Koronaviruspandemiaan liittyvä keskustelu pyörii usein julkisen sektorin, yritysten sekä kansalaisten ympärillä. Kolmas sektori eli järjestökenttä on sen sijaan jäänyt vähemmälle huomiolle, vaikka monet hyväntekeväisyys- ja kehitysyhteistyöjärjestöt keskittyvät nyt toiminnassaan nimenomaan pandemian aiheuttamien negatiivisten vaikutusten hillitsemiseen.
Esimerkiksi Suomen Punainen Risti (SPR) on kouluttanut vapaaehtoisia toimimaan viranomaisten apuna yhteiskunnallisissa kriiseissä. Pandemian aikana SPR on tarjonnut muun muassa asiointiapua, ruokatukea ja auttavan puhelimen keskusteluapua. SPR:n vapaaehtoiset ovat olleet apuna myös koronajäljityksessä sekä -rokotuksissa. Kotimaisen toiminnan lisäksi SPR torjuu ja lievittää koronapandemian vaikutuksia myös maailmanlaajuisesti osana Punaisen Ristin kansainvälistä liikettä.
SPR:n varainhankintajohtajan Sirpa Solehmaisen mukaan vuosi 2020 oli pandemiasta huolimatta varainhankinnan kannalta onnistunut, ja sen keräystulos jopa hieman kasvoi vuodesta 2019.
”Varsinkin viime keväänä yritykset halusivat tehdä paljon lahjoituksia ja olla mukana auttamassa korona-aikana”, Solehmainen kertoo.
Sosiaalialan järjestö Helsinki Missio on pandemian aikana keskittynyt auttamaan erityisesti yksinäisiä ihmisiä esimerkiksi asiointiavun ja vapaaehtoistoiminnan muodossa; tutkimusten mukaan pandemian aikana joka kolmas suomalainen aikuinen on kokenut toistuvasti yksinäisyyttä.
Toiminnanjohtaja Tuula Collianderin mukaan järjestön talous on hyvin riippuvainen yritysten ja yksityishenkilöiden lahjoituksista. Myös Helsinki Missio keräsi vuonna 2020 edellistä vuotta enemmän lahjoituksia, mutta Collianderin mukaan on mahdollista, että vaikutukset näkyvät viiveellä. Toisaalta järjestö on myös joutunut sopeuttamaan toimintaansa poikkeukselliseen tilanteeseen, eikä kaikkia suunniteltuja tapahtumia ole voinut toteuttaa, jolloin myös kuluissa on säästetty.
Vaikka myös Suomessa on paljon avuntarvetta, koronaviruspandemian kaltaiset kriisit iskevät voimakkaimmin kehittyviin maihin. Kehitysyhteistyöjärjestö Plan International pyrkii edistämään lasten asemaa kehittyvissä maissa myös koronakriisin aikana, jotta esimerkiksi lasten koulutus ei keskeytyisi. Erityisesti tyttöjen kohdalla koulutuksen keskeytymisen on tutkittu lisäävän seksuaalisen väkivallan ja lapsiavioliittojen riskiä.
Plan International Suomen pääsihteerin Ossi Heinäsen mukaan kiristynyt taloustilanne on Planin osalta näkynyt jonkin verran yritysten tekemien lahjoitusten vähenemisenä. Yksityishenkilöiden lahjoitushalukkuus on Heinäsen mukaan pysynyt samana tai jopa hieman kasvanut. Heinänen uskoo, että globaali kriisi herättelee ihmisissä solidaarisuuden tunteita.
”Lahjoittajat ovat kertoneet kokevansa lapsien ja erityisesti tyttöjen auttamisen tärkeäksi keskellä globaalia kriisiä. Monet ovat ymmärtäneet, että meillä on kaikesta huolimatta asiat melko hyvin täällä Suomessa verrattuna vaikka sellaisiin paikkoihin, joissa ei ole kunnollista terveydenhuoltoa.”
Myös Heinäsen mukaan pandemian todelliset vaikutukset järjestöjen talouteen näkyvät todennäköisesti vasta pitkällä aikavälillä.
”Menetykset eivät näy heti, kuten vaikka ravintola-alalla. Suurin osa lahjoittajista on pitkäaikaisia, emmekä ole ainakaan vielä havainneet, että he olisivat kaikonneet. Todennäköisesti suurimmat vaikutukset tulevat siinä vaiheessa, jos tämä jatkuu vielä pitkään ja tulee lama, jolloin ihmisten taloudellinen tilanne on heikompi ja joudutaan tinkimään asioista”, Heinänen toteaa.
Planille pandemia on tarkoittanut myös joidenkin kehitysyhteistyöhankkeiden keskeytymistä. Sen vuoksi toiminta on keskittynyt enemmän koronaan liittyviin toimenpiteisiin tietoisuuden lisäämisen sekä humanitaarisen avun muodossa.
”Suomen ulkoministeriö on suhtautunut hyvin joustavasti siihen, että olemme voineet muuttaa kehitysyhteistyöhankkeita osittain koronatyöhön. Globaalisti se ei toimi läheskään kaikessa rahoituksessa niin hyvin, jolloin hankkeita jää tekemättä”, Heinänen kertoo.
Koko Plan Internationalin varainhankinta muodostuu maailmanlaajuisesti noin puoliksi esimerkiksi ulkoministeriön, EU:n sekä YK-järjestöjen hankerahoituksista toisen puolen tullessa yksityislahjoittajilta. Suomessa jakauma on samankaltainen.
Feissaus eli katuvarainhankinta on monille järjestöille merkittävä varainhankintakeino erityisesti uusien kuukausilahjoittajien hankkimiseksi. Pandemia on kuitenkin vaatinut järjestöjä sopeuttamaan feissaustaan haastaviin olosuhteisiin. Esimerkiksi viime keväänä sekä SPR:n että Planin feissaus oli tauolla. Kesällä feissausta jatkettiin tarkoin turvallisuusohjeistuksin.
Helsinki Missio feissaa muutenkin vain kesäaikaan, mutta viime kesänä katuvarainhankinnassa jäätiin silti pahasti tavoitteesta. Collianderin mukaan sekä yksityishenkilöt että yritykset kuitenkin lähestyivät järjestöä omatoimisesti tarjotakseen apuaan. Feissaamalla hankitut kuukausilahjoittajat ovat silti ensiarvoisia, sillä ne tuovat järjestölle jatkuvaa rahoitusta. Lisäksi Colliander huomauttaa, että feissaus on tärkeää myös työllistämisen näkökulmasta, sillä feissarit ovat usein nuoria, joille feissaaminen on merkittävä kesätyömahdollisuus.
Järjestöjen mukaan feissauksesta ei ole tullut negatiivista palautetta, vaikka korona-aikana monet ovatkin halunneet minimoida lähikontaktinsa. Plan on Heinäsen mukaan kuitenkin saanut joitain huolestuneita yhteydenottoja sen jälkeen, kun hallitus alkoi keskustella mahdollisista liikkumisrajoituksista.
Hallituksen esittämät rajoitukset tyrmättiin perustuslakivaliokunnassa. Jos liikkumisrajoituksia kuitenkin tulisi voimaan, Plan ja SPR keskeyttäisivät feissauksen niillä paikkakunnilla, joita rajoitukset koskevat. Toistaiseksi järjestöt vielä seuraavat tilannetta ja pyrkivät sopeutumaan siihen parhaansa mukaan.
