamisena.

Šokkitilanne, jossa on valtavasti vuokrattavaa tarjolla, johtuu myös siitä, että monet opiskelijat ovat siirtyneet koteihinsa kotiseuduilleen, ja samalla Airbnb-vuokraajat ovat muuttaneet lyhytaikaisiin majoituksiin tarkoitettuja asuntoja tavallisiksi vuokra-asunnoiksi, Niemistö selittää.

Pääkaupunkiseudulla niin sanottujen hyvien prime-asuntokohteiden tuottotavoite on 3,20 prosenttia sijoitetulle pääomalle. Tampereella vastaava luku on 3,75, Turussa 3,85 ja Lahdessa ”lähempänä viittä prosenttia”, Niemistö kertoo.

Helsinki ei mahtunut sijoittajien kymmenen kiinnostavimman kaupungin joukkoon Euroopassa suurempien kaupunkien hallitessa kärkipaikkoja.

Sijoittajilta kysyttiin myös, mitkä Euroopan maat toipuvat heidän arvioidensa mukaan nopeimmin pandemiasta ja pääsevät takaisin koronaepidemiaa edeltäneelle sijoitustasoille.

Tässä listauksessa ykkösenä oli Saksa – Hollannin, Ranskan, Ruotsin ja Britannian tullessa seuraavina. Suomi oli listan kymmenes maa.

Niemistön mukaan Suomessa sijoittajien kiinnostus on hyvin samanlaista kuin muuallakin Euroopassa.

”Ydin on laadukkaammissa toimistoissa. Logistiikassa, varastohalleissa ja vuokra-asunnoissa on myös kiinnostusta.”

Kyselyn mukaan vastaajia kiinnostavat nyt myös erilaiset vaihtoehtoiset hoivatilat, vanhainkodit ja päiväkodit. Myös datakeskusten suosion ennustetaan kasvavan, kun etäyhteydet ja datan käyttö kasvavat.

Yksittäisistä Euroopan kaupungeista sijoittajat pitivät kiinnostavimpina Lontoota, siitä huolimatta, että Britannia on lähtenyt EU:sta ja Lontoon Cityn finanssisektorin on kaavailtu kärsivän EU-eron vaikutuksista.

Niemistön mukaan Lontoon suosiota voi selittää se, että 36 prosenttia kyselyyn vastaajista on saksalaisia.

”Kun omaa maan kohteita ei saanut kyselyssä mainita, isot hubit valikoituvat kärkeen. He katsovat Saksan ulkopuolelta omia suosikkeja.”

Kotiseuturakkaus ja konservatiivisuus korostuvat usein sijoittajien näkemyksissä, Niemistö arvioi.

Kyselyyn vastanneista brittejä ja ranskalaisia oli kumpiakin 11 prosenttia. Pohjoismaisten sijoittajien osuus vastanneista oli yhdeksän prosenttia.

Puolan pääkaupunki Varsova nousi Euroopan kaupunkien suosikkilistalla sijalle yhdeksän.

”Varsova on mielenkiintoinen. Sieltä on hyvät yhteydet kaikkialle Eurooppaan.”

Eläkeyhtiö Ilmarinen on sijoittanut viime aikoina satoja miljoonia euroja Australiaan. Kahden muun suuren eläkesijoittajan kanssa tehty 1,3 miljardin Australian dollarin eli 840 miljoonan euron yhteenliittymä aikoo sijoittaa varat asuntoihin.

Australiassa esimerkiksi Sydney, Melbourne ja Brisbane kiinnostavat sijoittajia.

Ilmarisen kansainvälisten kiinteistösijoitusten johtaja Mikko Antila kertoo Ilmarisen lähteneen Australian vuokra-asuntomarkkinoille, koska siellä ei juuri ole institutionaalisia vuokra-asuntotoimijoita. Markkina on kehittymätön, ja siellä on lähinnä yksityissijoittajia.

”Nyt siellä on kehittymässä iso rakennemuutos”, Antila sanoo. Odotetut tuotot ovat asunnoissa runsaan prosenttiyksikön Helsingin tasoja korkeammat, Antila arvioi.

CBRE:n Jussi Niemistön mukaan sijoittajien kiinnostus kohdistuu varsin samantyyppisiin ”avainkaupunkeihin ja kasvukeskuksiin” ympäri maailmaa.

Pohjoismaiden pääkaupungeissakin sijoittajia kiinnostavat samat vetovoimatekijät.

”Vaihda vain kaupungin nimi. Väestön ja työpaikkojen kasvu, positiivinen vire ja hyvät asetelmat”, Niemistö luettelee.

Kiinteistösijoittamisen kulta-aikaa tai ainakin markkinoiden toimivuutta kuvastaa omalta osaltaan kyselyn tiedustelu siitä, kuinka moni uskoo, että tarjolla olevissa ostokohteissa on alennuksia saatavissa.

”Logistiikkapuolella vain seitsemän prosenttia kertoo edes hakevansa alennuksia.”

Sen sijaan niin sanottu value add -toimistokiinteistöissä, eli ei niin hyvillä paikoilla olevissa, enemmän riskiä ja kehitettävää sekä investointeja vaativissa kohteissa, peräti 86 prosenttia uskoo, että alennuksia on haettavissa.

Parhailla kauppapaikoilla ja hotelleissa hinnanalennusten vaatimista pidettiin lähes selviönä.

Niemistön mukaan vuokralaisten luottokelpoisuus ja maine ovat sijoittajille tärkeitä. Samoin vastuullisuuden merkitys korostuu koko ajan suurten kansainvälisten sijoittajien sijoituspäätöksissä.

”Halutaan korkein mahdollinen ympäristösertifikaatti.”