Evan raportti: Suomessa on yli 160 000 työtöntä, joille on lähes mahdotonta löytää töitä, ratkaisuksi tarjotaan täysi-ikäisille 20 000 euron perustiliä - Talous | HS.fi

Evan raportti: Suomessa on yli 160 000 työtöntä, joille on lähes mahdotonta löytää töitä, ratkaisuksi tarjotaan täysi-ikäisille 20 000 euron perustiliä

”Nykyisen, edellisten ja tulevien hallitusten työllisyystavoitteet ovat tuuleen huutelua ilman kestäviä ratkaisuja. Ne edellyttävät isoja uudistuksia sosiaaliturvajärjestelmään ja työllisyyspalveluiden kannustimiin”, kirjoitetaan Evan tuoreessa raportissa.

Evan raportin mukaan Suomessa on 162 000 sitkeästi työtöntä.­

14.4. 11:54 | Päivitetty 14.4. 14:14

Suomessa on paljon pitkäaikaistyöttömiä, joiden työllistäminen on todella vaikeaa. Näin voisi tiivistää Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) keskiviikkona julkaistun Sitkeästi työttömät -raportin johtopäätöksen.

Raportti tarkoittaa sitkeällä työttömyydellä ilmiötä, jossa työttömän työllistyminen on epätodennäköistä. Evan raportin mukaan tällaisia sitkeästi työttömiä on Suomessa 162 000.

”Heidän todennäköisyytensä päästä töihin vuoden aikajänteellä ovat todella vähäiset”, kirjoittaa Evan raportin kirjoittanut konsultti Jussi Pyykkönen.

Raportin mukaan Suomen sitkeästi työttömien työllistymistodennäköisyydet eivät ole lähelläkään 1980-luvun tasoa. Pyykkönen nimittää ilmiötä taloudellisesti ja inhimillisesti kestämättömäksi.

Koko 2000-luvun pitkäaikaistyöttömistä yli puolet on ollut yli 50-vuotiaita. Tämä on iso muutos verrattuna 1900-lukuun, jolloin nuoret olivat työttömissä enemmistönä.

”Työttömien harmaantuminen liittyy ikärakenteen ja työmarkkinoiden osaamisvaatimusten rajuun muutokseen. Suomesta yksinkertaisesti häviävät työpaikat, joissa minkäänlaista koulutusta ei edellytetä. Vuonna 1987 Suomessa oli 450 000 tutkinnotonta miestä ja 420 000 tutkinnotonta naista töissä. Tänä päivänä vastaavat luvut ovat 160 000 miestä ja 80 000 naista. Tutkinnottomien työllisyys on vähentynyt 630 000:lla”, Pyykkönen kirjoittaa.

”Nykyisen, edellisten ja tulevien hallitusten työllisyystavoitteet ovat tuuleen huutelua ilman kestäviä ratkaisuja. Ne edellyttävät isoja uudistuksia sosiaaliturvajärjestelmään ja työllisyyspalveluiden kannustimiin.”

Pyykkönen ehdottaa Evan julkaisemassa raportissa, että Suomi uudistaisi sosiaaliturvaansa niin sanotulla perustilillä. Sen idean on hahmotellut kansanedustaja Elina Lepomäki (kok).

Tili toimisi näin: Jokainen työllistynyt tai korkeakouluun opiskelemaan siirtynyt vähintään 18-vuotias saisi oikeuden sen käyttöön. Oikeus edellyttäisi joko 25 opintopisteen korkeakouluopintoja tai vähintään 10 000 euron tuloja määritellyn ajan kuluessa.

Tilille siirrettäisiin 20 000 euron alkupääoma. Tililtä voisi nostaa rahaa milloin tahansa korkeintaan 650 euroa kuukaudessa. Nostettavaan summaan vaikuttaisivat myös edellisen kuukauden aikana tulorekisteriin ilmoitetut palkkatulot. Palkan vaikutus nostettavissa olevaan määrään laskettaisiin samaan tapaan kuin nykyinen työttömyysturvan suojaosa.

Pyykkösen raportissa esitetään, että tukimalli rakentuisi perustilin sekä osallistumistulo-nimisten tukijärjestelmän varaan. Professori Heikki Hiilamo esitti jo vuonna 2017, että osallistumistuloa maksettaisiin alle 25-vuotiaille. Hiilamon esityksessä osallistumistulon tarkoituksena oli kannustaa nuoria töihin tai opiskelemaan. Hiilamon ehdotuksessa tulo vastaisi joko perustoimeentulotukea tai työmarkkinatukea.

Pyykkösen esityksessä osallistumistuloa saisi nostaa korkeintaan 650 euroa kuukaudessa.

”Perustilin pääoma karttuisi sitä mukaa, kun tilille ohjattaisiin laskennallisesti kymmenen prosenttia palkkatuloista. Perustili edellyttäisi rinnalleen osallistumistuloa. Sen piiriin siirryttäisiin tilanteessa, jossa perustilin saldo tyhjenisi”, Pyykkönen hahmottelee.

”Osallistumistulon saamisen edellytyksenä olisi yksilöllisesti laaditun tavoitteellisen suunnitelman toteuttaminen. Suunnitelma laadittaisiin työllistymistodennäköisyyksien kasvattamisen näkökulmasta. Toisilla osallistuminen voisi olla elämänhallintaan liittyviin kysymyksiin panostamista, toisilla vaikkapa koodaamisen opettelua.”

Osallistumistulon piiriin tulisivat käytännössä vain eniten palvelua tarvitsevat. Tämä lisäisi käytännössä henkeä kohti tarvittavan palveluresurssin määrää, ja nos osallistumispalveluiden vaikuttavuutta, Pyykkönen kirjoittaa.

Pyykkönen kirjoittaa, että perustilimalli vähentäisi sitkeästi työttömien määrää, sillä se lisäisi työn ja sosiaaliturvan yhdistelyä.

”Työntekoa ei enää estäisi se, että varmuuden vuoksi kannattaa jäädä kotiin tai tehdä töitä pimeänä. Nuorten työhistoria olisi monipuolisempi ja sitä myöten työllistymistodennäköisyys korkeampi.”

Uudistuksen tarvetta Pyykkönen perustelee nykyisen sosiaaliturvamallin monimutkaisuudella.

”Etuuksia on liikaa ja niihin liittyvät perusteet kansalaisille vieraita. Tieto ei kulje viranomaisten välillä. Tiskiltä toiselle pomppiminen on turhauttavaa. Työn vastaanottaminen ei ole aina taloudellisesti kannattavaa, varsinkaan jos toimeentulotuki täydentää asumistukea.”

Perustilin ohella Pyykkönen helpottaisi sitkeästi työttömien työllistämistä siirtämällä työllisyyspalvelujen järjestämisvastuun pysyvästi kunnille, muuttamalla työvoimapalvelut vaikuttavuusperusteiseksi, laajentamalla oppisopimuskoulutusta ja ottamalla käyttöön erillisen kotouttamissopimuksen.

”Kotouttamisen toteuttamisessa painopistettä tulisi siirtää nykyistä enemmän työmarkkinoille, jotta maahanmuuttaja integroituisi yhteiskuntaan työnteon kautta”, Pyykkönen kirjoittaa.

”Vieraskielisistä työttömiä oli vuoden 2019 lopussa 38 000. Suomi ei pärjää ilman työperäisen maahanmuuton merkittävää kasvua. On päivänselvää, että yksi isoimmista Suomen työllisyyspolitiikan kysymyksistä on se, kuinka hyvin kotouttamisessa onnistutaan.”

Artikkeliin liittyviä aiheita