Norjalaispeluri haluaa siivun Suomen ruokakaupasta, ja tutkijan mukaan kauppa on niin keskittynyt, että vain ulkomaisilla yrityksillä on rahaa haastaa Kesko ja S-ryhmä - Talous | HS.fi

Norjalaispeluri haluaa siivun Suomen ruokakaupasta, ja tutkijan mukaan kauppa on niin keskittynyt, että vain ulkomaisilla yrityksillä on rahaa haastaa Kesko ja S-ryhmä

K- ja S-ryhmässä uuden ruokaverkkokaupan tuloa Suomeen ei pidetä yllätyksenä. Tutkijan mukaan syksyllä aloittavan Odan menestys riippuu siitä, miten se saa asiakkaat palaamaan kauppaan.

Mikko Hänninen on vähittäiskauppaan erikoistunut taloustieteilijä ja apulaisprofessori Nottinghamin yliopistossa.­

8.4. 14:37 | Päivitetty 8.4. 15:32

Ruokaverkkokaupan kilpailun kiristyminen ei tullut yllätyksenä, sanovat kaupan alan isot toimijat ja asiantuntijat.

Norjalainen ruokaverkkokauppa Oda kertoi torstaina, että se aloittaa toiminnan pääkaupunkiseudulla ensi syksynä. HS kysyi K-ryhmältä ja S-ryhmältä, mitä ajatuksia norjalaisyhtiön tulo Suomeen herättää.

Lue lisää: Suomen ruokakauppa saa uuden pelurin: Verkkokauppaan nojaava Oda yrittää valloittaa markkinat halvoilla kotiinkuljetuksilla

Verkkokaupasta ja digitaalisista palveluista vastaava johtaja Antti Rajala Keskolta sanoo odottaneensa, että markkinan kehittyminen tuo uusia kilpailijoita myös Suomen ulkopuolelta.

Odan liiketoimintaan hän ei suoraan ota kantaa, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

”Verkkokauppa on kehittynyt nopeasti, mutta markkina on vasta alkuvaiheessa. Vahvasti kehittyvä ruokaverkkokauppa houkuttelee myös ulkomaisia yhtiöitä, ja itse uskon, että kilpailijoita voi tulla vielä lisää”, Rajala sanoo.

Keskon ja itsenäisten kauppiaiden muodostama K-ryhmä ja sen kanssa kilpaileva S-ryhmä kertoivat aikaisemmin keväällä, että niiden ruokaverkkokauppojen myynti moninkertaistui vuonna 2020.

Rajalan mukaan lisääntyvä kilpailu kirittää Keskoa kehittämään omaa verkkokauppaansa edelleen. Kauppaketjussa ei kuitenkaan katsota, että uusilla liiketoimintamalleilla toimivat kilpailijat vaikuttaisivat suoraan siihen, miten palvelua kehitetään tai hinnoitellaan.

”Toki aktiivisesti seuraamme toimintaympäristöä ja sen muutoksia. Mutta luotamme omiin vahvuuksiimme ja asiakaslähtöiseen kehittämiseen”, Rajala sanoo.

Keskolla verkkokauppa perustuu kauppiasvetoiseen järjestelmään, jossa korostuu kunkin kaupan asiakkaalle tuttu valikoima ja paikallisuus. Verkkokaupan tuotteet keräillään pääasiallisesti myymälöissä, mikä lisää myös työvoimakustannuksia.

Tämä selittää verkko-ostoksista asiakkaalle koituvia kustannuksia, jotka ovat tavallisesti noin 5–10 euroa.

Suomeen tuleva Oda taas on kertonut kilpailevansa nopeilla ja edullisilla toimituksilla. Vähittäiskauppaan erikoistunut tutkija, apulaisprofessori Mikko Hänninen Nottinghamin yliopistosta toteaa, että esimerkiksi Britannian ja Ruotsin markkinoilla toimituskulut ovat selvästi matalammat kuin Suomessa.

”Ilmaiset toimitukset eivät ole tavattomia, ja usein esimerkiksi nopean toimituksen saa muutamalla punnalla Britanniassa”, hän sanoo.

Tätä selittää pitkälti automatisointi, jolla tuotteiden keräilyä saadaan tehostettua. Aikaisemmin nimellä Kolonial toiminut Oda on korostanut olevansa yhtä paljon teknologiayhtiö kuin vähittäiskaupan yhtiö.

Yhtiö on Hännisen mukaan siinä mielessä suora kilpailija S- ja K-ryhmälle, että se korostaa valikoimissaan laadukkaita tuotteita, omaa leipomoa ja valmistuotteita.

Vaikka Oda ei suoraan haasta Lidliä jälleenmyyntihinnoissa, kilpailee se osittain samoista asiakkaista keskittymällä etenkin lapsiperheiden palvelemiseen.

”Varsinainen uutinen tässä on se, että Suomen vähittäiskauppamarkkina on niin keskittynyt, että tänne on vaikea tulla. Siksi on järkevää, että uusi tulokas rakentaa itse oman keräilyvaraston ja se omistaa myös omaa kuljetuskalustoa”, Hänninen sanoo.

Suurilla kauppaketjuilla verkkokaupan osuus on tällä hetkellä vain 2–3 prosenttia koko vähittäiskaupasta. Toisaalta koko päivittäistavarakaupan koko on Suomessa noin 20 miljardia euroa, kertoo Päivittäistavarakaupan tilastot.

Se tarkoittaa, että pienikin siivu markkinasta voi tuoda yhtiöille satojen miljoonien eurojen liikevaihdon.

Hännisen mukaan sama ilmiö on toistunut markkinoilla, joilla ruokaverkkokauppa on kasvanut Suomea ennen: nopea kasvu tuo uutta kilpailua.

”Täällä ongelma on ollut se, että rahaa ei ole samalla tavalla kuin esimerkiksi Ruotsissa, ja vähittäiskauppaan investoimista pelätään. Siksi on ymmärrettävää, että suurten ketjujen haastajat tulevat ulkomailta”, hän sanoo.

Lopulta uusien tulokkaiden elinedellytykset ratkeavat siinä, miten hyvin ne saavat asiakkaat palaamaan kauppoihinsa. Hännisen mukaan ratkaisevaa ei ole, miten asiakas saadaan ylipäätään kokeilemaan uutta kauppaa, sillä markkinoinnilla kiinnostusta saadaan kasvatettua nopeasti.

”Tärkeintä on se, ostaako asiakas toisen tai neljännen kerran samasta kaupasta. Esimerkiksi tuoretuotteiden kohdalla se tarkoittaa, että tuotteiden täytyy olla laadukkaita ja hyviä. Asiakas pitää vakuuttaa aina uudelleen”, Hänninen toteaa.

S-ryhmä kertoi hiljattain, että sen päivittäistavaroiden verkkokaupassa on lyöty viime aikoina toistuvasti päiväkohtaisia ennätyksiä.

Päivittäistavarakaupasta vastaava johtaja Sampo Päällysaho SOK:sta kertoo, että ketjun vahvuuksia verkkokaupassa on laaja kauppojen verkosto, joka ulottuu Prismoista aina pienempiin lähikauppoihin. Koko S-ryhmässä myös käyttötavaran verkkokauppa on kasvanut ruokakaupan ohella.

”Omalta osaltani voin sanoa, että alalle tuleva kilpailu on tervetullutta ja se kirittää meitäkin parantamaan omaa palveluamme”, Päällysaho sanoo.

Mikko Hänninen on vähittäiskauppaan erikoistunut taloustieteilijä ja apulaisprofessori Nottinghamin yliopistossa.­