Nesteen huoltotöihin saapuu 2000 ulkomaista työntekijää eri maista – Näin viranomaiset kommentoivat suurseisokin koronariskiä - Talous | HS.fi

Nesteen huoltotöihin saapuu 2000 ulkomaista työntekijää eri maista – Näin viranomaiset kommentoivat suurseisokin koronariskiä

Jo kertaalleen siirretty Nesteen suurseisokki on välttämätön Porvoon jalostamon turvallisen toiminnan jatkamiseksi. Töihin saapuu noin kaksituhatta työntekijää ulkomailta. Koronaviruksen leviämisen välttämiseksi Neste on laatinut seisokille yksityiskohtaisen terveysturvallisuussuunnitelman.

Huoltoseisokilla varmistetaan Nesteen Porvoon jalostamon häiriötön toiminta. Kilpilahdessa sijaitseva jalostamo on osa Pohjoismaiden suurinta petrokemiallista teollisuusaluetta.­

12.4. 2:00 | Päivitetty 12.4. 8:21

Neste on käynnistänyt Porvoon jalostamollaan suuren huoltoseisokin, jonka tarkoituksena on varmistaa jalostamon turvallinen ja häiriötön toiminta. Kilpilahdessa sijaitseva jalostamo on osa Pohjoismaiden suurinta petrokemiallista teollisuusaluetta.

Huoltoseisokkeja toteutetaan noin viiden vuoden välein. Nyt alkanutta suurseisokkia suunniteltiin alun perin tehtäväksi keväällä 2020, mutta lopulta tuolloin tehtiin vain kriittiset huoltotyöt, sillä seisokkia ei ollut mahdollista toteuttaa suunnitellussa laajuudessa koronaviruspandemian vuoksi. Nyt huolto on kuitenkin välttämätön jalostamon turvallisen toiminnan jatkamiseksi. Seisokin aikana tehdään lakisääteisiä tarkastuksia, huoltoja ja laitteistojen perusparannuksia, joita ei voida tehdä jalostamon ollessa käynnissä.

Prosessiyksiköiden pysäytykset aloitettiin 5. huhtikuuta, ja kokonaisuudessaan seisokin on tarkoitus kestää 12 viikkoa. Seisokki ei kuitenkaan vaikuta Nesteen tuotteiden jakeluun. Huoltotöiden jälkeen jalostamon arvioidaan olevan käynnissä normaalisti kesäkuun loppuun mennessä.

Nesteen henkilöstö-, turvallisuus- ja hankintajohtajan Hannele Jakosuo-Janssonin mukaan suurseisokki on merkittävä investointi jalostamon turvallisuuteen, käytettävyyteen ja kilpailukykyyn. Seisokin kokonaisinvestointi on noin 330 miljoonaa euroa.

Seisokkitöihin osallistuu vaiheittain noin 400 urakoitsijayritystä ja 6 000 työntekijää, joista ulkomaisen työvoiman osuus on noin 2 000 henkeä. Samanaikaisesti seisokkityömaalla työskentelee enintään 4 500 henkilöä.

”Porvoon suurseisokin toteuttaminen edellyttää erityisosaamista, jota ei ole saatavilla Suomesta tai sen tarjonta Suomessa on rajallinen. Suurseisokin kannalta kriittistä työvoimaa tarvitaan tämän vuoksi useista Euroopan maista”, Jakosuo-Jansson kertoo.

Neste ei järjestä majoitusta huoltoseisokkiin osallistuville. Jakosuo-Janssonin mukaan Neste on kuitenkin antanut urakoitsijoilleen suositukset majoituksen järjestämiseen Uudenmaan alueella. Yhtiö myös ohjeistaa ja tarvittaessa avustaa karanteenimajoitusjärjestelyissä.

Vaikka seisokkia siirrettiinkin vuodella, sen toteutus ei silti säästy koronaviruspandemian vaikutuksilta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluyksikön lakimiehen Anna Tiaisen mukaan työnantaja vastaa siitä, ettei covid-19:n kaltainen leviävä tauti aiheuta vaaraa työpaikalla.

”Nesteellä on päätoteuttajana kokonaisvastuu huolehtia siitä, että koronaturvallisuus on huomioitu, kun useiden työnantajien työntekijöitä tulee rajatulle alueelle. Nyt, kun epidemiatilanne on tällainen, niin täytyy arvioida niitä riskejä, joita aiheutuu, kun työmaalle tulee näin paljon työntekijöitä mahdollisesti eri riskitason maista.”

Työsuojeluviranomainen harkitsee tilanteen mukaan, mihin se kohdistaa valvontaansa. Jos jotain epäkohtia tulee ilmi, viranomainen on velvollinen ryhtymään valvontatoimenpiteisiin.

Neste on laatinut huoltoseisokin toteutusta varten yksityiskohtaisen terveysturvallisuussuunnitelman varautuakseen koronaviruspandemian luomilta riskeiltä. Suunnitelmaan kuuluu muun muassa kasvomaskien käyttöpakko, turvavälien noudattaminen sekä tarkka käsihygienia seisokkityömaalla.

Työntekijöiltä vaaditaan myös maksimissaan 72 tuntia vanha negatiivinen tulos koronavirustestistä ennen työmaalle saapumista. Ulkomailta tulevilla urakoitsijoilla tulee lisäksi olla enintään 72 tuntia vanha negatiivinen testitulos Suomeen saavuttaessa. Jälkimmäinen testi otetaan Suomessa, ja sen voi ottaa aikaisintaan 72 tuntia lähtömaassa otetun testin jälkeen.

”Näiden toimenpiteiden lisäksi järjestämme laajamittaisia koulutuksia ja teemme systemaattista viestintää varmistaaksemme kaikkien seisokkiin osallistuvien työntekijöiden terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin”, Jakosuo-Jansson kertoo.

Jakosuo-Janssonin mukaan tilannetta seurataan päivittäin, ja mahdollisten tartuntatapausten ilmaantuessa Neste ryhtyy välittömästi tarvittaviin toimiin.

Suunnitelmaa on käsitelty yhdessä muun muassa terveysviranomaisten, koronakoordinaatioryhmien, ministeriöiden, aluehallintoviraston sekä sairaanhoitopiirin kanssa. Aluehallintoylilääkäri Anne Hiiri pitää Nesteen huoltoseisokkia koskevia turvallisuussuunnitelmia erittäin kattavina.

”Aluehallintoviraston näkökulmasta suunnitelma on tehty niin hyvin kuin tässä tilanteessa sen voi tehdä. Tietysti kaikki toivomme, että mitään tartuntaryppäitä ei syntyisi tällaisella isolla työmaalla.”

Mikäli huoltotyöntekijät kuitenkin alkaisivat kieltäytyä terveystarkastuksista ja työmaalle ilmaantuisi tartuntatapauksia tai altistuneita, aluehallintovirasto on valmis tekemään alueelle massatestauspäätöksen.

”Tästä ollaan puhuttu Nesteen kanssa, ja he ovat meihin matalalla kynnyksellä yhteydessä”, Hiiri kertoo.

Vaikka huoltoseisokki ei itsessään ole Porvoon kaupungille uusi asia, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula tiedostaa, että iso ihmismäärä kohtuullisen pienellä alueella aiheuttaa tällaisessa epidemiatilanteessa omat haasteensa. Kaupunki on ollut aktiivisesti sekä yhtiön että viranomaisten kanssa keskustelemassa siitä, miten näihin haasteisiin voidaan vastata, jotta mahdollisia riskejä pystytään hallitsemaan. Kaupungin aikaisempi kokemus Nesteen suhtautumisesta vastaaviin turvallisuuskysymyksiin on hyvin positiivinen.

Huoltoseisokin onnistuminen on Porvoon kaupungille tärkeää siinäkin mielessä, että Neste on kaupungin jälkeen Porvoon suurin työnantaja.

”Kaiken kaikkiaan se, että alueelle investoidaan, on tulevaisuudenkuvan kannalta äärimmäisen tärkeää. Tämä ei ole pelkkä työpaikkakysymys, vaan totta kai yhtiö takoo koko eteläiseen Suomeen ja kansallisestikin ison määrän rahaa”, Ujula toteaa.

Neste on tuoreimpien verotietojen mukaan Suomen selvästi suurin yritysveronmaksaja.

Neste maksoi vuonna 2019 yhteisöveroja noin 228 miljoonaa euroa. Seuraavaksi suurin yhteisöveron maksaja vuoden 2019 verotuksessa oli lääkeyhtiö Bayer. Se maksoi yhteisöveroja 141 miljoonaa.