Elinkeinoministeri Mika Lintilä haluaa selkeämmän exit-suunnitelman: ”Nyt siitä tulee liikaa esille hallinnon näkökulma” - Talous | HS.fi

Elinkeinoministeri Mika Lintilä haluaa selkeämmän exit-suunnitelman: ”Nyt siitä tulee liikaa esille hallinnon näkökulma”

HS:n tietojen mukaan Lintilä ei saanut uusinta suunnitelmaa ajoissa, koska se oli jäänyt hänen avustajansa sähköpostiin.

Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) osallistui keskiviikkona hallituksen neuvotteluun, jossa käsiteltiin hallituksen exit-suunnitelmaa.­

8.4. 17:23

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on arvostellut hallituksen exit-suunnitelman valmistelua pitkin viikkoa.

Lintilän mielestä kaikki ministeriöt olisi pitänyt ottaa mukaan valtioneuvoston kansliassa valmistellun suunnitelman tekoon.

HS sai keskiviikkona käsiinsä muistion, jossa kerrotaan, missä järjestyksessä rajoituksia puretaan keväällä ja kesällä.

Lue lisää: Hallituksen suunnitelmaluonnos Suomen avaamiseksi: Näin eri rajoitukset poistuisivat huhti–elokuussa

Koko hallitus on käsitellyt suunnitelmaa vasta kaksi kertaa. Toinen kerta oli tämän viikon keskiviikkoiltana.

Kokous rauhoitti Lintilää.

”Keskiviikkona tämä meni huomattavasti parempaan asentoon”, Lintilä sanoo. Hän kutsuu kokousta jopa hyvähenkisesti.

Lintilän mielestä on hyvä, ettei suunnitelmasta päätetty vielä keskiviikkona, jotta etujärjestöt, oppositiopuolueet, kunnat ja muut halukkaat saavat sanoa sanansa siitä. Suunnitelma avataan lausuntokierrokselle huomenna perjantaina.

”Periaatteessa yksikään ministeriö ei ole ollut valmistelussa mukana, joten keskiviikon neuvottelussa kukin ministeri teki nostoja, joita on ollut mielessä. Pääministeriltä oli erittäin järkevä linjaus, että suunnitelma laitettiin lausuntokierrokselle”, Lintilä sanoo.

Vielä keskiviikkoaamuna Lintilä väitti Yleisradion aamutelevision lähetyksessä, ettei hän tiedä hallituksen exit-suunnitelman uusista käänteistä mitään.

Hän sanoi, ettei asiaa ole ”varsinaisesti” edes käsitelty työ- ja elinkeinoministeriössä.

Lintilän kommentin jälkeen Twitteriin ilmestyi kauhisteluja, kuinka tärkeä työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) jätettiin tylysti sivuun hallituksen exit-strategian valmistelusta.

Valmistelu onkin ollut tiiviisti pääministeri Sanna Marinin johtaman (sd) valtioneuvoston kanslian käsissä, mutta sitä ovat olleet muokkaamassa myös eri ministeriöiden kansliapäälliköt. Hoppu on ollut kova.

Tiettävästi kukaan ministeri ei ole ollut valmistelussa mukana muuten kuin hallituksen neuvotteluissa.

Valtioneuvoston kanslian keskiviikkona julkaiseman valmisteluaikataulun mukaan kansliapäälliköillä on ollut aiheesta ainakin yksi pienryhmäkokous, suunnitelma on ollut muutaman kerran kommenttikierroksella ministeriöissä ja asiaa on käsitelty useaan otteeseen pääasiassa kansliapäälliköistä koostuvassa covid-koordinaatioryhmässä.

Myös TEM:n kansliapäällikkö Raimo Luoma on ollut mukana valmistelussa. Muun muassa TEM:n virkamiesjohto käsitteli suunnitelmaa ainakin tämän viikon tiistain kokouksessaan.

Iltalehti kertoi keskiviikkona, että Luoma oli lähettänyt muun muassa Lintilälle ja työministeri Tuula Haataiselle (sd) uusimman version suunnitelmasta maanantai-iltana.

”Se jäi matkalle, suunnitelma ei tullut minulle. Jos olisi, se olisi ollut minun seuraavan päivän johtoryhmäpapereissa. Minä sain suunnitelman vasta keskiviikkona kello 10.30.”

Lintilä ei halua paljastaa, miksi suunnitelma ”jäi matkalle”.

HS:n kahdesta lähteestä saaman tiedon mukaan kello 20:n jälkeen lähetetty suunnitelma oli jäänyt erityisavustajan sähköpostiin eikä tämän takia ollut saavuttanut Lintilää.

Lintilä sanoo haluavansa jo jättää keskustelun suunnitelman valmistelusta ja keskittyä sen toteuttamiseen.

Häntä huolettaa muun muassa, että matkustusrajoitukset vaikeuttavat yritysten bisneksiä EU:n rajojen ulkopuolella olevien maiden yritysten kanssa.

Hän sanoo, että jotain ratkaisuja pitää löytyä, vaikka EU:n ulkorajojen matkustussäännöistä päätetäänkin pitkälti EU:ssa.

Lintilän mielestä exit-suunnitelma on kirjoitettu liikaa hallinnon näkökulmasta, mikä tekee siitä vaikeasti ymmärrettävän.

”Tämä pitäisi kirjoittaa enemmän niin, että se antaa vastauksia ihmisille ja yrityksille ja antaa selkeän kuva tulevasta. Tämä on kuitenkin myönteinen asia, mutta nyt siitä tulee liikaa esille hallinnon näkökulma.”

Lintilä sanoo, ettei keskiviikon kokouksesta tehty varsinaisia lopullisia päätöksiä.

Hän sanoo, että kokouksessa keskusteltiin muun muassa siitä, voitaisiinko rokotepassia käyttää hyväksi, kun rajoituksia puretaan. Tanskassa exit-suunnitelma perustuu paljolti koronapassiin.

Suunnitelman mukaan kansalaiselle pitää olla merkintä rokotuksesta tai negatiivisesta testistä koronapassissa, jotta hän pääsee esimerkiksi parturiin.

”Kokouksessa todettiin, ettei voida mennä siihen, että esimerkiksi ravintolaan pääsee vain koronapassilla. Se ei ole suomalainen malli.”

Hallitus ei ainakaan vielä keskiviikkona lisännyt suunnitelmaan tarkkoja päivämääriä.

”Lausuntokierroksen jälkeen nähdään, pysyykö tämä päätös”, Lintilä sanoo.

”Olen sitä mieltä, että päivämäärät toisivat ryhtiä mutta tunnistan ja tunnustan niiden haasteellisuuden. Esimerkiksi viestintä on vaikeaa, kun pitää kertoa, että tämä päivä toteutuu, jos tämä kriteeri toteutuu.”

Lintilä sanoo, että eduskunnasta valmistuu pian yrityksille kolmas kustannustukipaketti. Siihen liittyy myös valtion sulkemille ravintoloille suunnattu erillinen tuki. Suunnitelman mukaan sitä voisi hakea huhtikuun lopussa.

Tätä tukea voi saada, jos yrityksen liikevaihto on pudonnut 30 prosenttia marras-, joulu ja tammikuussa verrattuna vuoden takaisiin vastaaviin kuukausiin.

Neljäs tukipaketti on valmisteilla. Tähän tulee mukaan tapahtumatuki.

Suomen Yrittäjät on arvostellut, että tukia on ollut tänä keväänä vaikeampi saada kuin viime vuonna. Lintilän mukaan kriteerit ovat olleet aika lailla samat syksystä lähtien.

”Tuen saanti riippuu paljolti siitä, millaista toiminta on ollut tuen kriteereissä mainittuun vertailujaksoon verrattuna. Periaatteessa kriteeristö on pysynyt samanlaisena, vaikka painotukset ovat vaihdelleet. Kolmannessa tukipaketissa esimerkiksi painotetaan tapahtumayrityksiä enemmän.”

Lintilä sanoo, ettei tukipaketin euromäärälle ole asetettu varsinaista kattoa.

Kaikkiaan korona-ajan suoriin yritystukiin on osoitettu 2,6 miljardia euroa, josta on laitettu maksuun noin kaksi miljardia euroa. Noin 60 000 yritystä on saanut tukea.

”Näitä on hyvin vaikea budjetoida, kun ei tiedä, paljonko niitä haetaan. Yleensä paketit ovat olleet 300–400 miljoonaa euroa. Todennäköisestä tämäkin on sitä kokoa, mutta sitä on vaikea arvioida.”

Lintilä toivoo, että työmarkkinajärjestöt sopisivat normaalia lyhemmästä yt-neuvottelujen kestosta, kuten ne sopivat viime vuonna.

”Sillä pelastettiin monta yritystä. Vaikuttaa siltä, ettei siihen ole halukkuutta, vaikka se toimi vuosi sitten erittäin hyvin. Koronaväsymys on levinnyt kaikkialle.”