Fiva selvitti rahastojen likviditeettiä: Vuosi sitten kymmenet yrityslainarahastot keskeyttivät lunastukset jopa viikoksi - Talous | HS.fi

Fiva selvitti rahastojen likviditeettiä: Vuosi sitten kymmenet yrityslainarahastot keskeyttivät lunastukset jopa viikoksi

Markkinavalvoja Anna Mäkipeskan mukaan kiinteistösijoitusrahastot selvisivät hyvin valvojan stressitestistä.

Fiva on arvioinut sijoitusrahastojen likviditeetin hallintaa.­

8.4. 16:51

Finanssivalvonnan (Fiva) mukaan kymmenet yrityslainoihin sijoittavat rahastot joutuivat viime keväänä keskeyttämään rahastomerkinnät ja lunastukset jopa yli viikoksi. Keskeytykset johtuivat häiriöistä yrityslainojen markkinoilla.

Kun arvopaperimarkkinat romahtivat koronaepidemian kärjistyttyä, kaikille yritysten joukkovelkakirjalainoille ei löytynyt markkinoilta ostajia, eikä näin ollen käypää hintaakaan.

”Rahastojen oli vaikeata löytää markkinoilta luotettavaa arvoa rahaston sijoituskohteille. Merkintöjen ja lunastusten keskeytykset olivat 1–8 päivän mittaisia ja johtuivat poikkeuksellisesta markkinatilanteesta”, markkinavalvoja Anna Mäkipeska sanoo.

Kaiken kaikkiaan merkinnät ja lunastukset keskeytti kriisin aikana 37 Suomeen rekisteröitynyttä rahastoa.

Fiva aloitti kevään markkinamyllerryksen jälkeen arvioinnin yrityslainarahastojen ja kiinteistöihin sijoittavien niin sanottujen erikoissijoitusrahastojen likviditeetin hallinnasta. Selvitys käynnistettiin Esman eli Euroopan rahoitusmarkkinaviranomaisen aloitteesta muissakin EU-maissa.

Rahaston likviditeetin hallinnalla tarkoitetaan, että rahastolla on riittävästi käteistä tai muita helposti käteiseksi muutettavia varoja, jotta se selviää osuuden omistajien ilmoittamista nostoista.

Joillain kiinteistösijoitusrahastoilla ja yrityslainarahastoilla oli muissa Euroopan maissa ilmennyt keväällä ongelmia suoriutua rahastojen lunastuksista, kun epävarmuuden säikäyttämät sijoittajat halusivat yhtäkkiä lunastaa sijoituksiaan odottamattoman paljon.

Suomessakin monista yrityslainarahastoista tehtiin poikkeuksellisen suuria nostoja.

”Kiinteistösijoitusrahastoista yksi ilmoitti tavallista suuremmista nostoista viime kevään kuluessa, mutta se ei aiheuttanut rahastolle ongelmia. Likvidejä varoja oli riittävästi”, Mäkipeska sanoo.

Kiinteistösijoitusrahastojen sijoitukset eli asunnot tai liiketilat eivät yleensä ole kovin nopeasti myytävissä, toisin kuin vaikkapa pörssiosakkeet tai joukkovelkakirjalainat. Siksi näiden rahastojen likviditeettiin liittyy poikkeuksellisen suuria riskejä.

Kiinteistösijoitusrahastoista voi yleensä nostaa varoja vain kolmen kuukauden välein ja nostoista pitää ilmoittaa hyvissä ajoin.

Fiva teetti tarkempaan tarkastukseen valituissa rahastoissa stressitestin, jossa testattiin miten hyvin rahastot selviäisivät tavallista suuremmista lunastuksista tilanteessa, jossa arvopaperimarkkinat ovat samaan aikaan kriisiytyneet.

”Kaikki kiinteistöihin sijoittavat erikoissijoitusrahastot selvisivät testistä. Korjattavaa havaittiin prosesseissa ja menettelytavoissa, esimerkiksi siinä miten johdolle ja hallinnolle raportoidaan likvideetin hallinnasta. Likviditeettiriskin valvontaa ja raportointia varten pitää olla olemassa prosessit”, Mäkipeska sanoo.

Yrityslainarahastojen kohdalla kaksi rahastoa kahdeksasta ei olisi kyennyt vastaamaan lunastuksiin välittömästi stressitestissä oletetussa markkinamyllerryksessä. Kaikki rahastot olisivat kuitenkin pystyneet maksamaan lunastukset tässäkin tilanteessa kuukauden sisällä.

Tuloksiin vaikutti Fivan mukaan rahastoyhtiöiden toisistaan poikkeavat tavat arvioida rahastojen likviditeettiä, joten tuloksia ei voida pitää keskenään täysin vertailukelpoisina.

Artikkeliin liittyviä aiheita